torstai 30. maaliskuuta 2017

Arpooko Helsingin Sanomat talouskasvua? 

Sunnuntaina 5. kesäkuuta 2016 Helsingin Sanomat julkaisi Marko Junkkarin ja Tommi Niemisen jutun "Oi nouse, Suomi, nosta korkealle". Taloudessa on tapahtunut käänne, runollisesti otsikoitu juttu paljasti.


Talouden käänteestä kieli se, että vuoden 2015 bruttokansantuotteen volyymi oli kasvanut jo aavistuksen, 0,3 prosenttia.

Merkille pantavaa postauksen otsikon kysymystä ajatellen oli, että HS:n toimittajat kertoivat talouden supistuneen vuosina 2012, 2013 ja 2014. Näin siis viime kesänä.

Tänään Helsingin Sanomat julkaisi pääkirjoituksen "Kyllä Saksa opettaa jäykkää joustamaan". Siinä lehti näytti esittävän yllättäen aivan toisenlaisen tiedon siitä, mitä taloudessa vuodesta 2012 lähtien tapahtui.


"Vuodesta 2012 lähtien suunta on ollut ylöspäin", HS:n pääkirjoituksen kirjoittaja valisti lukijoita. Oikeasti bkt:n volyymi pieneni vuosina 2012, 2013 ja 2014, mutta kirjoittajan mielestä "suunta on ollut ylöspäin".

Arpomiselta vaikuttavasta suostuttelusta voi esittää hyväntahtoisen tulkinnan. Suunta ylöspäin ehkä tarkoittikin vain sitä, että alaspäin menon vauhti hidastui. Ylöspäin siis mennään, kun alaspäin menon vauhti hidastuu.

Havainnollisesti kokonaistuotannon vuoristorataa kuvaa esimerkiksi seuraava grafiikka, joka on työ- ja elinkeinoministeriön johtajan Olli Kosken käsialaa:

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä
Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017
Olli Koski
Kuviosta näkyy, miten talous heti vuoden 2009 romahduksen jälkeen kääntyi kasvuun. Vuonna 2010 bkt:n volyymi kasvoi jopa 3,0 prosenttia ja vuonna 2011 vielä 2,6 prosenttia.

Kasvu oli noina vuosina pitkän ajan keskimääräistä eli 2,9 prosentin hyvää vauhtia. Vuosien 2012–2014 loiva alamäkikin kuvasta näkyy.

Kiinnostavaa Helsingin Sanomien kirjoittelussa on se, että nytkin lehti vuoden 2009 romahduksen jälkeistä lähihistoriaa kuvatessaan vaikeni visusti vuosien 2010–2011 talouskasvusta.

Kiinnitin talouden lähihistorian kadotettuihin vuosiin huomiota jo 6. kesäkuuta 2016 postauksessa, jonka voi lukea tästä.

Kysyin silloin, oliko kadotetuissa vuosissa kenties jotain tämän päivän poliittisiin ja ideologisiin tarinoihin sopimatonta. Siksikö ne oli kadotettu? Samaa voi kysyä nytkin.

Halutaanko vuodet 2010 ja 2011 kadottaa – muutkin kuin Hesari ovat noista vuosista vaienneet – jotta ei huudeltaisi sen politiikan perään, joka sai aikaan kuviosta näkyvän kaksoistaantuman?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti