Faktavahti

Hesarin kohujutun ei-kohuttu asiavirhe

12.3. aamuyöllä Helsingin Sanomat julkaisi sekä printissä että netissä Teemu Luukan jutun, jossa haastateltiin EK:n uutta puheenjohtajaa, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilaa. Juttu synnytti oitis kohun.

"Tarvitaan vielä monta kikyä" -jutussa oli aineksia kohuun, mutta siihen oli myös livahtanut paha asiavirhe. Se piileskeli tässä tekstissä:

"Mattilan oma palkka-ansio oli vuonna 2015 yli 1,5 miljoonaa euroa eli hän ansaitsi 70 kertaa enemmän kuin keskiverto palkansaaja."

Tieto Elisa-pomon ja keskivertopalkansaajan tienestien suhteesta vaikutti sunnuntain aamukahvin kera nautittuna lievästi sanoen epäilyttävältä.

Niinpä tein Efraim Elon laskuopin mukaisen jakolaskun 1 500 000 ÷ 70, jotta näkisin, paljonko keskivertopalkansaaja HS:n toimittajan käsityksen mukaan tienasi vuonna 2015.

Tulos oli 21 429 euroa eli alle 1 800 euroa kuussa. Tieto ei voinut pitää kutiaan, eivät palkansaajat sentään ryysyläisiä olleet vuonna 2015; alle 1 800 euroa kuussa hädin tuskin ylitti eläkeköyhälistön keskimääräiset "ansiot".

Tilastokeskuksen 29.9.2016 julkaisema Palkkarakenne 2015 -tiedote kertoi, että vuonna 2015 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvo oli 3 333 euroa kuussa ja mediaani 2 963 euroa kuussa.

Kertomalla luvut 12,5:llä, eli laskien mukaan myös lomarahat, päästään vuosiansioihin. Ne olivat keskiarvolukua käyttäen noin 41 600 euroa ja mediaaniluvulla laskien noin 37 000 euroa.

Oikeasti upouusi EK-pomo siis olikin ansainnut vuonna 2015 "vain" 36–40 kertaa enemmän kuin keskivertopalkansaaja eikä suinkaan 70 kertaa enemmän.

HS:n Teemu Luukan tieto oli siten suuruusluokaltaankin virheellinen. Väärä tieto oli olennainen virhe ennen kaikkea siksi, että se antoi aivan väärän kuvan keskivertopalkansaajan ansioista vuonna 2015.

Hesarin oikaisut

Sunnuntaina aamupäivällä meilailin Teemu Luukalle ja HS:n taloustoimitukselle korjauspyynnön. Se puri.

Jo vajaan tunnin kuluttua korjauspyynnöstä Luukka, erinomaista moraalista arvostelukykyä osoittaen, julkaisi oikaisun juttunsa nettiversion yhteydessä:

Oikaisu 12.3 kello 11.20: Veli-Matti Mattila ansaitsi vuonna 2015 yli 1,66 miljoonaa euroa eli 70 kertaa enemmän kuin keskiverto tulonsaaja. Aikaisemmin jutussa puhuttiin virheellisesti palkansaajasta. 

Keskivertotulonsaaja on aivan eri asia kuin keskivertopalkansaaja. Tulonsaajiin nimittäin kuuluvat palkansaajien lisäksi eläkeläiset ja työttömyyskorvausten saajat, joiden tienestit tapaavat olla paljon pienempiä kuin palkansaajien tienestit.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2015 tulonsaajien veronalaisten vuositulojen mediaani oli 23 506 euroa. Niinpä Elisa-pomon ansiot olivatkin juuri 70-kertaiset keskivertotulonsaajan ansioihin verrattuna.

Olennainen asiavirhe tuli korjatuksi myös HS:n printtiversiossa. Maanantaina 13.3. lehti julkaisi nimittäin tällaisen oikaisun:

”Sunnuntaina 12. maaliskuuta sivulla B 19 kerrottiin virheellisesti, että vuonna 2015 EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila ansaitsi 70 kertaa enemmän kuin keskiverto palkansaaja. Oikea vertailukohta on tulonsaaja, joihin luetaan palkansaajien lisäksi myös esimerkiksi eläkeläiset ja työttömät.”

Oikaisut olivat nähdäkseni kaikin puolin moitteettomia ja kiitokset ansaitsevia. Journalistisena ratkaisuna vertailu tulonsaajaan oli kuitenkin koko lailla erikoinen, koska jutussa oli kyse vain palkoista eikä joutoväen eläkkeistä ja työttömyyskorvauksista. Mutta se on jo toinen juttu se.

Perätön tieto levisi, ja oikaisujakin julkaistiin

Journalistien eettisen koodin eli Journalistin ohjeiden 10. kohta kuuluu näin: "Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu."

Tämä hyvän journalistisen tavan vaatimus osoittautui tälläkin kertaa silkaksi korulauseeksi. HS:n "aikaisemmin julkaistu" virheellinen tieto kävi kritiikittömille toimittajille kaupaksi kuin "ilmainen" muoviämpäri kauppakeskuksen kuluttajarahvaalle.

Perätöntä tietoa levitti STT, "aikaisemmin julkaistun" tiedon julkaisi sitä tarkistamatta ties kuinka moni lehti uutisissaan. Ja totta kai perätöntä tietoa levitettiin lukijoiden iloksi myös sanomalehtien aina niin viisaissa pääkirjoituksissa.

Monet toimitukset kuitenkin pyynnöstäni oikaisivat virheellisen tiedon. STT ilmoitti tehneensä oikaisun, ja lehdistä ainakin Aamulehti ja Demokraatti.fi julkaisivat kiitettävän auliisti asialliset oikaisut.

Sanoma-konsernin Ilta-Sanomat suhtautui korjauspyyntöön aika erikoisesti. Mika Lehdon jutun virhe korjattiin jo myöhään sunnuntai-iltana, mutta Timo Haapalan juttuun ei vielä tätä kirjoittaessani ollut ilmaantunut oikaisua.

MTV:stä tullut "kova" toimittaja muistuttaa jutussaan siitä, miten Veli-Matti Mattila on taustaltaan äärimmäisen huono henkilö puhumaan yhtään mitään kenenkään palkkamaltista:

"Elisa maksaa hänelle vuodessa 1,5 miljoonaa euroa eli 70 kertaa enemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin. Joku voisi kysyä, kannattaisiko Mattilan alkaa palkan leikkaaminen ihan peilin edessä."

Joku voisi kysyä, kannattaisiko näin rehvakkaasti laukovan, lukijoiden oikeuksista piittaamattoman reportterinkin pistäytyä "ihan peilin edessä".