11. "Me korjataan pienimmätkin virheet"
Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:
"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."
Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:
"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.
On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.
Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.
Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu.
Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."
Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:
"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
 |
| vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Helsingin Sanomat 8.5.2018 VOX HELSINKI: TOTUUS |
Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.
Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.
”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018
VIRHE
|
1.8.2016 Helsingin Sanomat kritisoi pääkirjoituksessaan Suomen yliopistoväen reagointia Turkin vallankaappausyrityksen (15.–16.7.2016) yhteydessä toimeen pantuihin laajoihin puhdistuksiin. Puhdistukset Turkissa olivat kohdistuneet myös yliopistoväkeen.
Kirjoittaja muistutti pisteliäästi siitä, että "suomalainen yliopistoväki on kärkäs laatimaan julkilausumia, kun omat edut ovat uhattuina".
Hän kertoi, että yliopistoja edustava European University Association (EUA) oli kannustanut Euroopan yliopistoja ja tutkijoita puolustamaan akateemista vapautta Turkissa.
Tässä kohtaa hän huomautti, että Suomessa huutoon ei ole vastattu. Kirjoituksen otsikossa Hesari esitti väitteen, että "Suomen yliopistoväki vaikenee Turkin puhdistuksista".
|
KOMMENTTI
|
Väite Suomen yliopistoväen vaikenemisesta oli täysin perätön, sillä sekä opiskelijoita että yliopistoja edustavat järjestöt olivat jo tuominneet yliopistoväen kohtelun Turkissa.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL oli 21.7.2016 julkaissut sivuillaan Turkin puhdistukset tuomitsevan kannanoton: "SYL: Suomen tuomittava jyrkästi koulutuksen ja tutkimuksen polkeminen Turkissa." Tiedotteen voi lukea tästä.
Heti Turkin puhdistusten alettua myös Suomen yliopistot UNIFI ry oli julkaissut kannanoton, jossa tuomittiin yliopistoväen tyly kohtelu Turkissa.
21.7. 2016 päivätty kannanotto "UNIFI condemns the forced resignation of university deans and calls for academic freedom in Turkey" on luettavissa tästä.
Heti 1.8. lähetin HS:n toimitukselle korjauspyynnön, jossa informoin UNIFI ry:n jo viikkoa aiemmin julkaisemasta kannanotosta.
Mitään korjausta HS ei julkaissut. Sen sijaan se julkaisi 2.8.2016 pääkirjoitussivullaan ja netissä yliopistoja edustavan UNIFI ry:n "VASTAVÄITTEEN". Se on luettavissa tästä.
Perättömän väitteen korjaaminen "vastaväitteellä" ei ollut hyvän journalistisen tavan (JO 20) vaatima olennaisen virheen oikaisu.
Journalistin ohjeiden mukaan "yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu".
Projektini aikana olen tuon tuosta törmännyt siihen, että lehdet yleisön oikeuksia loukaten "oikaisevat" perättömän väitteen julkaisemalla vastaväitteen yleisönosaston mielipiteenä.
Tästä syystä arvelin, että Hesarin menettelyn arvioinnilla Julkisen sanan neuvostossa olisi yleistä merkitystä, ja lähetin JSN:lle kantelun 20.9.2016.
21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päätti karsia kantelun: "Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa."
Tässä yhteydessä lienee paikallaan mainita siitä, että lehdet saattavat julkaista virheen korjausta koskevan pyynnönkin yleisönosastossaan – sopimatta siitä pyynnön esittäjän kanssa.
Minulle on käynyt näin kahdesti, ja kummassakin tapauksessa Julkisen sanan neuvosto käsittämättömällä tavalla siunasi lehden menettelyn hyvän journalistisen tavan mukaisena.
|
Oikaisu Helsingin Sanomissa 13.1.2016:
"Tiistaina 12. tammikuuta sivulla B 3 väitettiin, että David Bowien ensimmäisestä avioliitosta syntyneen pojan nimi olisi Joe. Hänen etunimensä on Duncan."
12.1.2016 Helsingin Sanomat julkaisi aukeaman mittaisen jutun 10.1. kuolleesta David Bowiesta. Oikaistu virhe sisältyi Ilkka Mattilan jutun viimeiseen kappaleeseen:
"David Bowieta jäivät kaipaamaan huippumallina toiminut vaimo Iman, tytär Alexandria, tytärpuoli Zulekha ja ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Joe."
Suomen yliopistoväkeä häijysti panetellutta perätöntä väitettä HS:n toimitus ei suostunut reilusti ja Journalistin ohjeiden vaatimalla tavalla oikaisemaan. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti