lauantai 30. kesäkuuta 2018

Otsikoille on löydyttävä sisällöstä kate

Journalistin ohjeiden 15. kohta kuuluu näin: "Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate."

En ole tullut selvittäneeksi, miten Julkisen sanan neuvosto on tätä hyvän journalistisen tavan vaatimusta ratkaisuissaan tulkinnut. Ohje sinänsä on joka tapauksessa aiheellinen ja perusteltu.

Jos sisällöstä ei löydy katetta esimerkiksi otsikolle, niin pelkästään otsikoita silmäilevät lukijat tulevat helposti harhaan johdetuiksi.

Näin onnettomasti kävi esimerkiksi kaikille niille lukijoille, jotka jutun sisältöön tutustumatta lukivat 27.6.2018 Taloussanomista vain jutun otsikon:
Antti Karjalaisen jutun voi lukea tästä. Jutun lähtökohtana oli HUS:n kohua ja nyt myös kiistaakin aiheuttanut tiedote.

Siinä HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén ylisti Suomen terveydenhuoltoa maailman parhaaksi. Tiedotteen voi lukea tästä. Tiedotteesta löytyvät edelleen linkit jutussa mainittuihin The Lancet -lehden artikkeleihin.

Tiedotteessa kerrottiin muun muassa, että "Suomessa terveydenhuolto maksaa yhteisistä varoista henkilöä kohden 3300 dollaria vuodessa, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin Islannissa ja 40 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä".

Juttunsa leipätekstissä Antti Karjalainen kirjoitti, että "Suomessa terveydenhuolto maksoi yhteisistä varoista noin 3 300 dollaria (2 835 euroa) per asukas vuonna 2015".

Toisaalla jutussaan Karjalainen totesi, että "kun vertailee, kuinka raskaasti terveydenhuolto käy julkiselle kukkarolle, Suomi on hyvässä tilanteessa".

Juttunsa sisällössä hän siis valisti lukijoita siitä, mitä terveydenhuolto maksoi "yhteisistä varoista" ja kuinka raskaasti terveydenhuolto käy "julkiselle kukkarolle".

Otsikossa oli kuitenkin väitetty, että suomalaisen terveydenhuolto maksoi "valtiolle" 2 835 € vuodessa.

"Valtio" tietysti on vain osa "julkisesta kukkarosta" ja "yhteisistä varoista", ja siksi ainakin vain otsikon lukaisseet saivat asiasta aivan väärän käsityksen.

Varhain aamulla 28.6. lähetin Taloussanomien toimitukselle olennaista asiavirhettä koskevan korjauspyynnön (JO 20). Näin menettelin ajatellen ennen muuta niitä lukijoita, jotka syystä tai toisesta olivat tulleet lukeneeksi Karjalaisen jutusta vain sen otsikon:

"Hei,

THL:n 26.9.2017 julkaiseman Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015 -tilastoraportin mukaan Suomen terveydenhuoltomenot olivat 19,8 miljardia euroa. 

”Vuonna 2015 valtion rahoittama osuus terveydenhuollon menoista oli 24,4 prosenttia”, raportissa todetaan (s. 5). Valtion rahoittama osuus oli siis vajaat 5 miljardia euroa.

Kun vuoden 2015 keskiväkiluku oli 5 479 530, terveydenhuolto olisi maksanut valtiolle jutun otsikossa lukijoille kerrotun tiedon mukaan yhteensä reilut 15,5 miljardia euroa (2835 x 5 479 530).

Otsikon kirjoittaja oli kaiketi tulkinnut valtion menoiksi koko julkisen rahoituksen osuuden (valtio + kunnat + Kela) ja päätynyt näin liioittelemaan valtavasti sitä, paljonko terveydenhuolto maksoi valtiolle.

Olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20)."

Vaikka en mainnnut mitään Journalistin ohjeiden 15. kohdasta, Taloussanomien toimituksen piti kyllä korjauspyynnöstä kyetä näkemään, että jutun otsikkolle ei sisällöstä löytynyt katetta.

Ainakaan vielä sunnuntain 30.6. aamupäivään mennessä Taloussanomat ei ollut juttunsa otsikon perätöntä tietoa oikaissut. Nähtäväksi jää, josko oikaiseekaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti