Yle korjasi englanninkielisten Terrafame-uutistensa perättömät tiedot

Faktavahti-blogin 11.5. postauksessa kerroin, miten Yle oli 25.11.2016 lähtien levittänyt maailmalle pääministeri Juha Sipilän mainetta ryvettänyttä virheellistä tietoa. Perätön tieto oli levinnyt pitkin maailmaa kolmessa englanninkielisessä uutisjutussa.

Varhain aamulla 16.5. lähetin Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavalle päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle korjauspyynnnön.

Kopioin korjauspyynnön tämän postaukseni loppuun lukijoiden iloksi; teksti kiteyttää mielestäni hyvin sen, mikä oli se perätön tieto ja miksi sen leviäminen maailmalle ryvetti Sipilän mainetta.

Korjauspyyntö tuotti tällä kertaa heti tulosta, ja Yle julkaisi asialliset korjaukset kaikkien kolmen uutisjutun yhteydessä.

Tästä ex-työnantajani ansaitsee kiitokset. Uutisjutut korjauksineen voi lukea tästä, tästä ja tästä.

8.5. kerroin Faktavahti-blogissa siitä, miten mediatutkija, professori Anu Koivunen oli #Sipilägaten tieteellisessä analyysissaan siteerannut Ylen 25.11.2016 uutisen perätöntä tietoa.

Kehnoon lähdekritiikkiin sortunut Koivunen levitti pitkin maailmaa perätöntä tietoa #Sipilägaten tapahtumien aikajärjestyksestä Nordicom-Information-lehdessä.

On mielenkiintoista nähdä, millä tavalla mediakriittinen professori fataalin virheensä oikaisee, vai oikaiseeko ollenkaan.

Korjauspyyntö 16.5.2017 Ylen uutisten päätoimittajalle

"Hei,

pääministeri Juha Sipilän epäiltyä esteellisyyttä selvittänyt eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen piti ratkaisussaan 1.2.2017 erityisen hyödyn syy-yhteyskysymyksen kannalta merkittävänä sitä, että hankintasopimus Kateran kanssa oli tehty jo 24.10.2016. 

Katera-sopimus oli siis tehty jo reilut kaksi viikkoa ennen kuin Sipilä osallistui 11.11. ja 18.11. päätöksentekoon rahavaikeuksissa olleen Terrafamen lisärahoituksesta. 

Johtamasi uutistoimitus on kuitenkin englanninkielisissä uutisissaan levittänyt ja levittää yhä maailmalle perätöntä tietoa kiisteltyjen tapahtumien aikajärjestyksestä. Perätöntä tietoa sisältäneet uutiset julkaistiin 25.11.2016, 27.11.2016 ja 18.4.2017.

Näin maailmalle on välittynyt ja välittyy edelleen se jopa korruptioon vihjaava kuva, että Sipilä järjesti rahoitusvaikeuksissa olleelle Terrafamelle lisärahoitusta, jotta se voisi tehdä diilin Sipilän omien sukulaisten firman kanssa. 

Miksi Ylen uutistoimitus ei ole toimittanut uutisten yhteyteen fataalin asiavirheen oikaisua vaan levittää maailmalle edelleenkin väärää tietoa kohuttujen tapahtumien aikajärjestyksestä? Korjausta kaipaavat kipeästi seuraaviin sitaatteihin sisältyneet olennaiset asiavirheet:

25.11.2016

Firm owned by PM’s relatives gets half-million euro order from Terrafame

The state-owned firm Terrafame, which runs the Talvivaara mine in Sotkamo, placed an order worth half a million euros with a company owned by the Prime Minister Juha Sipilä's relatives just days after the Prime Minister approved a hundred million euros in additional funding for the mine.

27.11.2016

PM Sipilä pledges to weigh potential conflict-of-interest situations in future

Just two weeks prior to the deal, government had decided to fork out 100 million euros in additional financing for the beleaguered mine, saying that it had overcome the worst of its environmental headaches and was closer to finding a private investor.

18.4.2017

”Sipilägate” topples Finland from top of press freedom table

The incident was dubbed "Sipilägate" by Finnish media. The PM admitted to sending around 20 emails to an Yle journalist reporting on a government decision to award 200 million euros in additional funding to the cash-strapped mine. Just two weeks later, the stricken mine awarded a half-million-euro contract to a company owned by Sipilä’s relatives."

Yleisradion ja JSN:n Terrafame-sotku, osa 2

26.3.2017 postauksessani kerroin, miten Ylen toimittajat olivat sijoittaneet kohun sytyttäneeseen juttuunsa pääministeri Juha Sipilän kommentin, joka ei ollut kommentti jutun häijysti vihjailevaan jääviysväitteeseen.

Kyseessä oli toiselle medialle annettu, eri kysymystä koskeva kommentti. Toimittajien menettely oli journalismin etiikan näkövinkkelistä edesvastuuton, ja suoritus tutkivana journalismina limbo; jutun tekijät, Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski, olivat palkittuja tutkivia toimittajia.

Tapaus toi mieleen syyskuussa 1998 Ylen TV1:ssä esitetyn "Lääketieteen musta historia" -ohjelman. MOT:n kaksiosaisen ohjelman toimitti silloin tutkivana toimittajana tunnettu ja palkittu Olli Ainola. Ohjelmassa hän leipoi Arvo Ylpöstä natsitohtorin.

Elokuussa 2009 julkaisin tutkivan toimituksen ohjelmasta yksityiskohtaisen, 40-sivuisen analyysin "Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa".

Analysoin sitä, oliko ohjelma ylipäätään tutkivaa journalismia. Ei se sitä ollut. Valitettavasti jouduin toteamaan, että ohjelma oli "pelkkää tarkoitushakuista vihjailua". Analyysi ja käsitykseni tutkivasta journalismista on luettavissa tästä.

Tämän päivän Terrafame-sotkussa häijysti vihjailevaa journalismia ovat viljelleet muutkin kuin Ylen tutkivat toimittajat. Tähän asti iljettävintä vihjailua on viljellyt Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkonen (IL:n nettilehti 28.3.).

Väitettyään harhaanjohtavasti, että muun muassa JSN on arvioinut pääministeri Juha Sipilän toimien "laillisuutta ja eettisyyttä", Parkkonen kirjoitti:

"Pääministerin on Ylen painostusyritysten lisäksi epäilty tehneen poliittisia päätöksiä, jotka ovat hyödyttäneet taloudellisesti hänen lähipiiriään, ystäviään ja perhettään. Kysymykset Sipilän toimien eettisyydestä ja moraalista ovat jääneet elämään, vaikka suoranaisia laittomuuksia ei ole havaittu."

Kiusallinen vihjailu pääministerin esteellisyydestä Terrafame-asiassa on ikävä kyllä jäänyt elämään myös Ylen 25.11.2016 kohujuttuun. Sen yhteyteen ei ole vieläkään lisätty tietoa oikeusasiamiehen päätöksestä, jonka mukaan pääministeri ei ollut esteellinen Terrafame-asiassa.

JSN:n lausuman käsitys sananvapaudesta

Terrafame-sotkun yhteydessä Julkisen sanan neuvosto päätti julkaista myös lausuman (6450/L/17) sananvapauden rajoittamisesta.

Lausuman käsitys sananvapauden rajoittamisesta on koko lailla erikoinen ja viittaa vahvasti siihen, että median itsesääntelyn pyörittäjät potevat pahanlaatuista omnipotenssin tautia.

Sananvapautta rajoittavaa oli JSN:n mielestä muun muassa se, että pääministeri "kieltäytyi kahden päivän ajan kommentoimasta Ylelle yhteyttään Katera Steeliin".

Siis ensin JSN korosti (22.2.2017 päätöksessään), ettei Ylen ollut "välttämätöntä" odottaa Sipilän kommenttia ennen 25.11.2016 jutun julkaisemista.

Kohujutun julkaisemisen jälkeen Sipilä jo rajoittikin sananvapautta: jutun häijystä vihjailusta suuttuneena hän ei, herra paratkoon, peräti kahteen päivään kommentoinut Ylelle yhteyttään sukulaistensa omistamaan firmaan.

Maan pääministerin, ja totta kai muidenkin ministereiden, siis pitää tanssia lausuntoautomaatteina täsmälleen median pillien tahtiin, elleivät tanssi, he rajoittavat sananvapautta.

JSN:n käsitys sananvapaudesta ja sen rajoittamisesta tuo mieleen, mitä professori Risto Kunelius kirjoitti sananvapaudesta "motiivien pyykkääjänä" vuoden 2007 Journalismikritiikin vuosikirjassa.

Asiayhteytenä silloin oli kohu Jyllands-Postenin julkaisemista Muhammed-pilapiirroksista, joiden tarkoituksena oli kuulemma pohtia sananvapautta. Motiivi siis oli jalo.

Vetoaminen sananvapauden traditioon toimi Kuneliuksen mielestä hyvänä julkisuuden hallinnan strategiana, "sen avulla korostui kirkas periaate".

Tekojen puolustamisen strategiana läntisen sananvapausidean nerokkuus oli Kuneliuksen mukaan siinä, että "se siirtää syrjään kysymyksen julkaisemismotiiveista".

Olikohan "sananvapaus" tässä Sipilänkin tapauksessa itsesääntelyn lausuman värkkääjille vain nerokas kikka ministeritason lausuntoautomaattien nöyrän toiminnan varmistamiseksi? Sekä kaupallisen median että julkisen palvelun uutismyllyt vaativat, totta kai, lausuntoautomaattinsa.

Yleisradion ja JSN:n Terrafame-sotku

"Julkisen sanan neuvosto antoi virheen korjaamisesta Ylelle vapauttavan ratkaisun. Journalistiseen päätösvaltaan liittyvistä kanteluista Yle sai äänestyspäätöksellä 6–6 langettavan ratkaisun. Neuvosto antoi myös lausuman, jossa se käsitteli pääministerin toimintaa."

Näin JSN kiteytti Yleä ja pääministeri Juha Sipilää koskevat päätöksensä neuvoston sivuilla 23.3. julkaistussa uutisessa. Koko uutisen pitäisi avautua luettavaksesi tästä.

Uutinen kertoo aika hyvin siitä, mistä päätöksissä oli kyse, mutta paremman kuvan tietysti saa, jos lukee päätösten tekstit: vapauttava 6403/YLE/16, langettava 6398/YLE/16 ja 6401/YLE/16, liite ratkaisuun 6398, 6401/YLE/16.

Tulin tutkailleeksi vähän lähemmin lehdissä vuolaasti kiiteltyjä päätöksiä, JSN:n julkaisemaa liiteaineistoa sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua Sipilän väitetystä esteellisyydestä Terrafame-päätösten tekemisessä.

Tutkailu herätti kriittisiä kysymyksiä Ylen ja Julkisen sanan neuvoston tekemistä ratkaisuista Terrafame-sotkussa.

Ylen kohujuttu 25.11.2016

Kohun ytimessä on ollut Ylen uutisten sivuilla 25.11.2016 klo 14.05 julkaistu juttu "Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta".

Jutusta käy ilmi, että sen tekivät Jarno Liski, Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski. Eronen ja Vuorikoski ovat niitä jupakan yhteydessä Ylestä ovet paukkuen lähteneitä toimittajia. Linkki juttuun on tässä.

Juttua lukiessa on hyvä muistaa, että siinä alun perin ollut grafiikka ei ole enää nähtävissä, koska se poistettiin jutusta heti jupakan alkumetreillä. En ole nähnyt grafiikkaa, mutta sen sisällöstä kertonee jotain Ylen tarjoama selitys poiston syystä.

Ylen mukaan grafiikka poistettiin, jotta ei syntyisi riskiä sellaisesta väärästä mielikuvasta, että jutun otsikossa mainittu puolen miljoonan euron kauppahinta päätyisi kokonaan voitoksi Katera Steel Oy:n omistajille.

Alun perin juttu siis oli pääministerille vieläkin häijympi kuin nyt näkyvissä oleva juttu. Mutta mitä Ylen uutisten jutussa sitten kerrottiin?

-Ylen jutussa kerrottiin Juha Sipilän sukulaisten omistaman konepajayhtiön, Katera Steel Oy:n, saaneen merkittävän, noin puolen miljoonan euron tilauksen valtion omistamalta Terrafamelta.

-Ylen jutussa kerrottiin Juha Sipilän johtaman talouspoliittisen ministerivaliokunnan tehneen hallituksen aiemmasta linjasta poikkeavan päätöksen, jolla Terrafamelle päätettiin antaa 100 miljoonaa euroa lisää valtion rahaa.

Kaikille jääviyttä tunteville lukijoille nämä tekstit tekivät selväksi, mihin tekoon Sipilän vihjailtiin sortuneen: hänen vihjailtiin olleen tekemässä esteellisenä eli jäävinä päätöstä, joka hyödytti hänen sukulaisiaan.

Tässä kohtaa on syytä muistaa, mitä esteellisyyssäännökset pohjimmiltaan suojaavat. Ne suojaavat äärimmäisen tärkeää asiaa eli kansalaisten luottamusta siihen, että päätöksenteko on puolueetonta.

Juuri tästä syystä Ylen uutisjutun vihjaileva väite oli erityisen häijy ja pääministerille niin kielteistä julkisuutta, että sitä kielteisempää julkisuutta on jopa vähän vaikea kuvitella.

Juha Sipilän 25.11.2016 illalla noin klo 19 julkaisema kitkerä Facebook-teksti osoitti, mikä häntä vihjailevana pitämässään Ylen jutussa eniten sapetti:

"Ylen jutussa lähdetään siitä, että olisin ollut myötävaikuttamassa Terrafamen rahoitukseen sen takia, että sukulaisteni yritys saisi sieltä tilauksia."

Ylen toimittajat itsekin näyttävät olleen hyvin tietoisia jääviydestä vihjaavan väitteensä luonteesta. Siitä kielii Salla Vuorikosken 25.11.2016 klo 12.19 sähköpostitse esittämä kommenttipyyntö:

"Onko pääministeri Sipilä tuonut esiin Terrafamen rahoitusta koskevassa päätöksenteossa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tai muualla, että hänen lastensa (Fortel Investin kautta) ja enojensa ja serkkujensa omistamalla yrityksellä on taloudellinen intressi Terrafamen tilauksiin?"

Ylen toimittajat näyttävät olleen hyvin tietoisia myös siitä, että heidän vihjaava väitteensä tuottaisi Sipilälle taatusti kielteistä julkisuutta. Siksi heidän tuli saada tältä tavalla tai toisella kommentti juttuunsa.

Kun maan pääministeri ei toimittajien edellyttämässä ajassa kommentoinut esitettyä kysymystä, saamatta jääneen kommentin sijasta siteerattiin 14.05 julkaistussa jutussa hänen Kansan Uutisten 24.11.2016 jutussa ollutta kommenttiaan:

"Sipilän mukaan hänellä ei ole ollut mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista sen jälkeen, kun hän luopui Fortel Investin omistuksesta. Sipilä kommentoi asiaa Kansan Uutisille."

Mitä kysymystä Sipilä tosiasiassa kommentoi?

Julkisen sanan neuvosto antoi Ylen 25.11.2016 kohujutusta vapauttavan päätöksen jo 22.2.2017. Kielteistä julkisuutta ja samanaikaista kuulemista koskevan äänestyspäätöksen (6405/YLE/16 ja 6449/YLE/16) voi lukea tästä.

Päätöksessään JSN arvioi, että pääministeri Juha Sipilään kohdistunut julkisuus oli kielteistä: "Se ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä, koska uutisessa kerrottiin suhteellisen neutraalisti pääministerin sukulaisten liiketoimista ja tuotiin esiin näkökulmia, joiden mukaan pääministeri ei ole ollut tietoinen niistä."

Edelleen JSN huomautti, että "vaikka julkisuus olisi ollut erittäin kielteistä, Yleisradio olisi täyttänyt samanaikaisen kuulemisen velvoitteen, koska jutussa siteerattiin pääministerin toiselle tiedotusvälineelle antamaa kommenttia aiheesta".

Pääministerin Kansan Uutisille antamalla kommentilla "aiheesta" siis oli merkitystä, kun JSN arvioi, oliko Ylen jutun tuottama julkisuus Journalistin ohjeiden 21. kohdan tarkoittamaa erittäin kielteistä julkisuutta.

Mutta mitä kysymystä Juha Sipilä oli Kansan Uutisille tosiasiassa kommentoinut? Tieto tästä asettaa JSN:n vapauttavan päätöksen perustelut lievästi sanoen outoon valoon.

4.1.2017 Kansan Uutiset julkaisi nettilehdessään uutisen "Tällainen oli KU:n sähköpostiviesti pääministerille". Lähes huomiota vaille jääneestä uutisesta kävi ilmi, mitä KU:n toimitussihteeri Johan Alén tarkasti ottaen oli 17.11.2016 kysynyt Juha Sipilältä.

Alén oli kysynyt, millä osuudella Sipilä tai hänen sukulaisensa omistivat Katera Steel Oy:tä. Toiseksi Alén oli kysynyt, mistä kaikista Terrafameen liikesuhteissa olevista yhtiöistä Sipilä tai hänen sukulaisensa omistivat osuuksia.

Kysymyksissä ei ollut mitään Katera Steel Oy:n Terrafamelta saamasta tilauksesta. Ei niissä olisi voinutkaan olla. Oikeusasiamiehen selvityksestä (s. 14) nimittäin käy ilmi, että KU:n Johan Alén ei vielä kysymyksiään esittäessään "omien sanojensa mukaan" tiennyt tilauksesta.

Ylen kohujutun ytimenä siis oli vihjaileva väite siitä, että Juha Sipilä oli ollut esteellisenä tekemässä sukulaisiaan hyödyttänyttä päätöstä. Ylen toimittaja oli kysynyt Sipilältä, oliko tämä päätöksenteossa kertonut sukulaistensa yrityksen taloudellisesta intressistä Terrafamen tilauksiin.

Kun tähän kysymykseen ei Sipilältä saatu heti vastausta, hänen kommenttinaan julkaistiin toisen median aiemmin saama kommentti aivan muihin kysymyksiin. Ne olivat koskeneet vain Sipilän ja tämän sukulaisten omistuksia Katera Steel Oy:stä ja kaivosyhtiöön ylipäänsä liikesuhteissa olevista yrityksistä.

Yleisön oikeuksille tuhoisa nopeuskilpa

Jupakan yhteydessä näyttää pidetyn itsestäänselvyytenä, että Ylen tuli voida julkaista juttunsa jo vajaat kaksi tuntia maan pääministerille esitetyn kommenttipynnön jälkeen – ilman tämän kommenttia, joka olisi koskenut nimenomaan Ylen jutun häijyä ja vihjailevaa jääviysväitettä.

Mikä ihme moisen tulipalokiireen aiheutti? Tosiasiallisena aiheuttajana lienee ollut vain se järjetön, yleisön ja haastateltavien oikeuksille tuhoisa nopeuskilpa, jota mediat päivästä toiseen käyvät.

Ylen jutun häijysti vihjaava väite oli niin vakava, että Sipilälle olisi totta kai tullut varata ennen jutun julkaisemista aito mahdollisuus selvittää väitettä ja kommentoida sitä selvitettyjen tietojen pohjalta.

Tässä kohtaa kannattaa muistaa, mihin tulokseen eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen sittemmin tuli selvitettyään väitteitä pääministeri Juha Sipilän esteellisyydestä.

Oikeusasiamies totesi (s. 32), ettei Sipilällä ollut aihetta epäillä Katera Steel Oy:n mahdollista kytkentää Terrafamen toimintaan silloin, kun kysymys kaivosyhtiön lisäpääomittamisesta tuli ajankohtaiseksi.

Hän totesi myös, ettei Katera Steel Oy:lle ollut syntynyt tai ollut odotettavissa hyötyä, joka olisi vaarantanut luottamuksen Sipilän puolueettomuuteen.

"Sipilä ei ole ollut edes tietoinen niistä perusteista, joiden nojalla hänen puolueettomuutensa on epäilty vaarantuneen", oikeusasiamies huomautti.