Faktavahti

1. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.

vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS

Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.  

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 1

VIRHE

31.12.2013 KKO tuomitsi Ylen kaksi toimittajaa Lisitsynien yrittäjäpariskunnan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Oikeudettomasti levitetty tieto yksityiselämästä oli tieto poliisin pariskuntaan kohdistamasta esitutkinnasta (ks. Finlexistä löytyvä KKO 2013:100, kohdat 29 ja 43). 14.1.2014 Helsingin Sanomien oikeustoimittaja kirjoitti printtilehdessä:  "Toimittajat tuomittiin myös yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. KKO tosin totesi, etteivät uutisen tiedot koskeneet pariskunnan yksityiselämää.  Lain mukaan rangaistavuuden edellytys on, että esitetty tieto koskee nimenomaan yksityiselämää. KKO ei perustellut, millä perusteella se tuomitsi toimittajat yksityiselämän loukkaamisesta, vaikka tiedot eivät edes sen oman tulkinnan mukaan koskeneet yksityiselämää."

KOMMENTTI

HS:n raju ja mieletön väite, että KKO tuomitsi syytetyt, vaikka rikoksen tunnusmerkistö ei edes tuomioistuimen omasta mielestä täyttynyt, oli tietysti perätön. Koska HS ei suostunut korjaamaan harvinaisen pahaa, jopa törkeää virhettään, tein Julkisen sanan neuvostolle kantelun (JO 20).  JSN:n silloinen puheenjohtaja Risto Uimonen päätti 6.2.2014, ettei kantelua oteta neuvostossa käsiteltäväksi. Karsintapäätöstään hän perusteli sillä, että kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä, vaan kantelija oli KKO:n ratkaisusta eri mieltä kuin HS:n toimittaja. JSN:n puheenjohtajan ei-julkisen ratkaisun seuraus oli se, että HS:n lukijat eivät koskaan saaneet tietää korjaamatta jätetystä asiavirheestä. Lähemmät tiedot tapauksesta löytyvät 23.4.2016 julkaistusta Kulissien takana -raportista (s. 16–18). Raportin voi lukea tästä. Pitkähkön kantelun julkaisin Faktavahdissa 6.5.2017. Postauksen voi lukea tästä. Kantelu kannattaa lukea, jos haluaa tietää vielä tarkemmin, miksi HS:n väite oli mieletön ja perätön ja millä perusteella arvioin JSN:lle, että perätöntä tietoa ei julkaistu HS:ssa vahingossa.

Oikaisu Helsingin Sanomissa 31.1.2014:

"Sergei Nikolajeff nuorempi ei kuollut Nizzassa, kuten HS 100 vuotta sitten -palstalla 26. tammikuuta sivulla C 34 kirjoitettiin, vaan Aix-les-Bainsissa, noin 80 kilometriä Lyonista itään."

HS 100 vuotta sitten -palstalla oli kerrottu, miten uutisoitiin autokauppias Sergei Nikolajeff jr:n autopalatsin valmistumisesta Helsingin Kampissa tasan sata vuotta sitten.  

Jutun lopussa kerrottiin, että Nikolajeff "muutti Nizzaan, jossa hän kuoli kesäkuussa 1920". Tämä tieto Nikolajeff jr:n kuolinpaikasta siis oli se virheellinen tieto, joka HS:n mielestä tuli oikaista.

Perätöntä tietoa korkeimman oikeuden uunituoreesta, tosi tärkeästä ennakkopäätöksestä ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.