"Testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen" nro 4
Paavo Lipponen täytti 75 vuotta 23.4.2016. Ilta-Sanomien toimittaja Seppo Varjus väitti silloin, että tiukkaa talouspolitiikkaa tehnyt Lipposen hallitus (aloitti 13.4.1995) "leikkasi niin kuin yksikään hallitus ennen ei ollut leikannut".
Saman väitteen julkisten menojen ennätyksellisistä leikkauksista IS esitti 30.4.2016, kun Varjuksen juttu julkaistiin netissä. Jutun voi lukea tästä.
IS:n väite oli perätön, ja se antoi lukijoille pahoin harhaanjohtavan kuvan 1990-luvun leikkauksiin liittyvästä poliittisesta vastuusta. Perätön tieto oli siksi mielestäni olennainen ja korjausta vaativa virhe.
Lipposen hallitusta edeltänyt Esko Ahon porvarihallitus leikkasi julkisia menoja 1,5 kertaa enemmän kuin Lipposen sateenkaarihallitus. Luvut ja niiden lähde käyvät ilmi JSN:lle tekemästäni kantelusta, jonka teksti on postauksen lopusssa.
Tämänkin kantelun JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström karsi 30.6.2016 tutkimatta sitä, oliko IS rikkonut hyvää journalistista tapaa vai ei jättäessään virheen korjaamatta.
Ilta-Sanomien toimitukselle tiedoksi lähetetyn karsintaratkaisun perustelu oli nytkin luonteeltaan "tekninen":
"Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen."
Näin perusteltua kulissien takaista karsintaratkaisua voi arvioida monestakin näkökulmasta. Yhden kiinnostavan lähestymistavan tarjoaa HBL:ssä 24.7. julkaistu Elina Grundströmin haastattelu, jonka voi lukea tästä.
Kesäisessä haastattelussa Grundström kuvasi Julkisen sanan neuvoston roolia ja toimintaa näin:
"Vi ställer inte upp exakta regler om vad journalister får eller inte får skriva om utan är ett etiskt självreglerande verk som strävar efter att stärka journalisternas etiska tänkande."
JSN siis on puheenjohtajansa kuvauksen mukaan median itsesääntelyä harjoittava elin, "joka pyrkii vahvistamaan journalistien eettistä ajattelua". Nyt voi kysyä, millaista journalistien eettistä ajattelua Ilta-Sanomia koskenut ratkaisu vahvisti.
IS:n toimituksen johdolla oli omaa ratkaisuaan varten käytettävissään VM:n luvut, jotka osoittivat, että Ahon hallitus teki 1,5-kertaiset leikkaukset Lipposen hallitukseen verrattuna.
Tästä huolimatta IS:n toimitus piti moraalisesti oikeana jättää lukijat sen väärän tiedon varaan, että Lipposen hallitus "leikkasi niin kuin yksikään hallitus ennen ei ollut leikannut". Lehti ei suostunut korjaamaan pahaa asiavirhettään.
IS:n journalisteille JSN:n puheenjohtajan ei-julkinen karsintapäätös nähdäkseni viesti, että oli moraalisesti aivan oikein jättää virhe korjaamatta ja lukijat elämään väärän tiedon varassa.
Tähän tapaan siis median eettistä itsesääntelyä harjoittava elin tässä konkreettisessa tapauksessa vahvisti journalistien eettistä ajattelua. Tällaistako suomalaiset median itsesääntelyltä odottavat?
-----------------------------
Julkisen sanan
neuvosto
Eteläranta 10
00130 Helsinki
Kantelu hyvän
journalistisen tavan rikkomisesta
Kantelun kohde
Ilta-Sanomien
paperilehdessä 23.4.2016 julkaistu toimittaja Seppo Varjuksen kirjoitus ”Pahojen päivien mies”. (leike
liitteenä, postitetaan). IS:n nettilehdessä kirjoitus julkaistiin 30.4.2016. Kirjoituksen
osoite netissä on: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001167396.html (tarkistettu
1.5.2016).
Kantelun perusteet
26.4.1991
aloittaneen Esko Ahon porvarihallituksen tilalle tuli 13.4.1995 Paavo Lipposen
hallitus, jossa olivat mukana molemmat vasemmistopuolueet. Ilta-Sanomien kirjoituksessa
väitettiin, että ”Lipposen hallitus teki
tiukkaa talouspolitiikkaa ja leikkasi niin kuin yksikään hallitus ennen ei
ollut leikannut”.
Seppo Varjuksen leikkausväite
oli perätön. Se antoi Ilta-Sanomien lukijoille aivan väärän kuvan siitä, millä
tavalla poliittinen vastuu julkisten menojen leikkauksista 1990-luvulla
jakaantui Ahon ja Lipposen hallitusten kesken. Perätön väite oli olennainen asiavirhe
(JO 20), joka lehden tuli korjata viipymättä.
Valtiovarainministeriön
historiikin 3. osan tietojen mukaan valtion menojen leikkaukset olivat vuosina
1991–1999 kaikkiaan noin 56 miljardin markan suuruiset.[1]
Teoksesta käy
ilmi, että Paavo Lipposen I hallituksen kaudella tehtiin noin 20 miljardin
markan leikkaukset.[2]
Esko Ahon hallituksen ansiolistalle jäivät siten noin 36 miljardin markan
leikkaukset.
Ahon hallitus
siis teki Lipposen hallitukseen verrattuna jopa yli 1,5-kertaiset valtion
menojen leikkaukset. Tämä tosiasia osoittaa, miten pahasti Varjus johti
lukijoita harhaan, kun väitti Lipposen hallituksen leikanneen ”niin kuin
yksikään hallitus ennen ei ollut leikannut”.
Perätöntä
väitettä arvioitaessa on myös syytä muistaa, että Ahon hallitus kiristi
julkisten menojen leikkauksilla talouspolitiikkaansa keskellä syvintä lamaa.[3]
Lipposen hallitus sen sijaan teki paljon vähäisemmät leikkauksensa aikana,
jolloin talous kasvoi kohisten: bkt:n volyymin vuosikasvu oli Lipposen
hallituksen kaudella keskimäärin yli 4 %.
23.4.2016
lähetin Ilta-Sanomien toimitukselle sähköpostitse korjauspyynnön (sen tekstin
kopio on kantelun kuittauksen perässä).
Ilta-Sanomien
toimitus ei millään tavalla reagoinut korjauspyyntööni eikä myöskään korjannut
asiavirhettä. Sen sijaan IS julkaisi Varjuksen kirjoituksen perättömine
väitteineen uudelleen 30.4., tällä kertaa nettilehdessään.
Jättämällä
pyynnöstä huolimatta korjaamatta olennaisen asiavirheen Ilta-Sanomat rikkoi
hyvää journalistista tapaa.
Helsingissä 1.5.2016
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E
77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola
(at) gmail.com
KORJAUSPYYNTÖ
23. huhtikuuta
2016 12.09
Markku Lehtola
Vastaanottaja:
oikaisupyynnot@iltasanomat.fi
Kopio: seppo.varjus@iltasanomat.fi,
tapio.sadeoja@iltasanomat.fi, plus@iltasanomat.fi
”Pahojen päivien
mies -jutun (IS 23.4.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö
Hei,
Seppo Varjus
kirjoitti jutussaan, että "Lipposen hallitus teki tiukkaa
talouspolitiikkaa ja leikkasi niin kuin yksikään hallitus ennen ei ollut
leikannut”. Leikkauksia koskeva väite oli perätön ja johti IS:n lukijoita
harhaan. Perätön väite oli olennainen virhe, joka on syytä korjata viipymättä
(JO 20).
Teoksessaan
”Hyvinvoinnin turvaaja – Valtiovarainministeriön historia 3” tutkijat Sakari
Heikkinen ja Seppo Tiihonen laskivat (s. 308–309), että Lipposen I hallituksen
kaudella tehtiin noin 20 miljardin markan budjettileikkaukset.
Kun valtion
menojen leikkaukset olivat em. teoksen mukaan vuosina 1991–1999 kaikkiaan noin
56 miljardin markan suuruiset, Ahon hallituksen ansiolistalle jäivät yhteensä
noin 36 miljardin markan leikkaukset.
Ahon hallitus
siis teki Lipposen hallitukseen verrattuna peräti 1,5-kertaiset valtion menojen
leikkaukset. Tämä tosiasia osoittaa, kuinka pahasti Varjus johti lukijoita
harhaan väittäessään Lipposen hallituksen leikanneen ”niin kuin yksikään
hallitus ennen ei ollut leikannut”.
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie 1
E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti