lauantai 12. toukokuuta 2018

3. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS
Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.  

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 3


VIRHE

Helsingin Sanomien Kuukausiliite esitteli 2.8.2014 Sivuhenkilö-jutussaan espanjalaisen valokuvaajan Marc Femenian. Jutussa esitettiin väite:

"Viime vuonna Espanjassa oli 600 000 myymätöntä uutta asuntoa ja joka neljäs aikuinen oli työtön."
KOMMENTTI

Väite, että Espanjassa vuonna 2013 "joka neljäs aikuinen oli työtön", oli suuruusluokaltaan virheellinen. 15–74-vuotiaiden aikuisten työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 26,1 %, mutta tämä luku kuvasi työttömien aikuisten osuutta vain työvoimaan kuuluvista espanjalaisista.

15–74-vuotiaita oli Espanjassa kaikkiaan noin 35,2 miljoonaa. Työllisten ja työttömien lisäksi heihin kuului muun muassa opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Noin 6 miljoonan työttömän osuus kaikista aikuisista oli oikeasti vain 17,0 %. HS oli liioitellut aikuisten työttömien määrää lähes 3 miljoonalla; vain joka kuudes aikuinen oli vuonna 2013 työtön Espanjassa.

Kun pyysin lehteä oikaisemaan olennaisena pitämäni virheen, toimittaja Anu Nousiainen kertoi tienneensä asian oikean laidan. Lyhyessä jutussa hän ei kuitenkaan "mielellään" alkanut puhua työvoimaan kuuluvista 15-74-vuotiaista. Lisäksi Nousiainen arvioi, että lukijat "varmasti" ymmärsivät, mistä oli kyse.

Helsingin Sanomat jätti virheen korjaamatta, joten tein kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Sen puheenjohtaja päätti ottaa kantelun neuvostossa käsiteltäväksi.

Vastauksessaan JSN:lle päätoimittaja Kaius Niemi korosti, että kyse ei ollut Journalistin ohjeiden tarkoittamasta olennaisesta virheestä, joten lehti ei oikaissut sitä. Nyt hän julistaa, että "me korjataan pienimmätkin virheet".

JSN teki kantelusta 10.12.2014 vapauttavan päätöksen (5577/SL/14). Neuvoston mielestä HS:n käyttämä ilmaisu kuvasi valokuvaajaa ja hänen näyttelyään esiteltäessä "riittävällä tarkkuudella" Espanjan työttömyyden tilaa.

Merkille pantavaa tapauksessa on se, että kun kantelun kohtalo ratkaistiin JSN:n julkisella puolella, itse kukin voi arvioida tehtyä ratkaisua. Minusta oli olennainen virhe väittää, että joka neljäs oli työtön, kun tosiasiassa vain joka kuudes oli vailla työtä.

Kommentin lopuksi tekee vielä mieli kiinnittää huomiota siihen, mitä HS:n päätoimittaja sanoi vastauksessaan JSN:lle esimerkiksi eläkeläisistä ja opiskelijoista.

Hän katsoi lukijoiden ymmärtävän, "ettei esimerkiksi eläkeläisiä ja opiskelijoita lasketa työttömiksi". Eihän tästä, herra paratkoon, ollut kyse. Mies oli ymmärtänyt asian aivan väärin.

Metsään Hesari oli mennyt, kun ei ollut laskenut eläkeläisiä ja opiskelijoita siihen aikuisten espanjalaisten lukuun, johon työttömien lukua suhteutettiin.

Oikaisu Helsingin Sanomissa 23.8.2014:

"Perjantaina 22. elokuuta sivulla B 21 kerrottiin, että Wilho Sorvali on Sami Suvirannan vaarin eno. Hän on kuitenkin Suvirannan puolison Johanna Siivosen vaarin eno. Sorvalin nimi oli myös kirjoitettu jutussa kerran virheellisesti Suutariksi."

Kotialbumi-palstalla oli 22.8. kerrottu Sami Suvirannan lähettäneen hienon kuvan, joka oli otettu Noordwijkissä Hollannissa 18. heinäkuuta 1926.

Virheellisesti oli väitetty, että "rantatuolissa keskimmäisenä istuu hänen vaarinsa eno, sortavalalainen liikemies Wilho Suutari, joka oli matkalla tuttaviensa kanssa".

Suuruusluokaltaan virheellistä tietoa Espanjan, eteläisen Euroopan kriisimaan, aikuisten työttömyydestä ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINK: TOTUUS.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti