8. "Me korjataan pienimmätkin virheet"
Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:
"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."
Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:
"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.
On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.
Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.
Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu.
Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."
Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:
"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
 |
| vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Helsingin Sanomat 8.5.2018 VOX HELSINKI: TOTUUS |
Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.
Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.
”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018
VIRHE
|
Perjantaina 17.6.2016 Helsingin Sanomat julkaisi sekä printissä että netissä Lasten uutisten jutun "Jättävätkö britit EU:n?".
Lehti valisti pieniä lukijoitaan Britannian EU-jäsenyyttä koskevasta äänestyksestä tällaisella väitteellä:
"Ensi torstaina järjestettävä äänestys on kansanäänestys, johon kaikki Britannian täysi-ikäiset kansalaiset saavat osallistua."
|
KOMMENTTI
|
Olin tullut uteliaisuuttani silmäilleeksi Brittien vaalikomission mediakäsikirjaa. Sen sivulta 22 kävi ilmi, että vankeustuomiotaan kärsivät vangit ("convicted prisoners detained because of their sentence") eivät saaneet osallistua kansanäänestykseen.
HS:n väite siis oli perätön, sillä suurin piirtein 80 000 täysi-ikäisellä Britannian kansalaisella ei ollut äänioikeutta. Heillä ei ollut äänioikeutta myöskään Britannian parlamenttivaaleissa.
Pyysin Hesaria oikaisemaan olennaisen asiavirheen. Nettijutun tekstiä lehti korjasikin heti. Korjatussa asussaan jutun voi lukea tästä.
Nyt jutussa oli tieto, että "ainoastaan vangit eivät saa äänestää". Oikaisun HS kuitenkin teki juttuun vaivihkaa eli kertomatta lukijoille virheestä sekä siitä milloin ja miten se oli oikaistu.
Hyvä journalistinen tapa vaatii näiden tietojen kertomista (Journalistin ohje 20), mutta siitä HS ei välittänyt. Paperilehden virhettä Hesari ei korjannut millään lailla.
Niinpä tein Julkisen sanan neuvostolle kantelun. Siinä perustelin virheen olennaisuutta mm. viittaamalla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin.
EIT oli useaan otteeseen todennut, että äänioikeuden kategorinen epääminen vangeilta loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan.
"Perätön väite siis pimitti HS:n varhaiskasvatuksen kohteilta tosi tärkeän tiedon eli tiedon vankien äänioikeutta koskevasta ihmisoikeuksien loukkaamisesta Britanniassa", perustelin virheen vakavuutta.
30.6.2016 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päätti, ettei kantelua oteta käsiteltäväksi neuvostossa. Syyksi hän ilmoitti sen, että "kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen".
Ratkaisu varmisti sen, että HS:n paperilehden lukijat eivät saaneet koskaan tietää lehtensä levittäneen virheellistä tietoa äänioikeudesta Britannian kansanäänestyksessä.
|
Oikaisu Helsingin Sanomissa 5.10.2015:
"Sunnuntaina 4. lokakuuta sivulla B 2 kerrottiin norsunluukoira Rokan olevan vielä pentu. Rokka on 3-vuotias. Toinen kirjoituksessa mainittu koira on nimeltään Gillo, ei Halo."
Sami Sillanpään näyttävässä jutussa Dar es Salaamista oli kerrottu, miten suomalainen Rokka-koira oli lähtenyt Tansaniaan etsimään salakuljettajien piilottamia norsunluita.
Toimittaja seurasi Tansanian koirapoliisin päämajalla, kun koira harjoituksessa ryntäsi sisään huoneeseen ja nuuski ympäriinsä. "Rokka on vielä pentu", Sillanpää huomautti.
Toisen koiran kouluttaja sähläsi ensin vähän harjoituksessa, mutta lopulta "Halo-koira löytää norsunluukätkön".
Perätöntä tietoa täysi-ikäisten brittien äänioikeudesta EU-kansanäänestyksessä ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.
