sunnuntai 27. toukokuuta 2018

9. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS
Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.   

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018  

Tapaus 9


VIRHE

23.6.2016 Helsingin Sanomat julkaisi kulttuurivaikuttaja Jörn Donnerin esseen "Mitä hyötyä minusta enää on?". Esseessään, jonka voi lukea tästä, Donner pohti vanhan ihmisen arvoa ja väitti:

"Yhteiskunnassa epätoivottujen ihmisten tappamista kutsutaan eutanasiaksi, ja sitä harjoitti Hitler."
KOMMENTTI

Väitteen asiayhteytenä oli pohdinta, onko yhteiskunnan kannalta ylipäätään järkeä pitää vanhaa ihmistä elossa. Juuri tähän viittaavana Hitler-korttia ovat kautta aikain käyttäneet eutanasian kiivaat, uskonnon lähtökohdista ponnistavat vastustajat.

Tosiasiassa eutanasia tarkoittaa aivan muuta kuin "yhteiskunnassa epätoivottujen ihmisten tappamista". 

ETENEn 15.12.2011 määritelmän mukaan "eutanasia tarkoittaa tarkoituksellista, aktiivista tointa potilaan elämän lopettamiseksi silloin, kun potilas toistuvasti ja harkitusti sitä pyytää sietämättömän kärsimyksen ja parantumattoman sairauden vuoksi".

Hitlerin "Aktion T4" -ohjelmassa tapettiin kymmeniätuhansia henkisesti ja fyysisesti vammaisia ihmisiä vastoin heidän tahtoaan. Se ei ollut eutanasiaa, vaikka ohjelmaa silloin kutsuttiinkin sievistelevää kiertoilmaisua käyttäen "eutanasiaohjelmaksi".

Olen kirjoittanut tästä tapauksesta Faktavahdissa 26.7.2016 ja 6.5.2018. Tekstit voi lukea tästä ja tästä.

Oikaisu Helsingin Sanomissa 10.10.2015:

"Keskiviikkona 14. lokakuuta sivulla A 3 robottikuvassa ei ollut Pepper vaan vanhempi sosiaalinen robotti Nao."

14.10.2015 Helsingin Sanomien tiedesivuilla oli näyttävä puolentoista sivun juttu "Robotti pyrkii ihmisen ystäväksi".                


Jutussa kerrottiin, miten ystävärobotti Pepper oli myyty heti loppuun Japanissa. Toimittaja Timo Paukku esitteli myös havainnollisen kuvan avulla Pepperin "pikkuveli" Naon, joka "on tekniikkaa päästä varpaisiin".

Sivun A aiheiden esittelyssä kerrottiin, että "ensimmäiset tuhat Pepper-robottia myytiin minuutissa. Virhe oli siinä, että kuvassa seistä jökötti ihmisen ystäväksi tarjoutuva Pepperin "pikkuveli" Nao.


Perätöntä tietoa siitä, että eutanasiaksi kutsutaan yhteiskunnassa epätoivottujen ihmisten tappamista, ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti