12. "Me korjataan pienimmätkin virheet"
Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:
"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."
Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:
"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.
On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.
Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.
Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu.
Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."
Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:
"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
 |
| vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Helsingin Sanomat 8.5.2018 VOX HELSINKI: TOTUUS |
Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.
Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.
”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018
VIRHE
|
14.11.2016 Helsingin Sanomat arvioi pääkirjoituksessaan, että Suomen talous oli alkanut varovasti irrota pohjakosketuksestaan. Kirjoituksen voi lukea tästä.
Lehti muistutti, että 1990-luvun laman aikana ensimmäinen laman taittumista povaava viesti oli Kvaerner Masa-Yardsin vuonna 1993 saama neljän aluksen tilaus. Tässä yhteydessä HS väitti:
"Tämän jälkeen – ja tietysti markan devalvoinnin ja kellutuksen avustamana – vienti kääntyi nousuun."
|
KOMMENTTI
|
Helsingin Sanomat uutisoi Kvaerner Masa-Yardsin saamasta neljän aluksen laivatilauksesta 27.4.1993. Väite, että vienti kääntyi kasvuun vasta tämän laivatilauksen jälkeen, oli perätön.
Tullin tilastot osoittivat tavaroiden ja palvelujen viennin kääntyneen nousuun heti markan devalvoinnin jälkeen vuoden 1991 lopussa, jo lähes puolitoista vuotta ennen laivatilausta.
Vuonna 1992 viennin volyymi kasvoi jo 8,8 prosenttia, ja vuoden 1993 alkukuukausina kasvu jatkui vielä paljon rapsakampana; koko vuoden 1993 kasvu oli lopulta peräti 18,5 prosenttia.
Koska Hesarin väite antoi lukijoille täysin väärän kuvan viennin kääntymisestä kasvuun, virhe oli minusta olennainen ja korjausta vaativa.Heti pääkirjoituksen julkitulon jälkeen 14.11.2016 lähetin korjauspyynnön päätoimittaja Kaius Niemelle. Pyyntöön vastasi pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio.
Hänen mukaansa laivatilausta käsiteltiin pääkirjoituksessa "enemmänkin sen aikaisena valopilkkuna", "hetkenä jolloin havaittiin viennin kasvu".
Viittaus devalvaatioon ja kellutukseen kertoi Raution mukaan, että "kyse oli noista ajoista, ei tarkasta hetkestä". Korjauspyynnön hän torjui näin: "Ei aihetta enempään."
Oikaisun torjumisen perusteet olivat monin tavoin erikoisia. Erikoinen oli muun muassa väite huhtikuun 1993 laivatilauksesta "hetkenä jolloin havaittiin viennin kasvu".
HS oli jo 24.3.1992 eli yli vuotta aiemmin uutisoinut, miten viennin arvo oli kasvanut tammi–helmikuussa 8 prosenttia vuoden 1991 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ja vuoden 1992 aikana HS oli julkaissut viennin kasvusta useita uutisia.
Kantelu olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä taisi marraskuun 2016 lopussa jäädä tekemättä, kun touhusin putkiremonttiin liittyneen paluumuuton askareissa.
Kirjoittelin kuitenkin tapauksesta vähän enemmän pari viikkoa sitten 14.5., kun Hesari oli jälleen sortunut anakronismin eli historiallisen vääräaikaisuuden syntiin samassa asiassa. Postauksen voi lukea tästä.
|
Oikaisu Helsingin Sanomissa 16.8.2017:
"Lauantaina 12. elokuuta sivulla A 10 uutisessa heinäsirkkojen ja hepokattien sirityksestä Sami Karjalaisen kerrottiin puhuneen lentohepokatista. Lajin nimi on lehtohepokatti."
12. elokuuta Hesari oli julkaissut Aliisa Ristmerin näyttävän jutun "Miksi kaikki eivät kuule heinäsirkkaa?". Juttu kuvasi, miten hyönteistuntija Sami Karjalainen suunnisti niityllä seuraten sirityksen ääntä:
"Parin metrin säteellä on lentohepokatti, mutta sitä on vaikea paikallistaa, koska se lopettaa sirityksen, kun menee liian lähelle", tekniikan tohtori Karjalainen sanoi.
Pahaa asiavirhettä 1990-luvun alun lamaan liittyvästä viennin käänteestä HS:n toimitus ei suostunut oikaisemaan. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti