maanantai 4. kesäkuuta 2018

14. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS
Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.  

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 14


VIRHE

Helsingin Sanomat julkaisi netissä 30.3.2017 pääkirjoituksen "Kyllä Saksa opettaa jäykkää joustamaan". Pääkirjoituksessa, jonka voi lukea tästä, lehti esitti Suomen lähihistorian talouskehityksestä vuoden 2009 romahduksen jälkeen tällaisen väitteen:

"Vuodesta 2012 lähtien suunta on ollut ylöspäin. Vasta vuoden 2015 bkt-lukema pulpahti pinnan alta plussalle."
"KOMMENTTI

Väite oli vallan perätön. Tosiasiassa jo vuosien 2010–2011 bkt-lukemat olivat "pulpahtaneet" pinnan alta plussalle. Vuonna 2010 bkt:n volyymi kasvoi 3,0 % ja vuonna 2011 vielä 2,6 %.

Vuodesta 2012 lähtien suunta ei ollut HS:n väittämällä tavalla ylöspäin vaan monen vuoden ajan päinvastoin alaspäin.

Vuonna 2012 bkt:n volyymi pieneni Tilastokeskuksen mukaan 1,4 %, vuonna 2013 vielä 0,8 % ja vuonna 2014 edelleen 0,6 %.

Jo 30.3.2017 aamupäivällä lähetin HS:n toimitukselle korjauspyynnön. Iltapäivällä ruodin HS:n väitettä Faktavahdissa. Postauksen, josta bkt:n muutosten suunnat ja ajankohdat näkyvät havainnollisena grafiikkana, voi lukea tästä.

Postauksessa kysyin ilkeästi, halutaanko vuodet 2010 ja 2011 kenties "kadottaa", jotta ei huudeltaisi sen politiikan perään, joka sai aikaan grafiikasta näkyvän kaksoistaantuman.

6.4.2017 postauksessa kerroin siitä, että HS:n toimitus ei pyynnöstä huolimatta oikaissut pahaa asiavirhettään. Julkaisin tuolloin myös Julkisen sanan neuvostolle tekemäni kantelun. Postaus on luettavissa tästä.

12.6.2017 kerroin tapauksesta vielä kolmannen kerran, kun JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström oli 1.6. päättänyt, ettei kantelua oteta neuvoston käsiteltäväksi. Postauksen voi lukea tästä.


Oikaisu Helsingin Sanomissa 29.11.2017:

"Valokuvataiteilija Nayab Ikram on syntynyt vuonna 1992, ei vuonna 1991, kuten sivulla B 2 kerrottiin tiistaina 28. marraskuuta."

28.11.2017 jutussa Aino Frilander kertoi siitä, miten 100 suomalaista valokuvaajaa -sivustolla oli elokuusta asti esitelty päivittäin yksi suomalainen nykyvalokuvaaja kuvineen. 

Jutun mukaan "yksi nuorimmista on vuonna 1991 Ahvenanmaalla syntynyt Nayab Ikram. Häneltä on kuvia, joissa hän käsittelee kulttuuri-identiteettiä hiusten kautta".

Virheellistä tietoa talouden lähihistorian muutosten suunnasta ja ajoituksesta ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti