torstai 17. toukokuuta 2018

6. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS
Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.  

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 6


VIRHE

4.2.2016 Helsingin Sanomat julkaisi paperilehdessään toimittaja Jaakko Lyytisen jutun "Hallitus tarttui nyt Ylen asemaan"

Lyytinen kertoi Juha Sipilän hallituksen ohittaneen parlamentaarisen perinteen Ylen asioissa jo toistamiseen. Tässä yhteydessä hän väitti:

"Vuoden 2016 talousarvioesityksessään hallitus päätti siirtää Ylen rahoituksen osaksi valtiontalouden kehyksiä – siis budjetin sisään."

KOMMENTTI

Ylen rahoitus oli jo vuodesta 2013 asti ollut "budjetin sisällä". Silloin budjettiin hyväksyttiin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan ensimmäistä kertaa siirtomääräraha momentille 31.40.60.

HS:n juttu johti lukijoita harhaan. Se nimittäin uskotteli, että Ylen rahoitus hoidettiin ennen valtiontalouden kehysten sisään siirtämistä jollakin budjetin ulkopuolisella järjestelyllä.

Harhaan johdetuiksi tulivat ainakin kaikki ne Hesarin lukijat, jotka eivät olleet hyvin perillä valtiontalouden kehysmenettelystä. Uskon heitä olleen paljon.

Helsingin Sanomat ei suostunut oikaisemaan asiavirhettä. Siksi tein virheen korjaamatta jättämisestä kantelun Julkisen sanan neuvostolle.

Sen puheenjohtaja Elina Grundström päätti 18.2.2016, ettei kantelua oteta neuvostossa käsiteltäväksi. Ilmaisu "budjetin sisään" saattoi olla epätarkka, mutta kyseessä ei hänen mukaansa ollut olennainen asiavirhe.

Kerroin tästä tapauksesta 5.5.2016 postauksessa, jonka voi lukea tästä. Postauksessa kiinnitin huomiota JSN:n puheenjohtajan kiusalliseen tapaan esittää kanteluista perättömiä väitteitä ei-julkisissa päätöksissään.

Tällä viittasin Grundströmin 21.1.2016 tekemään kantelun karsintapäätökseen, josta olen kertonut lähemmin 23.4.2016 julkaistussa Kulissien takana -raportissa (s. 32–33). Raportin voi lukea tästä.

Oikaisu Helsingin Sanomissa 30.1.2015:

"Keskiviikkona 28. tammikuuta sivulla A 21 julkaistussa jutussa vantaalaisessa seksiliikkeessä esiintyi peltikuorinen pystyuuni eli pönttöuuni, ei kaakeliuuni eli kakluuni."

Toimittaja Teppo Moision viehättävä juttu oli kertonut 70-vuotiaasta kauppiaasta, joka perusti seksikaupan isovanhempiensa rakentamaan puutaloon. "Vanhalta puutalolta haiseva seksikauppa" sijaitsi Honkanummen hautuumaan kupeessa.

Kuvassa kolmekymmentä vuotta pornoa myynyt kauppias poseerasi massiivisten lehti- ja dvd-hyllyjen välissä, ja kuvateksti valisti lukijoita muun muassa näin: "Talon iästä henkii nurkan kakluuni."

Perätöntä ja lukijoita harhaan johtanutta tietoa Ylen rahoituksen siirtämisestä "budjetin sisään" ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti