Helsingin Sanomat kuvasi 30.3. pääkirjoituksessaan lievästi sanoen valheellisesti Suomen viime vuosien talouskehitystä. Vuoden 2009 romahduksen jälkeen kävi HS:n väitteen mukaan näin:
"Vuodesta 2012 lähtien suunta on ollut ylöspäin. Vasta vuoden 2015 bkt-lukema pulpahti pinnan alta plussalle."
Oikeasti jo vuosien 2010–2011 bkt-lukemat pulpahtivat pinnan alta plussalle, ja vuodesta 2012 lähtien suunta oli monen vuoden ajan alaspäin. Ei siis ylöspäin, vaikka HS niin lukijoilleen väitti.
HS:n toimitus ei pyynnöstä huolimatta korjannut pahaa asiavirhettään. Siksi lähetin 6.4. kantelun Julkisen sanan neuvostolle olennaisen virheen korjaamatta jättämisestä. Julkaisen kantelun saman tien tässä blogissani; oikeat talousluvut käyvät ilmi kantelusta.
Vuosien 2010–2011 talouskasvun "unohtamisesta" olen aiemmin kirjoitellut kaksikin postausta. Ne ovat luettavissa tästä ja tästä.
-----------------------------
Julkisen sanan
neuvosto
Fredrikinkatu 25
A 8
00120 Helsinki
Kantelu hyvän journalistisen tavan
rikkomisesta
Kantelun kohde
”Kyllä Saksa
opettaa jäykkää joustamaan” -pääkirjoitus Helsingin Sanomien verkkolehdessä 30.3.2017.
Kirjoituksen osoite netissä on http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005147894.html
(tarkistettu 6.4.2017).
Kantelun perusteet
Talouden ja
viennin tilaa ruotiessaan Helsingin Sanomat kirjoitti 30.3.2017
pääkirjoituksessaan näin:
”Suomi romahti vuonna 2009 taantumaan.
Bruttokansantuote putosi yhtenä vuotena yli 8 prosenttia. Summa vastaa tuon
ajankohdan kaikkia terveydenhuoltomenoja Suomessa. Vuodesta 2012 lähtien suunta
on ollut ylöspäin. Vasta vuoden 2015 bkt-lukema pulpahti pinnan alta plussalle.
Viime vuonna kasvua tuli edelliseen verrattuna 1,4 prosenttia. Suunta on nyt
kohti parempaa.”
HS:n kuvaus
bruttokansantuotteen muutoksista vuoden 2009 romahduksen jälkeen oli
virheellinen. Se johti lukijoita todella tärkeässä asiassa harhaan ja oli siksi
olennainen asiavirhe (JO 20).
Seuraavassa
asetelmassa ovat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon luvut vuosien
2009–2016 bruttokansantuotteesta (viitevuoden 2010 hintoihin) ja bkt:n
vuosittaisista muutoksista.
|
VUOSI
|
BKT, milj. euroa
|
MUUTOS, %
|
|
2009
|
181 664
|
-8,3
|
|
2010
|
187 100
|
3,0
|
|
2011
|
191 910
|
2,6
|
|
2012
|
189 173
|
-1,4
|
|
2013
|
187 738
|
-0,8
|
|
2014
|
186 552
|
-0,6
|
|
2015
|
187 053
|
0,3
|
|
2016
|
189 648
|
1,4
|
Asetelma
osoittaa, että bkt-lukema ”pulpahti pinnan alta plussalle” heti vuoden 2009
romahduksen jälkeen vuonna 2010. Kasvua oli peräti 3,0 prosenttia, ja vielä vuonna
2011 bkt:n volyymi kasvoi lähes yhtä paljon eli 2,6 prosenttia.
Bkt-lukema ei
siis pulpahtanut pinnan alta plussalle vasta vuonna 2015 vaan vuoden 2009
romahduksen jälkeen ensimmäisen kerran jo vuosina 2010–2011.
Vastoin HS:n pääkirjoituksen
väitettä suunta ei myöskään ollut ylöspäin vuodesta 2012 lähtien. Päinvastoin vuosina
2012–2014 suunta oli joka vuosi alaspäin: kaikkina noina vuosina bkt:n volyymi
pieneni edellisestä vuodesta.
30.3.2017
lähetin HS:n toimitukselle korjauspyynnön. Se on kantelun kuittauksen perässä.
HS:n toimitus ei reagoinut korjauspyyntöön millään tavoin eikä myöskään
korjannut pahaa virhettään. Jättämällä korjaamatta olennaisen asiavirheen lehti
rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).
Kantelun tarkoitus ja luonne
JSN:n
puheenjohtaja on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli
23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa niissä on ollut kyse olennaisen asiavirheen
korjaamatta jättämisestä (JO 20).
Jokaisen noista karsintapäätöksistään
JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tulkitsematta lainkaan hyvää journalistista
tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin yksittäisen kantelun ikään kuin
”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli
tällainen:
”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn,
koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”
21.12.2016 JSN:n
puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa tekemääni kantelua ja perusteli kutakin
karsintapäätöstään näin:
”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn,
koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”
”Testaustarkoitus”
on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin
tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.
Testaaminen itsessään
ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa
hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä;
testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.
”Testaustarkoitus”
on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on
aina pakostakin ikään kuin testi.
Kun media jättää
olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää
journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin
tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä,
pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen
vastaisena.
Jos JSN aikoo
jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee
kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla
ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.
JSN:n
perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi,
että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää
journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kanteluiden perusteella”.
Tämän kantelun tarkoituksena on edistää
hyvää journalistista tapaa.
Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median
itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.
Neuvosto voi tulkita
tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella,
rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai
ei.
Koska kantelun
kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni
rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on
se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa
tiedotusvälineelle huomautuksen.
Tekemällä tästä
kantelusta JSN:n kotisivuilla ja tiedotusvälineessä julkaistavan langettavan päätöksen
neuvosto voi parhaiten toimia neuvostolle asetetun tehtävän mukaisesti ja tukea
median yleisölle tosi tärkeää hyvää journalistista tapaa.
Mutta siinäkin
tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi
vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös
julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä,
millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän
journalistisen tavan vastaisena.
Jos JSN:n
puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin”
perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä,
saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen
menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta
absurdin tilanteen.
Jättämällä virheet
järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei
JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne
menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.
Mikäli JSN:n
puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden
menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n
mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.
Helsingissä 6.4.2017
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E
77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola
(at) gmail.com
KORJAUSPYYNTÖ
30. maaliskuuta
2017 10.49
Markku Lehtola
Vastaanottaja:
hs.paakirjoitus@hs.fi
Kopio: matti.kalliokoski@hs.fi,
kaius.niemi@hs.fi
”Kyllä Saksa opettaa
jäykkää joustamaan” -pääkirjoituksen (HS:n nettilehti 30.3.) virhettä koskeva
korjauspyyntö
Hei,
pääkirjoituksessa
kerrottiin, miten Suomi vuonna 2009 romahti taantumaan, jolloin bkt putosi
yhtenä vuonna yli 8 prosenttia. Tämän jälkeen esitettiin väite: ”Vuodesta
2012 lähtien suunta on ollut ylöspäin. Vasta vuoden 2015 bkt-lukema pulpahti
pinnan alta plussalle.”
Väite oli
perätön ja johti Helsingin Sanomien lukijoita harhaan. Perätön tieto oli
olennainen asiavirhe, joten se on syytä korjata viipymättä (JO 20).
Tilastokeskuksen
tietojen mukaan vuoden 2009 romahduksen jälkeen vuonna 2010 bkt:n volyymi kasvoi
3,0 prosenttia ja 2,6 prosenttia vuonna 2011. Suunta siis oli kahden vuoden
ajan ylöspäin jo ennen vuotta 2012.
Vuonna 2012
bkt:n volyymi taas ei suinkaan kasvanut, vaan se putosi 1,4 prosenttia. Vuonna
2013 bkt kasvoi edelleen 0,8 prosenttia ja vuonna 2014 vielä 0,8 prosenttia.
Vastoin pääkirjoituksen väitettä suunta ei siis ollut ylöspäin ”vuodesta 2012
lähtien”.
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie 1
E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti