Faktavahti

Suojeliko kovista otteista moitittu päätoimittaja ministeriä, joka johti harhaan Ylen TV1:n Aamu-tv:n katsojia?

Ylestä muutama päivä sitten irtisanoutunut toimittaja Susanne Päivärinta tervehti Suomen Kuvalehden mukaan päätoimittaja Atte Jääskeläistä 9.2. sähköpostitse muun muassa tähän tapaan: "Sensuurisi ja kova johtamistyylisi tunnetaan jo Japania myöten."

Koska seuraan ex-työnantajani touhuja jo ulkoapäin eli emeritusosastolta käsin, en tiedä, kuinka kovaotteisesti Jääskeläinen tosiasiassa Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusten toimittajia kohtelee.

Sen kuitenkin tiedän, että Ylen viulut veronmaksajina maksavat katsojat ja kuuntelijat ovat saaneet tuntea nahoissaan päätoimittajan johtamistyylin, jota näyttää leimaavan tietty piittaamattomuus.

Ylen yleisöjen oikeus saada paikkansapitävää tietoa ei nimittäin vaikuta olevan asia, jota Jääskeläinen aivan erityisesti vaalisi. Tästä kielii se tapa, jolla hän hylkää virheitä koskevat oikaisupyynnöt.

Tuorein kokemukseni herätti sen kiusallisen kysymyksen, halusiko päätoimittaja suojella ministeriä, joka johti harhaan katsojia sotkemalla prosentit ja prosenttiyksiköt ja liioittelemalla tosi rajusti valtionvelkaan liittyvää korkoriskiä.

Tänään Julkisen sanan neuvostolle lähettämäni kantelu olennaisen virheen korjaamatta jättämisestä kertoo asiasta tarkemmin. Julkaisen kantelun saman tien tässä Faktavahti-blogissani.

-----------------------------

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen haastattelu Ylen TV1:n Aamu-tv:ssä 24.1.2017.

Kantelun perusteet

Ministeri Kai Mykkänen (kok.) kauhisteli Sanna Ukkolan haastattelussa valtionvelan suurta määrää ja esitti velasta ja sen korkoriskistä tällaisen väitteen:

”Meillä on velkaa nyt jo yli 110 miljardia euroa yhteensä, ja esimerkiksi korkoriski on sellainen, että yhden prosentin nousu koroissa tarkoittaisi sitten jo miljardin lisääntymistä meidän velanhoitokustannuksissa vuodessa.”

Valtion kuluvan vuoden talousarvion yksityiskohtaisista perusteluista käy ilmi, että valtionvelan korko plus muut menot valtionvelasta ovat arviolta noin 1 307 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Yhden prosentin nousu koroissa lisäisi velanhoidon kustannuksia siten vain noin 13 miljoonalla eurolla eikä miljardilla eurolla.

Jotkut tietävät katsojat kaiketi tajusivat ministerin sekoittaneen prosenttiyksikön ja prosentin käsitteet. Hekin tulivat kuitenkin harhaanjohdetuiksi, sillä edes yhden prosenttiyksikön nousu koroissa ei lisäisi valtionvelan vuotuisia velanhoitokustannuksia läheskään miljardilla eurolla.

Selitys liittyy siihen, että pääosa valtion lainanotosta on jo pitkään toteutettu pitkäaikaisia ja kiinteäkorkoisia sarjaobligaatioita käyttäen. Enin osa valtionvelasta on siten kiinteäkorkoista.

Siksi korkotason odottamatonkaan raju nousu vaikkapa yhdellä prosenttiyksiköllä ei voi aiheuttaa koko valtionvelan uudelleenhinnoittelua.

Tämä käy hyvin ilmi siitä valtion talousarvioesityksen yksityiskohtaisten perustelujen tekstistä, joka kuvaa budjetista päättäville kansanedustajille valtionvelan korkoriskiä:

”Euroalueen yleisen korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä lisäisi velan korkokustannuksia noin 320 milj. eurolla vuonna 2017.”

Edellä kerrottu osoittaa, että ministeri Mykkänen esitti valtionvelan korkoriskistä faktaväitteen, joka liioitteli rajusti korkoriskiä. Suuruusluokaltaan väärä tieto oli olennainen ja korjausta vaativa virhe (JO 20).

Lähetin päätoimittaja Atte Jääskeläiselle korjauspyynnön 24.1. Kopio sen tekstistä on kantelun kuittauksen perässä. Jääskeläinen vastasi pyyntöön 26.1. ja ilmoitti hylänneensä pyynnön. Kopio vastauksen tekstistä on kantelun lopussa.

Koska Yle pyynnöstä huolimatta jätti olennaisen virheen korjaamatta, se rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa niissä on ollut kyse olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä (JO 20).

Jokaisen noista karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tulkitsematta lainkaan hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin yksittäisen kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena kahdestakin syystä erikoinen. Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kanteluiden perusteella”.  

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Tekemällä tästä kantelusta JSN:n kotisivuilla ja tiedotusvälineessä julkaistavan langettavan päätöksen neuvosto voi parhaiten toimia neuvostolle asetetun tehtävän mukaisesti ja tukea median yleisölle tosi tärkeää hyvää journalistista tapaa.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Helsingissä 13.2.2017

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

24. tammikuuta 2017 20.42

Markku Lehtola

Vastaanottaja: atte.jaaskelainen@yle.fi

Kopio: sanna.ukkola@yle.fi, krista.taubert@yle.fi, aamu-tv@yle.fi

Ministeri Kai Mykkäsen haastattelun (Aamu-tv 24.1.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö

Hei,

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) kauhisteli Sanna Ukkolan tekemässä haastattelussa valtionvelan määrää ja esitti velan korkoriskistä seuraavanlaisen väitteen:

”Meillä on velkaa nyt jo yli 110 miljardia euroa yhteisenä, ja esimerkiksi korkoriski on sellainen, että yhden prosentin nousu koroissa tarkoittaisi sitten jo miljardin lisääntymistä meidän velanhoitokustannuksissa vuodessa.”

Ministerin väite oli perätön ja liioitteli valtavasti valtionvelan korkoriskiä. Perättömällä tiedollaan hän johti katsojia pahasti harhaan. Virheellinen tieto oli siksi olennainen asiavirhe, joten se on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Valtion kuluvan vuoden talousarviosta käy ilmi, että valtionvelan korko plus muut menot valtionvelasta ovat tänä vuonna arviolta 1 307 miljoonaa euroa. 

Yhden prosentin nousu koroissa lisäisi näin ollen velanhoitokustannuksia vuodessa vain noin 13 miljoonalla eurolla eikä suinkaan miljardilla eurolla, kuten Mykkänen virheellisesti väitti.

Jotkut katsojat kenties oivalsivat ministerin sotkeneen keskenään prosentit ja prosenttiyksiköt. Hekin tulivat kuitenkin harhaanjohdetuiksi, sillä yhden prosenttiyksikönkään nousu koroissa ei tarkoittaisi läheskään miljardin lisäystä vuosittaisiin velanhoitokustannuksiin.

Valtion kuluvan vuoden talousarviossa korkoriskiä arvioidaan nimittäin näin: ”Euroalueen yleisen korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä lisäisi velan korkokustannuksia noin 320 milj. eurolla vuonna 2017.” 

Ministeri Mykkänen ei siis vain sotkenut keskenään prosentteja ja prosenttiyksiköitä. Hän oli nähtävästi myös käsittänyt aivan väärin valtionvelan korkoriskin luonteen. 

Koska pääosa valtion lainanotosta on toteutettu pitkäaikaisia ja kiinteäkorkoisia sarjaobligaatioita hyväksi käyttäen, korkotason odottamatonkaan raju nousu vaikkapa yhdellä prosenttiyksiköllä ei vaikuta koko valtionvelan lainakantaan.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com

Päätoimittaja Atte Jääskeläisen 26.1.2017 päätös oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä:

"Hyvä Markku Lehtola

Palaan esittämäänne Aamu-tv:n haastattelua koskevaan pyyntöön, kiitos tarkkaan havaintoon perustuvasta kysymyksestä ja viestistänne, jossa korkoriskin käsite on ymmärretty hyvin.

Ministeri Mykkänen esittää vastauksessaan oman arvionsa mahdollisen koron nousun seurauksista. Kyse on arviosta, mikä katsojalle käy keskustelun kontekstista hyvin selville. Ministerillä on asemansa puolesta oikeus esittää oma näkemyksensä ja meillä tiedotusvälineenä oikeus antaa hänen näkemykselleen suorassa lähetyksessä tilaa.

On mahdollista tulkita ministerin näkemystä korkoriskistä myös niin, että jos koko lainakannan korko nousee prosenttiyksiköllä, vaikutus on hänen laskemansa. Prosentin ja prosenttiyksikön välinen käsite-erehdys on suoran lähetyksen tilanteessa vähäinen, ja asiayhteydestä on arvattavissa tai pääteltävissä mitä ministeri tarkoittaa. On myös mahdollista ajatella, että tässä kontekstissa prosentin kantaluku on lainasumma, jolloin käsite-erehdystäkään ei olisi.

Ministeri ei myöskään vastauksessaan viittaa tarkasti korkokustannusten nousuun tiettynä ajanjaksona tai kalenterivuonna, esimerkiksi vuonna 2017. Ei ole poissuljettua, etteivät velanhoitokustannukset kokonaistaloutta tarkastellen jollain aikavälillä voisi nousta ministerin arvioimalle tasolle.

Kyseessä ei siis, haastattelutilanne ja asian konteksti huomioiden, ole olennainen asiavirhe, joka vaatisi oikaisua.

Tämän vuoksi hylkään oikaisuvaatimuksenne.

Kunnioittavasti

Atte Jääskeläinen

vastaava päätoimittaja

Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminta"