5. "Me korjataan pienimmätkin virheet"
Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:
"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."
Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:
"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.
On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.
Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.
Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu.
Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."
Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:
"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
 |
| vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Helsingin Sanomat 8.5.2018 VOX HELSINKI: TOTUUS |
Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.
Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.
”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018
VIRHE
|
7.11.2015 Helsingin Sanomien "peruskallioksi" sanottu toimituspäällikkö Kimmo Pietinen ruoti pääkirjoitussivun kolumnissaan terveysperusteista verotusta ja sen kohteita. Kirjoitus julkaistiin myös HS:n nettisivuilla, ja sen voi lukea tästä.
Tiukan asiatyylisen, faktoista rakentuvan kirjoituksensa lopussa Pietinen totesi, että nyt tarjoutuu hallitukselle ihan uusi terveysperusteisten verojen kohde:
"Maailman terveysjärjestö WHO nosti äskettäin makkaran ja pekonin samaan syöpävaarallisuusluokkaan kuin tupakan, alkoholin ja asbestin.
Eli jos verotuksessa halutaan olla johdonmukaisia, makkaraa voisi kohdella yhtä ankarasti kuin tupakkaa."
|
KOMMENTTI
|
Tekstillään HS:n toimituspäällikkö siis uskotteli lukijoille, että WHO oli luokitellut makkaran syöpäriskiltään yhtä vaaralliseksi kuin tupakan, alkoholin ja asbestin. Tästä luokittelussa ei ollut lainkaan kysymys.
WHO:n syöväntutkimuslaitoksen (International Agency for Research on Cancer eli IARC) luokittelussa ei ollut kyse syöpäriskin tasosta. Kyse oli ainoastaan syöpäriskiä koskevan tieteellisen näytön tasosta.
Lokakuussa 2015 WHO julkaisi Q&A-sivuillaan tietoa luokituksesta. Kysymys 9 ja siihen annettu vastaus osoittivat, kuinka pahaan väärinkäsitykseen HS:n toimituspäällikkö oli sortunut:
9. Processed meat was classified as carcinogenic to humans (Group 1). Tobacco smoking and asbestos are also both classified as carcinogenic to humans (Group 1). Does it mean that consumption of processed meat is as carcinogenic as tobacco smoking and asbestos?
No, processed meat has been classified in the same category as causes of cancer such as tobacco smoking and asbestos (IARC Group 1, carcinogenic to humans), but this does NOT mean that they are all equally dangerous. The IARC classifications describe the strength of the scientific evidence about an agent being a cause of cancer, rather than assessing the level of risk.
Koska Helsingin Sanomat ei suostunut korjaamaan virhettään, tein kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Sen puheenjohtaja Elina Grundström päätti, ettei kantelua oteta neuvostossa käsiteltäväksi.
Karsintapäätöstään 21.1.2016 Grundström perusteli sillä, että kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä: "Kolumnissa on oikeus rajata ja kärjistää siinä käsiteltyjä asioita."
Virheen korjaamatta jättäminen ja ei-julkinen karsintaratkaisu merkitsivät HS:n lukijoille sitä, että heille jäi väärä käsitys siitä, mistä WHO:n luokittelussa oli oikeasti ollut kysymys.
Kerroin tästä tapauksesta 23.4.2016 julkaistussa Kulissien takana -raportissa (s. 33–34). Raportin voi lukea tästä.
Kulissien takana tehdyn karsintaratkaisun arvioimiseksi on syytä muistuttaa JSN:n 7.3.2018 tekemästä hyvin perustellusta langettavasta päätöksestä (6710/SL/17):
"Vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta."
|
Oikaisu Helsingin Sanomissa 22.4.2014:
"Reima ja Sointu Vesala hakivat American Car Show'ssa evästä Chevrolet'n eivätkä Cadillacin takakontista, kuten kuvatekstissä sivulla A 26 lauantaina 19. huhtikuuta kirjoitettiin."
Tämä "me korjataan pienimmätkin virheet" -korjaus osoittautui varsinaiseksi mysteeriksi. 19.4.2014 HS:sta ei sivulta A 26 löytynyt mitään kuvatekstiä Reima ja Sointu Vesalasta. Sivulla A 27 oli tällainen kuvateksti:
"Reima Vesala ojensi evästä tyttärelleen Sointu Vesalalle vuoden 1957 Chevrolet Bel Airin takakontista. GM Cruisersin osastolla on tänä vuonna naisten omistamia autoja."
Mitä siis korjattiin? Sekä alkuperäisen että oikaistun kuvatekstin mukaan evästä näyttää haetun Chevrolet'n takakontista.
Kun tutkin kuvaa oikein tarkasti, peräti Liisa Kulhia -suurennnuslasin avulla, paljastui, että oikeasti Reima Vesälä näyttikin nostavan evästä Sointu-tyttärelleen sittenkin Cadillacin takakontista.
Jos osaan tulkita mysteeriä oikein, niin kyseessä oli kaksi virhettä. Ensin alkuperäisen kuvatekstin laatija oli sotkenut automerkit, ja sitten vielä oikaisun laatijakin oli sotkenut automerkit.
Niinpä "me korjataan pienimmätkin virheet" -meiningistä huolimatta kävi niin, että HS:n lukijoille jäi lopultakin väärä käsitys siitä, minkä merkkisen auton takakontista Sointu-tyttö sai eväänsä.
Fataaliin väärinkäsitykseen perustunutta virhettä makkaran syöpävaarallisuudesta HS:n toimitus ei suostunut oikaisemaan. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti