Tutkijat ja toimittajat kompuroivat
Keskiviikkona 6. kesäkuuta 2018 Suomen Kulttuurirahasto ja keskustaa lähellä oleva ajatuspaja e2 julkaisivat yli 6 000 vastaajan tutkimuksen "Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä".
Julkaisu oli neliosaiseksi kaavaillun tutkimuksen osa 2. Ensimmäinen osa, "Sittenkin samanlaisia?", oli julkaistu 27.3.2018.
Ensimmäisen osan saatesanoissa oli kerrottu, että mittavan tutkimuksen suunnittelua ja toteutusta tuki arvovaltainen seurantaryhmä. Siihen kuuluivat muun muassa professorit Anne Birgitta Pessi ja Ilkka Ruostetsaari.
6.6. julkaistusta tutkimuksesta kertovan e2:n tiedotteen voi lukea tästä, itse tutkimus on tiedotteen lopussa liitteenä. Kulttuurirahaston tiedotteen voi lukea tästä. Tutkimusraportti löytyy luettavaksi tätäkin kautta.
Vastaajien poikkeuksellisen suureen joukkoon perustuvan tutkimuksen olivat tehneet e2:n tutkijat, valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen ja valtiotieteiden tohtori Jussi Westinen.
Tiedotteissa kerrottiin suomalaisten kokevan eriarvoistumisen suurimmaksi huolenaiheeksi ja korostettiin jo tiedotteiden otsikossa, että "pätkätyöt huolestuttavat".
"Peräti 84 prosenttia suomalaisista arvioi pätkätyöntekijöiden olevan heikossa asemassa. Heidän koetaan olevan jopa heikommassa asemassa kuin työttömien", tiedotteissa todettiin.
Yllä oleva "Pätkätyöntekijöiden asema koetaan heikommaksi kuin työttömien" -teksti on raportissa sivun 23 alaotsikkona. Heti kohta sen jälkeen tutkijat kirjoittivat näin:
"Erityisen heikossa asemassa ovat suomalaisten mielestä pätkätyöläiset ja työttömät. Peräti 84 prosenttia suomalaisista ajattelee, että pätkätyöläiset ovat liian heikossa asemassa. Mielenkiintoista on, että pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien (72 %). Näin ajattelevat jopa työttömät itse."
Tähän tapaan tutkijat tulkitsivat vastauksia, joita kyselyn vastaajat olivat antaneet raportin sivulla 24 kuviossa 6 julkaistuun kysymykseen:
Kyselyn vastaajilta siis oli kysytty, ketkä heidän mielestään ovat Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä taas liian hyvässä asemassa.
Arvioitavia väestöryhmiä kyselyssä oli iso joukko muitakin kuin kuviossa 6 mainitut viisi ryhmää, muun muassa vanhukset ja pienituloiset.
Kuviosta saattoi nähdä, että 37 % vastaajista oli sitä mieltä, että pätkätyöläiset ovat nykyisin liian heikossa asemassa. 47 % oli sitä mieltä, että pätkätyöläiset ovat jokseenkin liian heikossa asemassa.
Kuviosta kävi ilmi myös se, että 35 % vastaajista oli sitä mieltä, että työttömät ovat nykyisin liian heikossa asemassa. 38 % vastaajista oli sitä mieltä, että työttömät ovat nykyisin jokseenkin liian heikossa asemassa.
84 % vastaajista siis arvioi pätkätyöläisten olevan liian heikossa tai jokseenkin liian heikossa asemassa. Vähän pienempi osa vastaajista, 73 %, arvioi työttömien olevan liian heikossa tai jokseenkin liian heikossa asemassa nykyisin.
Mutta mihin perustui se tutkijoiden tieto, että "pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien"? Tämä kysymys heräsi oitis, kun luin tutkimusraporttia.
Vastaukset kuvion 6 kysymykseen eivät ainakaan tuollaista tietoa voineet tuottaa. Vastaajiahan ei kysymyksessä pyydetty vertaamaan keskenään esimerkiksi pätkätyöläisten ja työttömien asemaa.
Tutkimusraportin liitteenä 2 (s. 68–76) oli julkaistu kyselylomake. Siitä kävi ilmi, ettei vastaajia missään kohtaa kyselyä pyydetty vertaamaan keskenään eri ryhmien nykyistä asemaa Suomessa.
Koska tutkimusraportin ja tiedotteen tekstille ei näyttänyt löytyvän minkäänlaista katetta, meilailin tutkijoille jo 6.6. puolilta päivin tällaisen kysymyksen:
"Hei,
kiinnostavan tutkimuksen sivulla 24 julkaistu kuvio 6 raportoi vastauksista kysymykseen ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”. Kysymyksessä ja kuviossa ei minusta ole ongelmaa, mutta tekstissä sitäkin enemmän.
Sivun 23 alaotsikko väittää, että ”pätkätyöntekijöiden asema koetaan heikommaksi kuin työntekijöiden”. Tekstissä todetaan sitten: ”Erityisen heikossa asemassa ovat suomalaisten mielestä pätkätyöläiset ja työttömät.”
Miten ihmeessä voi esimerkiksi alaotsikon tavoin väittää, kun vastaajia ei ollut pyydetty vertailemaan pätkätyöläisten, työttömien jne. asemaa eli kertomaan esimerkiksi sen, kokevatko he pätkätyöläisten aseman heikommaksi kuin työttömien aseman?"
Tutkija Ville Pitkänen vastasi vähän ajan kuluttua ja totesi, että "onpas hyvä huomio". Hän harmitteli sitä, että "tällainen oli lipsahtanut ihan jopa otsikkotasolle".
Samalla hän totesi, että onneksi asia on kuitenkin tulkittavissa oikein kuviosta ja että PDF-aikana on mahdollista tehdä korjaukset jälkikäteen.
"Vastuullisen journalismin" suoritus
Ajatuspaja e2:n ja Kulttuurirahaston nyt julkaisemaa kyselytutkimusta ei ole vielä kovin paljon käsitelty julkisuudessa. Veikkaan kuitenkin, että juuri tuon pätkätyöläisiä koskevan perättömän väitteen ansiosta tutkimukseen viitataan tulevaisuudessa vielä usein.
Näin käynee, vaikka määräaikaista työtä tekevien pätkätyöläisten osuus kaikista palkansaajista on vuodesta 1997 vuoteen 2017 laskenut Tilastokeskuksen mukaan 18,3 prosentista 16,1 prosenttiin.
Tieto siitä, että neljä viidestä suomalaisesta pitää pätkätyöläisten asemaa jopa työttömien asemaa heikompana, on yksinkertaisesti niin vetävä, että se taatusti houkuttaa toimittajia.
Marjukka Liiten kirjoitti Helsingin Sanomien nettilehdessä 6.6. pätkätyöläisistä ja työttömistä näin: "Yli 80 prosentin mielestä pätkätyöläiset ovat liian heikossa asemassa, kun samaa sanoo työttömistä noin 70 prosenttia." Jutun voi lukea tästä.
Kompurointiin hän sortui kerrottuaan kyselyn tuloksista, että suurimpana huolenaiheena vastaajat pitivät eriarvoistumista: "Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat heidän mukaansa pienituloiset ja vanhukset."
Mitään tämmöistä kyselyn tulokset eivät osoittaneet, koska vastaajia ei ollut pyydetty vertaamaan keskenään eri väestöryhmien asemaa.
Suomenmaan nettilehti julkaisi Kulttuurirahaston ja e2:n tutkimuksesta 6.6. iltapäivällä Santeri Lammen pitkähkön jutun. Siinä hän toisti tutkimuksen tiedon, että pätkätyöläisten asemasta kantoi huolta peräti 84 prosenttia suomalaisista:
"Kyselyyn vastanneet arvioivat pätkätyöläisten tilanteen jopa työttömiä huonommaksi", Lampi toisti myös tutkijoiden virheellisen tiedon.
Lisäys 11.6. klo 15.30:
Korjauspyynnön 9.6. saatuaan Santeri Lampi julkaisi Suomenmaan nettilehdessä 11.6. iltapäivällä hyvää journalistista tapaa ja lukijoiden oikeuksia kunnioittaen asianmukaisen korjauksen:
"Tekstistä on poistettu lause: Kyselyyn vastanneet arvioivat pätkätyöläisten tilanteen jopa työttömiä huonommaksi."
Jenny Bäck kirjoitti Hufvudstadsbladetin nettilehden näyttävän jutun Fakta-laatikossa 6.6., että "84 procent anser att korttidsanställda är i en dålig situation, sämre än de arbetslösa".
Esimerkillisesti, lukijoiden oikeuksia arvostavalla tavalla hän piti huolta siitä, että virheellinen tieto tuli nettijutussa asianmukaisesti korjatuksi heti sen jälkeen, kun hän oli saanut korjauspyyntöni:
"Rättelse 7.6 kl 9.25: 84 procent anser att korttidsanställda är i en dålig situation, vilket är en högre andel än de som anser att arbetslösa är i en dålig situation. Om de anser att korttidsanställda är i en sämre situation än arbetslösa frågades inte."
Korjauksineen päivineen jutun voi lukea tästä. Asiavirhe tuli sitten asianmukaisesti oikaistuksi myös Hbl:n paperilehdessä 8.6.:
Harri Palmolahti kirjoitti Ylen uutisten nettisivujen näyttävässä jutussaan 6.6. kansalaisten huolesta, kun heiltä oli kysytty, ketkä Suomessa ovat liian heikossa tai jokseenkin liian heikossa asemassa:
"Vastausten kärki on: pienituloiset (85 %), pätkätyöläiset (84 %), vanhukset (80 %) sekä työttömät (73 %). Pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien."
Koska pätkätyöläisten asemaa koskeva tieto oli minusta ilmiselvä ja olennainen virhe, meilailin Ylen ajoiltani tutulle Harri Palmolahdelle 6.6. illalla tämmöistä tekstiä:
"Moi,
nettijuttusi muotoilu on nyt yksi yhteen tutkimusraportin tekstin kanssa, mutta kysymys ei mitannut tuota asiaa. Tämän Ville Pitkänenkin myönsi, kun reklamoin siitä, että kysymys ei mitannut sitä, mitä tekstissä väitettiin. Nettijuttuasi pitäisikin minusta näiltä osin korjailla.
Niitä, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman heikoksi. Mitään muuta vastaukset tuohon kysymykseen eivät tosiaankaan osoittaneet."
Ainakaan 9.6. aamuun mennessä asiavirhettä ei ollut Ylen uutisten nettisivuilla korjattu. Tv-uutisissa 6.6. esitetyissä Harri Palmolahden jutuissa nyt puheena olevaa asiavirhettä ei ollut.
Kansan Uutiset julkaisi nettisivuillaan 7.6. aamulla UP-uutispalvelun Birgitta Suorsan jutun "Kysely: pätkätyöläisten asema heikoin – jopa työttömät pitävät itseään onnekkaampina". Jutun voi lukea tästä.
Jo jutun alun kuvateksti kertoi KU:n lukijoille: "Pätkätyöläisten katsotaan olevan työttömiäkin huonommassa asemassa."
Leipätekstissä UP-uutispalvelun vastaava toimittaja kirjoitti: "Kolme neljästä pitää työttömien asemaa toiseksi heikoimpana."
Ja edelleen näin: "Yrittäjien työmarkkina-asema on kyselyn mukaan piirun verran heikompi kuin työntekijöiden."
Sitaatit osoittivat, että Suorsa oli tulkinnut – varmaankin tutkijoiden virheellistä tekstiä seuraten – vastaajien vertailleen eri väestöryhmien asemaa.
Niinpä Kansan Uutisten lukijoille välittyikin jutusta väärä kuva tutkimuksen tuloksista. Tästä syystä meilailin lehden toimitukselle 7.6. aamupäivällä tällaisen korjauspyynnön:
"Hei,
UP:n Birgitta Suorsa väittää jutussaan Suomen Kulttuurirahaston ja Ajatuspaja e2:n kyselystä, että ”jopa työttömät pitävät pätkätyöläisten tilannetta työmarkkinoilla heikompana kuin omaansa”.
Edelleen hän väittää kyselyn osoittavan suomalaisista, että ”kolme neljästä pitää työttömien asemaa toiseksi heikompana”.
Nämä väitteet ovat vallan perättömiä, sillä vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan toisiinsa eri väestöryhmien asemaa.
Tutkimusraportin kuviossa 6 (s. 24) on esitetty vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”.
Kysymyksiin annetut vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman heikoksi.
Tutkijat ovat sekä tutkimusraportissa että tiedotteessa tulkinneet edellä mainittuun kysymykseen annettuja vastauksia virheellisesti, mistä he yhteydenottoni jälkeen ovat hyvin tietoisia.
UK:n Birgitta Suorsan edellä mainitut väitteet ovat olennaisia asiavirheitä, joten ne on syytä korjata viipymättä (JO 20)."
Ainakin vielä 9.6. aamulla Birgitta Suorsan jutun asiavirheet olivat korjaamatta. Ennuste siitä, että KU:n lukijat saisivat asiasta oikean tiedon, ei menneiden kokemusten valossa vaikuta järin hyvältä. Toivottavasti ennuste menee nyt pieleen.
Korjaavatko e2:n tutkijat virheensä?
Tutkijoiden tekemät virheet eivät varsinaisesti ole mediakriittisen projektini kohteena, ja vain ani harvoin minulla on totta puhuen värkeissä varaa edes havaita tutkimusten virheitä.
Nyt sattui olemaan, kiitos ennen kaikkea professori Pertti Suhosen mainioiden teosten ja artikkelien, joissa hän on patistanut toimittajia lähdekritiikkiin gallupjournalismissa.
Suhosen "Kaksisuuntainen peili: mielipidetutkimukset julkisuudessa ja politiikassa" on köllötellyt kirjahyllyssäni muistaakseni jo ilmestymisvuodestaan 1991 asti. Eikä ole pölyttynyt.
Lähdekriittiseen otteeseen minua on kannustanut myös Tilastokeskukseen vuonna 2001 perustetun SurveyLaboratorion työ, jota olen alusta asti seurannut.
Ajatuspaja e2 ei ehkä tee varsinaista tieteellistä tutkimusta, mutta hyvään tutkimusetiikkaan kaiketi kuuluu se, että yleisöä harhaan johtavat tahattomatkin kömmähdykset korjataan.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on pitänyt ongelmallisena, jos tutkimuksesta esitetään julkisuudessa yleisöä harhaan johtavia tietoja.
Yleisön kannalta siitä ei mitään hyvää seuraa, jos Kulttuurirahaston ja e2:n tutkimuksen ja siitä kertovien tiedotteiden virheet jäävät korjaamatta.
Se johtaa vääjäämättä siihen, että media uusintaa virheitä vuodesta toiseen viittaamalla pätevän lähdekritiikin vaatimuksista piittaamatta tutkimuksen ja tiedotteiden virheelliseen tekstiin.
Ajatuspaja e2:n tutkijat joka tapauksessa saivat tiedon tutkimuksensa tekstin virheellisyydestä jo samana päivänä, kun tutkimus julkaistiin. Vielä 9.6. aamulla virheellinen teksti oli yhä korjaamatta.
Lisäys 15.6.2018:
Tutkimusraportin ja siitä kertovien tiedotteiden virheelliset tekstit on sittemmin asianmukaisesti korjattu sekä ajatuspaja e2:n että Kulttuurirahaston sivuilla. Kiitokset siitä tutkijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti