Faktavahti

Anakronismin SM 2016?

Anakronismi on laji, jota harrastetaan aktiivisesti historioitsijoiden mutasarjoissa, ja totta kai myös mediassa. Lajissa kisataan väärän ajoittamisen eli historiallisen vääräaikaisuuden mestaruuksista.

Poliittisesta historiasta aikoinaan väitellyt filosofian tohtori Lasse Lehtinen näyttää tavoittelevan tosissaan anakronismin suomenmestaruutta vuonna 2016. Huippuvireessä historioitsija ainakin on.

Huippuvireensä SDP:n tannerilais-lipposlaisen oikeistosiiven äänitorvi paljasti tämän päivän Ilta-Sanomien nettilehdessä. Siinä hän analysoi "tiukasti" oman puolueensa vuosikymmeniä jatkuneen laskukiidon taustoja.

Analyysissään Lehtinen totesi Paavo Lipposen hallitusten saaneen äänestäjiltä kiitosta siitä, että ne yhdistivät onnistuneesti sosiaalisuuden ja markkinatalouden.

Vuoden 1995 maalisvaaleissa SDP sai 28,3 prosentin ääniosuudellaan 63 eduskuntapaikkaa. Se oli puolueen paras vaalitulos toisen maailmansodan jälkeen, Lehtinen hehkutti.

Tässä yhteydessä hän totesi: "Riittävän monet äänestäjät hyväksyvät huonoina aikoina välttämättömät päätökset, jotta talous lähtisi uuteen kasvuun."

Äänestäjiä koskeva toteamus viittasi kaiketi siihen, että SDP oli ennen vaaleja vaatinut budjettiin noin 20 miljardin markan leikkauksia ja hallituksessa sitten myös päätti 20 miljardin markan leikkauksista.

Väärän ajoittamisen huippuvireestä kieli Lehtisen toteamuksen sivulause "jotta talous lähtisi uuteen kasvuun". Keväällä 1995 ja sen jälkeen Lipposen I hallituksen kaudella äänestäjät siis hyväksyivät vaaditut ja tehdyt leikkaukset, "jotta talous lähtisi uuteen kasvuun".

Milloin talous lähti 1990-luvun lamasta uuteen kasvuun?

Vienti kääntyi kasvuun jo vuoden 1991 lopussa, kun markka oli saman vuoden marraskuussa devalvoitu ja markan ulkoinen arvo laskenut 12,3 prosenttia. Vienti sai lisää vauhtia, kun markka syyskuussa 1992 päästettiin kellumaan, jolloin markan ulkoinen arvo laski 11–13 prosenttia.

Vuosina 1992–1994 viennin volyymi kasvoi hurjaa kyytiä: vuosikasvu oli keskimäärin reilut 13 prosenttia. Viennin rajua kasvua siivitti markan ulkoisen arvon romahduttamisen lisäksi se, että kansainvälinen talous elpyi.

Viennin raju veto käänsi kokonaistuotannonkin kasvuun. BKT:n volyymi alkoi kasvaa vuoden 1993 kolmannen neljänneksen aikana, ja jo vuonna 1994 talous kasvoi peräti 3,9 prosenttia. Vuonna 1995 kasvu kiihtyi 4,2 prosenttiin.

19.3.1995 vaaleihin ja Lipposen "sateenkaarihallituksen" 13.4.1995 valtaantuloon mennessä talous oli ehtinyt kasvaa hyvää kyytiä jo puolitoista vuotta.

Anakronismi siis ei ollut aivan vähäinen. Eikä suomenmestaruuden tavoittelijan toteamuksessa muutoinkaan ollut tolkkua. Äänestäjien hyväksymiä leikkauksia Lipposen hallitus ei tietenkään tehnyt, "jotta talous lähtisi uuteen kasvuun", vaan aivan muista syistä.

Lehtisen kiittelemät, tämän päivän poliittisia tarpeita palvelevat Lipposen hallituksen 20 miljardin markan leikkaukset eivät muuten olleet ihan mitättömiä.

Vuoden 1999 tasolla leikkaukset olivat noin 2,6 prosenttia suhteessa bkt:hen. Tänä päivänä vastaava suhdeluku tarkoittaisi reilun 5 miljardin euron leikkauksia.