Faktavahti

Lehti unohti vuosien 2010–2011 talouskasvun ja sotki lisäksi velan ja alijäämän käsitteet

Olen parissakin aiemmassa postauksessa kertonut tapauksista, joissa lehdet ovat – syystä tai toisesta – unohtaneet vuosien 2010–2011 rapsakan talouskasvun. Postaukset voi lukea tästä ja tästä.

Velkakello tikittää kymppitonnin minuutissa

Etelä-Suomen Sanomat liittyi kasvuvuosien unohtajiin 28.4.2016 "Velkakello tikittää kymppitonnin minuutissa" -kirjoituksella. Lisäksi kirjoittaja sotki pahoin julkisen velan ja alijäämän käsitteet.

Unohduksen sisältänyt väite oli tällainen: ”Vuonna 2008 alkaneen laman jälkeen kasvua ei käytännössä ole nähty.” 

Vuonna 2010 bkt:n volyymi kasvoi 3,0 % ja vuonna 2011 vielä 2,6 %, joten noina vuosina talous kasvoi pitkän ajan keskimääräistä, hyvää kyytiä. Vuodesta 1860 vuoden 2009 loppuun bkt kasvoi vuosittain keskimäärin 2,9 %.

Käsitesotkun lähtökohtana oli väite, että ”valtionvelka on jo muutamia vuosia sitten ylittänyt 90-luvun laman määrän ja on nyt yli 63 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)” 

Koska valtionvelka suhteessa bkt:hen ei ollut läheskään niin iso kuin ESS väitti, lehti julkaisi tällaisen korjauksen 29.4.2016:

”Muokattu 29.4. kello 10.44: Korjattu jutun keskivaiheilta valtionvelka julkisyhteisöjen alijäämäksi.”

Etelä-Suomen Sanomien piti tietty korjata valtionvelka julkisyhteisöjen velaksi (2015 se oli 63,6 % suhteessa bkt:hen).

Lehti kuitenkin "korjasi" valtionvelan julkisyhteisöjen "alijäämäksi" (2015 alijäämän suhde bkt:hen oli –2,8 %). Käsitesotku merkitsi näin sitä, ettei tämäkään asiavirhe tullut lainkaan korjatuksi.

Kantelin kahden olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä Julkisen sanan neuvostoon. Sen puheenjohtaja Elina Grundström kuitenkin karsi kantelun sillä tutulla "teknisellä" perusteella.

Grundströmin mielestä kyse oli "testaustarkoituksessa tehdystä massakantelemisesta". Perättömien tietojen levittämisestä ESS:n lukijoille hän ei piitannut.

Julkaisen karsituksi tulleen kantelun tekstin ESS:n toimitukselle lähetettyine korjauspyyntöineen tässä postauksessani.

_________________

Julkisen sanan neuvosto

Eteläranta 10

00130 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Etelä-Suomen Sanomien nettilehdessä 28.4.2016 julkaistu toimittaja Markus Luukkosen kirjoitus ”Velkakello tikittää kymppitonnin minuutissa”. Kirjoituksen osoite netissä on: http://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/2016/04/28/Velkakello-tikittää-kymppitonnin-minuutissa (tarkistettu 1.5.2016).

Kantelun perusteet

Toimittaja Markus Luukkonen väitti jutussaan ensinnäkin, että ”valtionvelka on jo muutamia vuosia sitten ylittänyt 90-luvun laman määrän ja on nyt yli 63 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)”.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan[1] valtionhallinnon velka suhteessa bkt:hen oli viime vuonna vain 54 prosenttia eikä suinkaan yli 63 prosenttia. Lisäksi valtionvelan suhde bkt:hen ylitti 1990-luvun huippuvuosien lukemat vasta viime vuonna eikä jo muutamia vuosia sitten, kuten kirjoittaja väitti.

ESS:n lukijoille esitetyt tiedot valtionvelasta suhteessa bkt:hen olivat täten pahoin virheellisiä. Ne olivat olennaisia asiavirheitä (JO 20), jotka toimituksen tuli viipymättä korjata.

Toisekseen Luukkonen kertoi jutussaan bkt:n kasvusta 1950-, 1980- ja 1990-luvulla ja esitti väitteen: ”Vuonna 2008 alkaneen laman jälkeen kasvua ei käytännössä ole nähty.”

Myös tämä tieto vuonna 2008 alkaneen laman jälkeisestä talouskasvusta kuului niihin, jotka eivät Luukkosen huomautuksen mukaan olleet luonteeltaan ideologisia eivätkä poliittisia, vaan faktoja.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan[2] bkt:n volyymi on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2015 alla olevan taulukon osoittamalla tavalla:

BKT:n volyymin kasvu 2008–2015, %

2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015
0,7	-8,3	3,0	2,6	-1,4	-0,8	-0,7	0,5

Taloushistorian professori Riitta Hjerppen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuodesta 1860 vuoden 2009 loppuun 2,9 prosenttia vuodessa.[3]

Henkeä kohden laskettuna talouden kasvu oli tuon puolentoista vuosisadan aikana 2,1 prosenttia vuodessa. Kasvu oli nopeaa. Hjerppe arvioi, että tämä suomalaisten elintason nousu oli koko maailmassa toiseksi nopeinta.

Yllä olevasta taulukosta voi nyt helposti nähdä, että vuosina 2010 ja 2011 talous kasvoi suurin piirtein pitkän ajan keskimääräistä rapsakkaa vauhtia. Kasvuluvut merkitsivät, että suomalaisten elintasokin nousi pitkän ajan keskimääräistä vauhtia: bkt/asukas kasvoi 2,6 prosenttia vuonna 2010 ja 2,1 prosenttia vuonna 2011.

Tosiasiassa siis vuoden 2008 jälkeen Suomessa nähtiin ”käytännössäkin” (’todellisuudessa’, ’itse asiassa’, ’oikeastaan’) melkoista kasvua sekä vuonna 2010 että vuonna 2011. Tästä syystä myös kirjoituksen talouskasvua koskenut väite oli perätön ja johti ESS:n lukijoita pahasti harhaan.

Lehden olisi pitänyt tarjota lukijoille oikeaa tietoa vuoden 2008 jälkeisestä kasvusta. Tieto vuosien 2010 ja 2011 rapsakasta kasvusta olisi nimittäin ollut kansalaisille monestakin syystä tärkeä.

Se muun muassa olisi antanut lukijoille eväitä kysyä kriittisesti, miten kyseisten vuosien kasvu oli mahdollinen, vaikka kilpailukyvyn väitetään tulleen romutetuksi vuosina 2007 ja 2008 sovittujen palkankorotusten takia.

Ilman oikeaa tietoa vuosien 2010 ja 2011 kasvusta lukijoiden on myös vaikea arvioida kriittisesti sitä päätösperäisen finanssipolitiikan kiristämistä, jonka Jyrki Kataisen hallitus aloitti vuonna 2011 eli vain kaksi vuotta talouden romahduksen jälkeen.

28.4.2016 lähetin ESS:n toimitukselle edellä kuvattuja virheitä koskevan korjauspyynnön. Sekä toimittaja Luukkonen että päätoimittaja Kauppinen vastasivat korjauspyyntööni. Vastauksista kävi ilmi, että toimitus oli päättänyt korjata vain valtionvelkaa koskevan perättömän tiedon.

29.4.2016 ESS päivittikin nettisivuillaan Luukkosen kirjoitusta ja julkaisi tällaisen korjauksen: ”Muokattu 29.4. kello 10.44: Korjattu jutun keskivaiheilta valtionvelka julkisyhteisöjen alijäämäksi.”

Valtionvelan ”korjaaminen” julkisyhteisöjen ”alijäämäksi” eli käsitteiden sotkeminen merkitsi sitä, että käytännössä yksikään korjauspyynnössäni mainituista asiavirheistä ei oikeasti tullut korjatuksi.

Vakavimmin ESS loukkasi lukijoidensa oikeuksia jättämällä korjaamatta vuoden 2008 jälkeistä talouskasvua koskevan olennaisen asiavirheen.

Edellä esitetyn perusteella on mielestäni ilmiselvää, että Etelä-Suomen Sanomat rikkoi hyvää journalistista tapaa.

Helsingissä 1.5.2016

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

28. huhtikuuta 2016 9.53

Markku Lehtola

Vastaanottaja: markus.luukkonen@mediataloesa.fi

Kopio: perttu.kauppinen@mediataloesa.fi, toimitus@ess.fi

”Velkakello tikittää kymppitonnin minuutissa -kirjoituksen (nettilehti 28.4.) virheitä koskeva korjauspyyntö

Hei,

kerroit kirjoituksessasi, että ”valtionvelka on jo muutamia vuosia sitten ylittänyt 90-luvun laman määrän ja on nyt yli 63 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)”. Nämä tiedot valtionvelasta eivät pitäneet paikkaansa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtionhallinnon velka suhteessa bkt:hen oli viime vuonna noin 54 prosenttia eikä suinkaan yli 63 prosenttia. Lisäksi valtionvelan suhde bkt:hen ylitti 1990-luvun huippuvuosien lukemat vasta viime vuonna eikä jo muutamia vuosia sitten.

1990-luvun alun syvän laman jäljiltä valtionvelka suhteessa bkt:hen vuosina 1994–1996 oli 51,3–51,9 prosenttia. Nämä lukemat ylitettiin vasta viime vuonna.

Totesit kirjoituksessasi edelleen bkt:n kasvusta, että ”vuonna 2008 alkaneen laman jälkeen kasvua ei käytännössä ole nähty”. Tämäkään tieto ei pitänyt paikkaansa.

Vuonna 2010 bkt:n volyymi kasvoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan 3,0 prosenttia. Vuoden 2011 kasvu oli 2,6 prosenttia. Noiden vuosien talouskasvu oli ”käytännössä” melkoista, sillä kasvuluvut ylittivät pitkän ajan keskimääräisen kasvun luvut.

Professori Matti Pohjola toteaa Taloustieteen oppikirja -teoksessaan (s. 161), että vuosina 1900–2013 bkt asukasta kohti kasvoi keskimäärin 2,4 prosenttia. Vuosina 2010–2011 siis nähtiin ”käytännössä” aika mukavaa talouskasvua.

Edellä todetut asiavirheet olivat käsitykseni mukaan Journalistin ohjeiden 20. kohdan tarkoittamia olennaisia virheitä, joten ne on syytä korjata viipymättä.

Virheellisten tietojen korjaustarvetta korostaa vielä aivan erityisesti huomautuksesi, että kirjoituksessasi esitetyt tiedot eivät olleet luonteeltaan ideologisia eivätkä poliittisia, vaan faktoja. 

Tämä huomautuksesi heti yksikkötyökustannusten vähentämistarvetta koskevan tiedon jälkeen oli kaiken kaikkiaan koko lailla erikoinen. 

Silmäilepä vaikkapa Palkansaajien tutkimuslaitoksen työ- ja elinkeinoministeriölle 9.12.2015 antamaa lausuntoa Sipilän hallituksen esityksestä kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista.

Lausunnosta voit helposti nähdä ainakin sen, millä tavalla poliittisena PT:n ekonomistit ovat pitäneet arviota 10–15 prosentin kilpailukykykuilusta Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. 

Minulla ei tietenkään ole edellytyksiä ottaa kantaa siihen, ketkä tässä asiassa ovat oikeassa ja ketkä väärässä. Mutta sen voi kuitenkin nähdä, että kysymys yksikkötyökustannusten vähentämistarpeesta on mitä poliittisin asia.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola [at] gmail.com

---

[1] Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 1975–2015 -taulukko. Tilastokeskus: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jul__jali/010_jali_tau_101.px/table/tableViewLayout1/?rxid=d8a09b76-8fd5-4cb5-a064-6b5a2944fee3

[2] Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan 1975–2015 -taulukko. Tilastokeskus: https://www.tilastokeskus.fi/til/vtp/2015/vtp_2015_2016-03-16_tau_001_fi.html

[3] Hjerppe, Riitta: Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut 1860–2010. Academia Scientiarum Fennica 2010, 49.