JSN:n puheenjohtaja karsi "testaustarkoituksessa tehtynä massakantelemisena" myös hyvän journalistisen tavan edistämiseksi tehdyt kantelut

Heinäkuun 13. päivän postauksessani kerroin siitä, miten JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström karsi "Kulissien takana" -raportin julkaisemisen eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut virheiden korjaamatta jättämisestä.

30.6. karsittuja kanteluja oli kaikkiaan 17. Karsintapäätöksistä 16 oli Grundströmin käsialaa. Yhden päätöksistä oli tehnyt JSN:n 1. varapuheenjohtaja Jyrki Huotari; kantelu koski Grundströmin itsensä julkisuudessa levittämää perätöntä ja korjaamatta jätettyä tietoa lähdesuojasta.

Kukin karsittu kantelu oli kuulemma "testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen". Kantelun tarkoitus siis oli JSN:n mielestä sopimaton, ja kanteluja oli lisäksi niin paljon, että kyse oli peräti massakantelemisesta.

Porttikiellolta haiskahtaneiden karsintapäätösten jälkeen tein lomailun ja putkiremontin virittelyn ohessa JSN:lle kesän aikana vain muutaman kantelun. Yksi kanteluista koski Helsingin Sanomien perätöntä syntyvyystietoa, yksi Pohjalaisen virheellistä tietoa Postin tuloksesta.

Julkaisin kantelut Faktavahdin blogissa. Hesaria koskevan kantelun voi lukea tästä ja Pohjalaista koskevan kantelun tästä. Pohjalaista koskevaan kanteluun oli livahtanut väärä päiväys: kantelua en tehnyt 3.8. vaan 13.8.

Kummassakin kantelussa korostin, että kantelun tarkoituksena oli edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjosi JSN:lle mahdollisuuden toteuttaa perussopimuksensa mukaista tehtävää, ja langettava päätös tukisi median yleisölle todella tärkeää hyvää journalistista tapaa.

Reilu viikko sitten JSN:n puheenjohtaja päätti karsia sekä Hesaria että Pohjalaista koskevat kantelut. Kumpaakin päätöstään hän perusteli aivan samoin sanoin eli näin:

"Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen."

Elina Grundström siis piti jo kahta kantelua massakantelemisena ja "tiesi" kantelijaakin paremmin kantelun tarkoituksen.

JSN päätti äkisti ruveta arvioimaan kantelijoiden motiiveja

Risto Uimonen julisti puheenjohtajakautensa päätteeksi 10.12.2015 neuvoston sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan, että "JSN ei jaa kanteluja jyviin ja akanoihin".

Hän korosti neuvoston katsovan, ettei sen tehtävänä ole arvioida kantelijoiden mahdollisia motiiveja tai piilomotiiveja:

"JSN voi ottaa kantaa vain siihen, onko jokin tiedotusväline toiminut vastoin Journalistin ohjetta vai ei."

30.6.2016 ja 8.9.2016 tehdyt karsintaratkaisut osoittavat, että vain puoli vuotta Uimosen julistuksen jälkeen JSN alkoi sittenkin arvioida kantelijoiden mahdollisia motiiveja. Mikä muutoksen yhtäkkiä sai aikaan?

Pystyn näkemään vain yhden selityksen: JSN ei kerta kaikkiaan siedä, että sen harjoittamaa kulissien takaista ei-julkista itsesääntelyä ja sen ratkaisujen perusteluja ruoditaan julkisuudessa.

 Pohjalainen levitti perätöntä tietoa Postin postinjakelubisneksen tuloksesta

Kustantajiensa bisneksiä uskollisesti vaalivat sanomalehdet ovat viime aikoina ottaneet hanakasti kantaa Postin haluihin rajoittaa yleispalveluun kuuluvan postin jakelun kolmeen kertaan viikossa. Nyt valtionyhtiön pitää kuskata yleispalveluvelvoitteeseen kuuluvia kirjeitä ja paketteja viidesti viikossa.

Pohjalainen patisti pääkirjoituksessaan 3.8. Postia keskittymään postinjakelun "ydintoimintaan". Kirjoituksen laatinut päätoimittaja Toni Viljanmaa tuki patisteluaan liioittelemalla vahvasti moisen "ydintoiminnan" eli Postin postinjakelun kuluvan vuoden tammi-kesäkuun tulosta.

Ei päätoimittaja varmasti tahallaan huiputtanut lehtensä lukijoita. Hän vain erehtyi esittämään tuloksesta sellaisen prosenttiluvun, joka ei lainkaan kuvannut liiketuloksen suhdetta liikevaihtoon.

Postin osavuosikatsauksen luku kuvasi sitä, montako prosenttia kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liiketulos oli kasvanut viime vuoden vastaavan ajanjakson liiketulokseen verrattuna.

Koska Pohjalainen ei pyynnöstä huolimatta korjannut pääkirjoituksensa virhettä, kirjoittelin lehden menettelystä kantelun ja meilailin sen tänään Julkisen sanan neuvostolle.

Tein kantelun nytkin, totta kai, edistääkseni median yleisön iloksi hyvää journalistista tapaa eli tarjotakseni JSN:lle tilaisuuden tulkita ja tukea hyvää journalistista tapaa.

Julkaisen kantelun tekstin saman tien tässä Faktavahti-blogini postauksessa. Postinjakelun teemaan joutunen palaamaan lähiaikoina, sillä väärän kannattavuustiedon lisäksi Postista on esitetty muutakin perätöntä tietoa.

-----------------------------

Julkisen sanan neuvosto

Eteläranta 10

00130 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Pohjalaisen nettilehdessä 3.8.2016 julkaistu Toni Viljanmaan pääkirjoitus ”Postin kannattaa ottaa Venäjän-retkestä opiksi ja keskittyä visusti ydintoimintaan”. Pääkirjoituksen osoite netissä on http://www.pohjalainen.fi/mielipide/pääkirjoitus/postin-kannattaa-ottaa-venäjän-retkestä-opiksi-ja-keskittyä-visusti-ydintoimintaan-1.2097872 (tarkistettu 13.8.).

Kantelun perusteet

Pääkirjoituksessaan Toni Viljanmaa kritisoi Postin esitystä viisipäiväisen postinjakelun rajaamisesta kolmeen päivään. Hän huomautti Postin perinteisten postipalvelujen tammi-kesäkuun tuloksen näyttävän hyvältä.

Tässä yhteydessä hän esitti väitteen: ”Tulos suhteessa liikevaihtoon oli 9,6 prosenttia, vaikka liikevaihto laski 373 miljoonasta eurosta 357 miljoonaan euroon.”

Tieto Postin perinteisten postipalvelujen tammi-kesäkuun tuloksesta oli perätön ja tosiasiallista tulosta vahvasti liioitteleva.

Tämä käy ilmi 18.7.2016 päivätystä Posti Group Oyj:n osavuosikatsauksesta kuluvan vuoden tammi-kesäkuulta. Osavuosikatsauksen osoite netissä on http://www.posti.com/attachments/financials/2016/Posti-Group-Oyj-osavuosikatsaus-tammi-kesakuu-2016.pdf (tarkistettu 13.8.).

Osavuosikatsauksen sivulla 6 kerrotaan, että Postipalvelut-liiketoimintaryhmän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 356,8 miljoonaa euroa. Liiketoimintaryhmän oikaistu liiketulos oli 28,3 miljoonaa euroa. Se oli siis 7,9 prosenttia eikä 9,6 prosenttia liiketoimintaryhmän liikevaihdosta.

Postin postipalvelujen tulosta vahvasti liioitellut perätön tieto oli ilmeisesti poimittu erehdyksessä osavuosikatsauksen sivun 9 taulukon väärästä sarakkeesta. Siinä 9,6 prosenttia ei suinkaan kuvannut tulosta suhteessa liikevaihtoon, vaan se kuvasi postipalvelujen oikaistun liiketuloksen kasvua vuoden 2015 tammi-kesäkuusta.

Voidakseen ottaa kantaa valtionyhtiön poliittisesti kiisteltyyn postinjakeluun lukijat tarvitsevat oikean tiedon postinjakelun kannattavuudesta.

Pohjalaisen perätön, Postin postipalvelujen kannattavuutta vahvasti liioitellut tieto johti lukijoita harhaan tässä yhteiskunnallisesti tärkeässä asiassa. Siksi se oli Journalistin ohjeiden 20. kohdan tarkoittama olennainen, korjausta vaativa virhe.

Niinpä lähetin heti 3.8. Pohjalaisen toimitukselle asiavirheen korjausta koskevan pyynnön (sen teksti on kantelun kuittauksen perässä). Lehden toimitus ei reagoinut korjauspyyntöön millään tavalla eikä myöskään oikaissut nettilehtensä olennaista virhettä.

Jättämällä korjaamatta olennaisen asiavirheen Pohjalainen nähdäkseni rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Kantelun tarkoitus ja luonne

30.6.2016 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström karsi kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon (23.4.2016) jälkeen tekemäni kantelut. Karsittuja kanteluja oli 17, ja niissä oli kyse olennaisena pitämäni asiavirheen korjaamatta jättämisestä (JO 20).

Jokaisen karsintapäätöksen JSN:n puheenjohtaja teki tulkitsematta lainkaan hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän karsi kunkin erillisen kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

Puheenjohtajan karsintaratkaisut olivat perusteluineen kovin erikoisia eivätkä voineet millään tavalla edistää hyvää journalistista tapaa.

Jotta tämä kantelu saisi osakseen hyvää journalistista tapaa edistävän kohtelun median itsesääntelyssä, kantelun tarkoitusta ja luonnetta on syytä valaista vähän lähemmin.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kanteluiden perusteella”.  

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta mielestäni olennaisen virheen (JO 20), se rikkoi hyvää journalistista tapaa. Tästä syystä kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Tekemällä tästä kantelusta JSN:n kotisivuilla ja tiedotusvälineessä julkaistavan langettavan päätöksen neuvosto voi parhaiten toimia neuvostolle asetetun tehtävän mukaisesti ja tukea median yleisölle tosi tärkeää hyvää journalistista tapaa.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Kaikille tätä kantelua lukeville on uskoakseni päivänselvää, että kyse on yhdestä yksittäisestä kantelusta eikä mistään ”massakantelemisesta”.

Jos JSN:n puheenjohtaja alkaa karsia asiavirheen korjaamista koskevia kanteluja niiden määrän perusteella, se synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta jopa absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Helsingissä 3.8.2016

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

3. elokuuta 2016 6.52

Markku Lehtola

Vastaanottaja: toni.viljanmaa@pohjalainen.fi

Kopio: toimitus@pohjalainen.fi

”Postin kannattaa ottaa Venäjän-retkestä opiksi ja keskittyä visusti ydintoimintaan” -pääkirjoituksen (nettilehti 3.8.) virhettä koskeva korjauspyyntö

Hei,

kerroit Postin Venäjän-toimintojen tappiollisuudesta tammi-kesäkuussa ja esitit perinteisistä postipalveluista väitteen, että ”tulos suhteessa liikevaihtoon oli 9,6 prosenttia, vaikka liikevaihto laski 373 miljoonasta eurosta 357 miljoonaan euroon”.

Perinteisten postipalvelujen tulosta koskeva tieto oli virheellinen. Mainitsemasi 9,6 prosenttia ei ollut suinkaan tulos suhteessa liikevaihtoon, vaan luku kuvasi oikaistun liiketuloksen kasvua viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta eli vuoden 2015 tammi-kesäkuusta (ks. osavuosikatsaus, s. 9).

Valtionyhtiö Postin postipalvelujen oikaistu liiketulos kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa oli tosiasiassa 7,9 prosenttia postipalvelujen liikevaihdosta (ks. osavuosikatsaus, s. 10). 

Perinteisten postipalvelujen tulosta reilusti liioitellut väite oli kriittisessä pääkirjoituksessasi käsitykseni mukaan olennainen asiavirhe, joten se on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Oli muuten vähän erikoista jättää kertomatta lukijoille, mitä siitä seuraisi, jos valtionyhtiön pitäisi jakelun volyymien rajusta laskusta huolimatta taata tiedonsaanti koko maassa. LVM:n muistiosta voi nähdä, että se todennäköisesti johtaisi veronmaksajien kukkarolla käyntiin.

Verotukiaisten avullako valtionyhtiön pitäisi tulevaisuudessa jakaa sanomalehdet syrjäseuduilla? Miksei esimerkiksi Illkka-Yhtymä huolehdi tästä lehtiensä levikkialueilla? 

Kun konsernin liikevoitto (osuuksineen osakkuusyhtiöistä) on ollut viime vuosina jopa yli 20 prosenttia liikevaihdosta, konsernilla luulisi olevan varaa kuskata lehdet alueen syrjäisimpiinkin kolkkiin.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola [at] gmail.com