lauantai 16. kesäkuuta 2018

Yle ja Kansan Uutiset jättivät oikaisematta perättömät väitteensä pätkätyöläisten asemasta

Lauantaina 9. kesäkuuta 2018 kerroin Faktavahti-blogissa siitä, miten sekä tutkijat että toimittajat olivat kompuroineet raportoidessaan yli 6 000 vastaajan kyselytutkimuksesta.

Kyseessä oli 6.6. julkaistu Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimus "Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä".

9.6. postauksen voi lukea tästä. Kulttuurirahaston ja e2:n sivuilla julkaistut tiedotteet voi lukea tästä ja tästä. Tiedotteiden yhteydestä löytyvät edelleen linkit itse tutkimusraporttiin.

Jo tuossa 9.6. postauksessa kerroin, miten esimerkillisellä tavalla Hbl:n Jenny Bäck piti huolta siitä, että hänen jutussaan ollut virheellinen tieto pätkätyöläisten asemasta tuli oikaistuksi.

11.6. lisäsin tuohon postaukseen tiedon siitä, miten Suomenmaan Santeri Lampi korjauspyynnön saatuaan oikaisi juttunsa vastaavan asiavirheen. Hänkin toimi lukijoiden oikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Eilen eli 15.6. lisäsin 9.6. postaukseen vielä tiedon siitä, miten tutkimusraportin ja siitä kertovien tiedotteiden virheelliset tekstit oli korjattu e2:n ja Kulttuurirahaston sivuilla.

Kiitokset tästä tutkijoille. Kannattaa huomata, että yllä olevista linkeistä avautuvat tiedotteet ovat korjatussa asussaan. Korjattuina ovat myös tutkimusraportin alun perin virheelliset tekstit.

Kantelut Julkisen sanan neuvostolle

Verovaroin rahoitettu julkisen palvelun Yle ja Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset eivät valitettavasti piitanneet lukijoidensa oikeudesta saada oikeaa tietoa.

Yle jätti korjaamatta Harri Palmolahden 6.6. jutussa olleen perättömän tiedon pätkätyöläisten asemasta.

Kansan Uutiset jätti oikaisematta UP-uutispalvelun Birgitta Suorsan 7.6. jutussa olleen vastaavan asiavirheen.

Koska korjaamatta jätetyt perättömät väitteet olivat ilmiselvästi olennaisia asiavirheitä, lähetin 15.6. JSN:lle kantelut virheiden korjaamatta jättämisestä. Kantelut voi lukea postauksen lopusta.


–––––––––––––––––––

Julkisen sanan neuvosto
Fredrikinkatu 25 A 8
00120 Helsinki


Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta


Kantelun kohde


Ylen uutisten Harri Palmolahden juttu ”Maata riivaa riitely ja vastakkainasettelu – kansalaiset katsovat Suomen nykymenoa huolissaan” (Ylen uutisten nettisivut 6.6.2018). Jutun osoite netissä on https://yle.fi/uutiset/3-10237495 (tarkistettu 15.6.2018).


Kantelun perusteet


Harri Palmolahti raportoi jutussaan 6.6. julkaistusta Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n kyselytutkimuksesta Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä.

Kyselyn tuloksista hän esitti väitteen: ”Pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien.”

Väite oli perätön. Tutkimusraportin liitteenä julkaistusta kyselylomakkeesta kävi ilmi, että vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan toisiinsa eri väestöryhmien asemaa.

Raportin kuviossa 6 (s. 24) esitettiin vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”.

Tähän kysymykseen annetut vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman liian heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman liian heikoksi.

Palmolahden esittämä perätön väite perustui kaiketi siihen, että tutkijat olivat sekä raportissaan että siitä kertovassa tiedotteessaan tulkinneet edellä siteerattuun kysymykseen annettuja vastauksia virheellisesti.

11.6. Ylen uutisille osoitetussa korjauspyynnössä (kantelun lopussa) kerroin tutkijoille sattuneesta ”lipsahduksesta”.

Yle ei reagoinut korjauspyyntöön eikä korjannut Harri Palmolahden jutun olennaista asiavirhettä. Jättämällä olennaisen virheen korjaamatta Yle rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Todettakoon vielä, että ajatuspaja e2:n tutkijat ovat tehneet asianmukaiset virheiden korjaukset sekä tutkimusraporttiin että siitä kertovaan tiedotteeseen.

Kantelun tarkoitus ja luonne


JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.


Helsingissä 15.6.2018


Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola (at) gmail.com


Korjauspyyntö


11. kesäkuuta 2018 klo 6.35
Markku Lehtola
”Maata riivaa riitely ja vastakkainasettelu…” -jutun (Ylen uutisten nettisivut 6.6.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö
Vastaanottaja: yle.uutiset@yle.fi
Kopio: jouko.jokinen@yle.fi, harri.palmolahti@yle.fi

Hei,

Harri Palmolahti kirjoitti kiinnostavassa jutussaan kansalaisten vastauksista, kun heiltä oli Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n kyselyssä kysytty, ketkä Suomessa ovat liian heikossa tai jokseenkin liian heikossa asemassa:

”Vastausten kärki on: pienituloiset (85 %), pätkätyöläiset (84 %), vanhukset (80 %) sekä työttömät (73 %). Pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien.”

Tieto siitä, että kyselyn mukaan pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien, oli virheellinen. Se oli olennainen virhe, joka on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Tutkimusraportin liitteenä julkaistu kyselylomake osoittaa, että missään kysymyksessä vastaajia ei pyydetty vertailemaan eri väestöryhmien asemaa. Tästä syystä kysely ei voinut tuottaa tulosta, jonka mukaan pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien.

Tutkimuksen ja siitä kertovan tiedotteen teksteissä kyllä esitetään väite, että ”pätkätyöntekijöiden asema koetaan heikommaksi kuin työttömien”, mutta väitteessä on kyse vain tutkijoiden lipsahduksesta.

Otettuani asiasta yhteyttä tutkimuksen tekijöihin tutkija Ville Pitkänen harmitteli 6.6. sähköpostissaan, että ”onpa harmillista, että tällainen oli lipsahtanut ihan jopa otsikkotasolle”. 

Vastaukset sivulla 24 julkaistuun kysymykseen (kuvio 6) osoittivat Ylen jutun tietoa ajatellen vain sen, että niitä, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman heikoksi oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman heikoksi. 


Tervehdyksin

Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com


––––––––––––––––––– 


Julkisen sanan neuvosto
Fredrikinkatu 25 A 8
00120 Helsinki


Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta


Kantelun kohde


UP-uutispalvelun Birgitta Suorsan uutisjuttu ”Kysely: Pätkätyöläisten asema heikoin – jopa työttömät pitävät itseään onnekkaampina” (Kansan Uutisten nettilehti 7.6.2018). Kirjoituksen osoite netissä on https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3909775-kysely-patkatyolaisten-asema-heikoin-jopa-tyottomat-pitavat-itseaan-onnekkaampina (tarkistettu 15.6.2018).


Kantelun perusteet


Birgitta Suorsa raportoi jutussaan 6.6. julkaistusta Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n kyselytutkimuksesta Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä.

Kyselyn tuloksista hän väitti muun muassa, että ”jopa työttömät pitävät pätkätyöläisten tilannetta työmarkkinoilla heikompana kuin omaansa”.

Edelleen Suorsa väitti tutkimuksen osoittavan suomalaisista, että ”kolme neljästä pitää työttömien asemaa toiseksi heikoimpana”.

Uutisjutun kuvatekstissä hän esitti vielä väitteen: ”Pätkätyöläisten katsotaan olevan työttömiäkin huonommassa asemassa.”

Väitteet olivat perättömiä. Tutkimusraportin liitteenä julkaistusta kyselylomakkeesta kävi ilmi, että vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan toisiinsa eri väestöryhmien asemaa.

Raportin kuviossa 6 (s. 24) esitettiin vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”.

Tähän kysymykseen annetut vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman liian heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman liian heikoksi.

Suorsan esittämät perättömät väitteet perustuivat kaiketi siihen, että tutkijat olivat sekä raportissaan että siitä kertovassa tiedotteessaan tulkinneet edellä siteerattuun kysymykseen annettuja vastauksia virheellisesti.

7.6. KU:n toimitukselle lähettämässäni korjauspyynnössä (tiedoksi Suorsalle) kerroin tutkijoiden olevan yhteydenottoni jälkeen tietoisia virheestään. Korjauspyyntö on kantelun lopussa.

KU:n toimitus ei reagoinut korjauspyyntöön eikä korjannut Birgitta Suorsan uutisjutun olennaisia asiavirheitä. Jättämällä olennaiset virheet korjaamatta Kansan Uutiset rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Mainittakoon vielä, että ajatuspaja e2:n tutkijat ovat tehneet asianmukaiset virheiden korjaukset sekä tutkimusraporttiin että siitä kertovaan tiedotteeseen.

Kantelun tarkoitus ja luonne


JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.


Helsingissä 15.6.2018


Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola (at) gmail.com


Korjauspyyntö


7. kesäkuuta 2018 klo 11.15
Markku Lehtola
”Kysely: pätkätyöläisten asema heikoin…” -jutun (KU:n nettisivut 7.6.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö
Vastaanottaja: sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
Kopio: ku@kansanuutiset.fi, birgitta.suorsa@up.fi, up@up.fi

Hei,

UP:n Birgitta Suorsa väittää jutussaan Suomen Kulttuurirahaston ja Ajatuspaja e2:n kyselystä, että ”jopa työttömät pitävät pätkätyöläisten tilannetta työmarkkinoilla heikompana kuin omaansa”. 

Edelleen hän väittää kyselyn osoittavan suomalaisista, että ”kolme neljästä pitää työttömien asemaa toiseksi heikompana”.

Nämä väitteet ovat vallan perättömiä, sillä vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan toisiinsa eri väestöryhmien asemaa. 

Tutkimusraportin kuviossa 6 (s. 24) on esitetty vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”.

Kysymyksiin annetut vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman heikoksi. 

Tutkijat ovat sekä tutkimusraportissa että tiedotteessa tulkinneet edellä mainittuun kysymykseen annettuja vastauksia virheellisesti, mistä he yhteydenottoni jälkeen ovat hyvin tietoisia.

UK:n Birgitta Suorsan edellä mainitut väitteet ovat olennaisia asiavirheitä, joten ne on syytä korjata viipymättä (JO 20).


Tervehdyksin

Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti