Kansan Uutisten uutisjutun anatomia
Tiistaiaamuna 25. heinäkuuta Tilastokeskus julkaisi koko kesäkuuta koskevat työvoimatutkimuksen tiedot. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi oman, kesäkuun lopun tilannetta kuvaavan työllisyyskatsauksensa.
Kansan Uutiset uutisoi asiasta nettilehdessään tiistaina iltapäivällä. "Työttömyys pienessä laskussa" -uutisen oli lehdelle toimittanut UP-uutispalvelun vastaava toimittaja Birgitta Suorsa.
Uutisessa oli 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyydestä suuruusluokaltaan perätön tieto, joka antoi nuorten työmarkkinatilanteesta lukijoille aivan liian lohduttoman kuvan.
Koska KU:n toimitus jätti pahan virheen pyynnöstä huolimatta korjaamatta, tein lehden menettelystä kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Kantelun voi lukea tämän postauksen lopusta.
Tilastokeskuksen 25.7. tiedotteessa nuorten tilannetta kuvattiin yhden kokonaisen kappaleen verran. Kuvaus oli niin selkeä, että on vaikea käsittää, miten toimittajana kokenut Birgitta Suorsa saattoi päätyä levittämään täysin virheellistä tietoa.
"15–24-vuotiaita nuoria oli kesäkuussa yhteensä 628 000. Heistä työllisiä oli 337 000 ja työttömiä 93 000. Työvoimaan, eli työllisiin ja työttömiin, kuuluvien nuorten määrä oli näin ollen 430 000. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli kesäkuussa 21,7 prosenttia, mikä oli 1,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 20,7 prosenttia. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 14,9 prosenttia."
Tiedotteen kahden ensimmäisen virkkeen luvuista oli helppo laskea, että nuorista oli kesäkuussa töissä vajaat 54 prosenttia (337 000 työllistä 628 000 nuoresta) ja työttömänä vähän alle 15 prosenttia (93 000 työtöntä 628 000 nuoresta).
Torjuakseen toimittajien yleisiä väärinkäsityksiä Tilastokeskus kirjoitti vielä edellä olevan kappaleen lopussa: "15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 14,9 prosenttia."
Median yleisön parasta tarkoittanut torjuntayritys epäonnistui surkeasti UP:n vastaavan toimittajan tapauksessa. Hän esitti uutisessaan tällaisen väitteen:
"15–24-vuotiaista oli kesäkuun lopussa töissä 54 ja työttömänä 22 prosenttia."
Mainiossa tiedotteessaan Tilastokeskus oli kertonut, että "nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli kesäkuussa 21,7 prosenttia". Mutta tämäkään ei pelastanut KU:n jutun lukijoita.
KU:n lukijaparoille uskoteltiin, että nuorten työttömien osuus kaikista nuorista oli 22 prosenttia. Olen varma siitä, että ani harva lukija tiesi 22 prosentin tarkoittavan tosiasiassa nuorten työttömien osuutta vain työvoimaan kuuluvista nuorista.
Uutisessa tukku muitakin virheitä
UP-uutispalvelun Birgitta Suorsan uutisjuttu oli kaiken kaikkiaan hämmentävää lukemistoa. Se nimittäin vilisi virheitä.
Uutisen alussa hän kertoi työttömyyden kääntyneen kesäkuussa laskuun ja väitti, että työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan "kuun lopussa" 8,9 prosenttia.
Oikeasti Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvut eivät olleet kuun lopun lukuja. Virasto on jo vuoden 2000 alusta asti kerännyt tietonsa ns. jatkuvan tutkimusviikon metodilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että Tilastokeskuksen luvut kuvaavat aina koko kuukauden tilannetta. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedot esimerkiksi työttömien työnhakijoiden määrästä ovat sen sijaan kuun lopun lukuja.
Tilastokeskus kertoi tiedotteessaan, että työttömien miesten määrä oli kasvanut vuoden 2016 toisesta neljänneksestä vuoden 2017 toiseen neljännekseen eli vuoden aikana 0,4 prosenttia.
Suorsa puolestaan uskotteli jutussaan, että miesten työttömyys on lisääntynyt "puolen vuoden aikana" 0,4 prosenttia.
KU:n juttu väitti edelleen, että työllisyyden kasvusta huolimatta tehtyjen työtuntien määrä oli huhti-kesäkuussa 3,4 "prosenttiyksikköä" pienempi kuin vuotta aiemmin.
Oikeasti tehtyjen työtuntien määrä väheni 1 053 776 000:sta 1 017 686 000:een. Vähennys oli noin 36,1 miljoonaa työtuntia eli noin 3,4 "prosenttia" 1 053 776 000 työtunnista.
Toimittaja siis oli sotkenut keskenään prosentin ja prosenttiyksikön käsitteet tai kuvitellut käsitteiden tarkoittavan samaa asiaa. Ne kuitenkin ovat aivan eri asioita, kuten esimerkiksi Tilastokeskus meitä opastaa:
"Prosentti tarkoittaa sadasosaa jostakin. Prosenttiyksikköä käytetään taas prosenttilukuja toisiinsa verrattaessa. Esimerkiksi kun inflaatio laskee kolmesta kahteen prosenttiin, niin inflaatio laskee silloin yhden prosenttiyksikön ja 33,3 prosenttia."
Kiinnostavaa oli se, että tämän prosenttia ja prosenttiyksikköä koskevan virheen Birgitta Suorsa ja Kansan Uutisten toimitus suvaitsivat korjata. Oikaisu ei ollut järin informatiivinen, mutta oikaisu nyt kumminkin.
Tämän oikaisun arvoa punnittaessa kannattaa muistaa, miten Julkisen sanan neuvosto arvioi asiaa, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen taannoin sotki prosentin ja prosenttiyksikön käsitteet.
Kantelustani tekemässään tragikoomisessa vapauttavassa ratkaisussa 5488/SL/14 JSN tuli siihen tulokseen, että prosentin ja prosenttiyksikön käsitteiden sotkemisessa oli kyse vain monimutkaisen valtiontaloudellisen asian "yksinkertaistamisesta ja kansantajuistamisesta".
Kuin pisteenä i:n päälle JSN viimeisteli hirtehisen päätöksensä korostamalla sitä, että "Demari.fi on myös siteerannut alkuperäistä lähdettään täsmällisesti".
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Liina Matveinen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.
__________________
Julkisen
sanan neuvosto
Fredrikinkatu
25 A 8
00120
Helsinki
Kantelu hyvän
journalistisen tavan rikkomisesta
Kantelun kohde
Kansan
Uutisten verkkolehdessä 25.7.2017 julkaistu juttu Työttömyys pienessä laskussa. UP:n Birgitta Suorsan toimittaman
jutun osoite on https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3753574-tyottomyys-pienessa-laskussa
(tarkistettu 14.9.2017).
Kantelun perusteet
UP-uutispalvelun
vastaava toimittaja Birgitta Suorsa väitti Kansan Uutisissa 25.7. julkaistussa
jutussaan, että ”15–24-vuotiaista oli
kesäkuun lopussa töissä 54 ja työttömänä 22 prosenttia”.
Tilastokeskuksen
aiemmin samana päivänä julkaiseman työvoimatutkimuksen tiedotteen mukaan (http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2017/06/tyti_2017_06_2017-07-25_tie_001_fi.html)
”15–24-vuotiaiden nuorten työttömien
osuus saman ikäisestä väestöstä oli 14,9 prosenttia”.
KU:n juttu
liioitteli näin ollen rajusti nuorten työttömien osuutta 15–24-vuotiaista
nuorista ja antoi lukijoille pahoin harhaanjohtavan kuvan nuorten tilanteesta.
Väite oli siksi olennainen ja oikaisua vaativa asiavirhe (JO 20).
Monien
muiden virheiden lisäksi Suorsan juttu sisälsi väitteen, jossa hän oli tullut
sekoittaneeksi prosentin ja prosenttiyksikön käsitteet.
Suorsa
nimittäin väitti, että ”työllisyyden
kasvusta huolimatta tehtyjen työtuntien määrä oli huhtikuussa 3,4
prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin”.
Tämäkin
oli oikaisua vaativa asiavirhe. Tilastokeskuksen tiedote oli kertonut, että ”työllisten tekemien työtuntien määrä vuoden
2017 toisella neljänneksellä oli 3,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin”.
Illansuussa
25.7. lähetin UP:n Birgitta Suorsalle korjauspyynnön. Tiedoksi lähetin
korjauspyynnön Kansan Uutisten toimitukselle ja sen johdolle. Korjauspyyntö on
kantelun perusteluosan perässä.
26.7.
iltapäivällä Suorsa ilmoitti korjaavansa prosentin ja prosenttiyksikön käsitteiden
sotkemiseen perustuneen virheensä. Rajusti liioiteltua, perätöntä tietoa
nuorten työttömien osuudesta 15–24-vuotiaista hän ei luvannut oikaista.
Sen sijaan
hän viittasi linkkien avulla Tilastokeskuksen tiedotteen liitetaulukkoon ja
tietokantaan, joissa ei kuitenkaan ollut kyse nuorten työttömien osuudesta
15–24-vuotiaista nuorista (youth unemployment ratio).
Lähteissä
kuvattiin aivan eri asiaa eli nuorten työttömyysastetta (youth unemployment
rate), siis työttömien nuorten osuutta vain työvoimaan (työlliset + työttömät)
kuuluvien 15–24-vuotiaiden määrästä.
Jotta työttömyyden
tilastointiin perehtymättömille lukijoille ei jäisi rajusti liioittelevaa kuvaa
nuorisotyöttömyydestä, toistin korjauspyynnön. Alkuillasta 26.7. lähetin
pyynnön UP:n Suorsalle ja tiedoksi KU:n toimitukselle ja sen johdolle.
Uudistettu korjauspyyntö on kantelun lopussa.
Uudistettu
korjauspyyntökään ei tuottanut tulosta, vaan Kansan Uutiset jätti olennaisen
asiavirheen korjaamatta. Tällä menettelyllään lehti rikkoi hyvää journalistista
tapaa (JO 20).
Kantelun tarkoitus
ja luonne
JSN:n
puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin
julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa
on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen
asiavirheen korjaamatta (JO 20).
Jokaisen näistä
karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun
asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on
karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016
päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”
21.12.2016
JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja
perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”
”Testaustarkoitus”
on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin
tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.
Testaaminen
itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa
hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä;
testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.
”Testaustarkoitus”
on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on
aina pakostakin ikään kuin testi.
Kun media
jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää
journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin
tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä,
pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen
vastaisena.
Jos JSN
aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena,
sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin
ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.
JSN:n
perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi,
että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää
journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.
Tämän kantelun tarkoituksena on
edistää hyvää journalistista tapaa.
Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median
itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.
Neuvosto
voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän
kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää
journalistista tapaa vai ei.
Koska
kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO
20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä
tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja
antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.
Mutta
siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi
vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös
julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon
siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä
hyvän journalistisen tavan vastaisena.
Jos JSN:n
puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin
”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata
lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai
virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän
ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.
Jättämällä
virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa
siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko
ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.
Mikäli
JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille
tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin
toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat
saman tien.
Vahingot
itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko
medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.
Helsingissä
14.9.2017
Markku
Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie
1 E 77
00310
Helsinki
040 512
2661
markku.a.lehtola
(at) gmail.com
Korjauspyyntö
25.
heinäkuuta 2017 klo 18.19
Markku Lehtola
”Työttömyys
pienessä laskussa” -jutun (KU:n nettilehti 25.7.) virheitä koskeva
korjauspyyntö
Vastaanottaja:
birgitta.suorsa@up.fi
Kopio: ku@kansanuutiset.fi,
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi, kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
Hei,
juttusi kappaleessa ”Työttömyys kiusaa nuoria”
kerroit, että ”15–24-vuotiaista oli kesäkuun lopussa töissä 54 ja työttömänä 22
prosenttia”. Töissä olevia koskeva tieto oli oikea, mutta 15–24-vuotiaista oli
työttömänä ”vain” 14,9 prosenttia, kuten Tilastokeskuksen tämän päivän
julkaisusta käy ilmi.
Prosenttiluku 21,7 tarkoitti 15–24-vuotiaiden
työttömien osuutta saman ikäryhmän työvoimasta eli työllisten ja työttömien
yhteenlasketusta määrästä eikä suinkaan kaikista 15–24-vuotiaista, kuten
väitit.
Aiemmin jutussasi kerroit, että ”työllisyyden
kasvusta huolimatta tehtyjen työtuntien määrä oli huhti-kesäkuussa 3,4
prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin”. Ei se näin mennyt, vaan olit
tullut sotkeneeksi prosenttiyksikön ja prosentin käsitteet.
Tilastokeskuksen julkaisun mukaan työllisten
tekemien työtuntien määrä vuoden 2017 toisella neljänneksellä oli 3,4
”prosenttia" pienempi kuin vuotta aiemmin.
Asiavirheet on syytä korjata viipymättä (JO 20).
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com
Uudistettu
korjauspyyntö
26.
heinäkuuta 2017 klo 18.17
Markku Lehtola
Re:
”Työttömyys pienessä laskussa” -jutun (KU:n nettilehti 25.7.) virheitä koskeva
korjauspyyntö
Vastaanottaja:
birgitta.suorsa@up.fi, Kopio: ku@kansanuutiset.fi, kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi,
tarja.erdogan@kansanuutiset.fi
Hei,
15–24-vuotiaiden työttömyysaste kesäkuussa 2017
oli kyllä 21,7 prosenttia, mutta ethän sinä jutussasi kirjoittanut nuorten
työttömyysasteesta. Sen sijaan kirjoitit, että 15–24-vuotiaista oli työttömänä
22 prosenttia.
Kuten korjauspyynnössäni kerroin ja kuten
Tilastokeskus mainitsemassasi PDF:ssä totesi, työttömyysaste tarkoitti
työttömien osuutta työvoimasta eli nuorten työllisten ja työttömien
yhteenlasketusta määrästä.
Sinun juttusi teksti kuitenkin uskotteli
lukijoille, että 15–24-vuotiaista, siis kaikista tämänikäisistä nuorista
työttömänä oli 22 prosenttia. Tilastokeskus totesi PDF:ssä, että
”15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 14,9
prosenttia”.
Koska useimmilla juttusi lukijoista ei ole
hajuakaan työttömyyden tilastoinnista, heille jää rajusti liioitteleva kuva
nuorten työttömyydestä, ellei juttusi olennaista virhettä korjata. Niinpä
toistankin pyyntöni, että nuorten työttömyyttä koskeva olennainen virhe
korjataan viipymättä (JO 20).
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti