perjantai 18. toukokuuta 2018

7. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS
Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.  

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 7


VIRHE

10.4.2016 toimittaja Marko Junkkari ruoti HS-analyysissaan Jyrki Kataisen menestyksen reseptiä kokoomuksen puheenjohtajana. Jutun voi lukea tästä.

Kuvattuaan kiinnostavasti ja värikkäästi Kataisen menestysreseptiä Junkkari väitti:

"Jyrki Kataisen kaudella vuosina 2004–2014 kokoomus voitti kymmenen kertaa vaalit."

KOMMENTTI

Jyrki Kataisen kaudella 5.6.2004–14.6.2014 järjestettiin kaikkiaan kymmenet vaalit. HS-analyysin mukaan kokoomus siis voitti tämän kymmenen vuoden aikana kaikki vaalit.

Oikeasti kokoomus menetti kannatustaan viisissä vaaleissa: eurovaaleissa 2004, 2009 ja 2014, eduskuntavaaleissa 2011 ja kuntavaaleissa 2012.

Eurovaaleissa 2004, 2009 ja 2014 kokoomuksen kannatuksesta katosi 6,3 %, 2,1 % ja 2,6 %. Eduskuntavaaleissa 2011 kannatuksesta häipyi 8,5 %. Kuntavaaleissa 2012 kannatus laski edellisistä vaaleista 6,4 %.

Kerroin HS-analyysin tapauksesta Faktavahdissa 10.5.2016. Postauksia oli kaksi, ja ne voi lukea tästä ja tästä

Marko Junkkari kiisti väitteen HS-analyysin asiavirheestä. Koska kuitenkin pidin olennaista virhettä ilmiselvänä, tein Julkisen sanan neuvostolle kantelun. Sen voi lukea ensimmäisestä edellä olevasta postauksesta.

30.6.2016 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päätti, ettei kantelua oteta neuvostossa käsiteltäväksi. 

Tällä kertaa Grundström ei enää perustellut ratkaisua hyvää journalistista tapaa tulkiten, vaan perusteluna oli kantelijan väitetty motiivi ja toimintatapa.

Kantelun karsintaperuste oli nyt siis luonteeltaan "tekninen" ja meni näin: "Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen." 

Tässäkin HS:n tapauksessa on hyvä muistaa JSN:n 7.3.2018 tekemä langettava päätös 6710/SL/17. Sen mukaan medialla on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut, mutta "yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta".

Oikaisu Helsingin Sanomissa 7.4.2015: 

"Lauantaina 4. huhtikuuta sivulla C 14 kuvassa oli täytetty harakka, ei varis."

Keväällä 2015 Helsingin Sanomat seurasi hiihtoa halki Suomen. Lauantain 4.4. lehdessä toimittaja Jaakko Lyytinen kertoi hiihtävän ryhmän saapuneen Lapin maisemiin. Ryhmä oli saavuttanut hiihtäjän nirvanan.  

Jutun kuvassa Tuukka Järvinen ihaili täytettyä lintua. Kuvateksti kertoi, että "Tuukka Järvinen löysi täytetyn variksen hylätyltä kyläkoululta Saijassa".

Perätöntä tietoa kokoomuksen voitosta Jyrki Kataisen kauden kaikissa vaaleissa ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti