Näytetään tekstit, joissa on tunniste talous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talous. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. syyskuuta 2017

Ylen Kova talous -video "avasi" talouden pinnan alla vaikuttavaa ilmiötä

"Kova talous" on julkisen palvelun Ylen uutisten taloustoimituksen sarja. Nettisivuillaan Yle kertoo, että "joka toinen maanantai sarjassa on tiivis video, jolla avataan talouden pinnan alla vaikuttavia ilmiöitä".

Maanantaina 11.9. Ylen uutiset julkaisi Kova talous -videon "Miten Suomi pärjää palkkavertailussa? Videon voi katsoa tästä (linkki luotu 12.9. klo 14.30).

Videolla talouden pinnan alla vaikuttavaa ilmiötä meille avasi taloustoimittaja Aapo Parviainen, joka muuten toimii Julkisen sanan neuvostossakin, sen varajäsenenä.


Videota markkinoivan jutun ingressissä esitettiin väite: "Suomalaisten palkat ovat nousseet reilusti 2000-luvulla, mutta palkan ostovoima on heikentynyt."

Videolla Aapo Parviainen touhusi koululuokassa ikään kuin opettajana ja valisti meitä liitutaululle piirrellen suomalaisten ostovoiman kurjasta kehityksestä 2000-luvulla. Videon tekstitys julisti:

"Vuonna 2000 keskipalkka oli 2037 euroa. Vuonna 2016 se oli 3371 euroa. Aluksi palkat nousivat vauhdilla, mutta reaaliansiot ovat silti laskeneet."

Suomalaisten keskipalkat ovat Parviaisen luvuilla laskien nousseet vuodesta 2000 vuoteen 2016 nimellisesti noin 65,5 prosenttia.

Väite, että "reaaliansiot ovat silti laskeneet", edellyttäisi – ollakseen totta –, että kuluttajahinnat olisivat nousseet nimellisansioita enemmän. Mitä Tilastokeskuksen Elinkustannusindeksi 1951:10 = 100 tästä osaa kertoa?

Vuoden 2000 vuosikeskiarvon lukema elinkustannusindeksissä oli 1 501. Vuoden 2016 vastaava lukema oli 1 913, joten kuluttajahinnat nousivat vuodesta 2000 vuoteen 2016 noin 27,4 prosenttia.

Koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu, tosiasiassa reaaliansiot olivat kasvaneet. Palkkojen ostovoima siis oli vastoin Ylen Kova talous -opettajan väitettä kasvanut eikä heikentynyt.

Nyt haluamme tietysti tietää senkin, paljonko reaaliansiot ovat kasvaneet. Kasvuprosentin voi laskea vaikkapa seuraavalla kaavalla:

(100 x ((100 + ansiotason muutos-%) / (100 + kuluttajahintaindeksin muutos -%))) – 100

Laskutoimitus (100 x (165,5/127,4)) – 100 antaa tulokseksi luvun 29,9. Suomalaisten palkat siis ovat nousseet nimellisesti "reilusti" 2000-luvulla, ja palkkojen ostovoimakin on kasvanut peräti 29,9 prosenttia.

Opetustaan taloustoimittaja Aapo Parviainen tuki Kova talous -videolla myös käppyrällä, jonka otsikko kuului: "Reaaliansiot, %-muutos".

Kun käppyrä repsahti lopulta eli kuluvan vuoden kohdalla pakkasen puolelle, opemme huomautti: "Pinnan alla ollaan."

Linnanmäen vuoristorataa muistuttava grafiikka oli peräisin Tilastokeskuksen 30.8.2017 tiedotteesta. Grafiikka kuvasi vain reaaliansioiden vuosimuutosta eikä osoittanut sitä, että palkan ostovoima olisi vuodesta 2000 heikentynyt.

Kun käppyrä vuoden 2017 kohdalla valahti pakkaselle, se kertoi vain siitä, että kuluvan vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä reaaliansiot laskivat vuoden 2016 vastaaviin ajankohtiin verrattuna.
Korjauspyyntö

Koska suomalaisten keskipalkan ostovoima oli väitetyn heikentymisen sijasta kasvanut reilusti vuodesta 2000 vuoteen 2016, tulkitsin perättömän väitteen rohkeasti olennaiseksi asiavirheeksi.

Eilisaamuna, vain puolitoista tuntia Kova talous -videon julkaisemisen jälkeen, lähetin Aapo Parviaiselle olennaista virhettä koskevan korjauspyynnön.

Lähetin pyynnön saman tien tiedoksi Ylen uutisten toimitukselle sekä toimituksen päätoimittajalle Riikka Venäläiselle. Korjauspyyntö oli tällainen:

Hei,

Kova talous -videota edeltävässä ingressissä väitetään: ”Suomalaisten palkat ovat nousseet reilusti 2000-luvulla, mutta palkan ostovoima on heikentynyt”

Videolla kerrot, miten suomalaisten keskipalkka vuonna 2000 oli 2037 euroa ja vuonna 2016 jo 3371 euroa. Videon tekstitys näiden lukujen jälkeen väittää, että ”aluksi palkat nousivat vauhdilla, mutta reaaliansiot ovat silti laskeneet”

Itse totesit sitten reaaliansioiden muutosta kuvaavan grafiikan yhteydessä, että ”pinnan alla ollaan”. Eiväthän asiat, herra paratkoon, näin kurjasti ole menneet.

Esittämilläsi luvuilla laskien nimellispalkat nousivat vuosina 2000–2016 noin 65,5 prosenttia. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi puolestaan kertoo, että hinnat nousivat samana aikana 27,4 prosenttia.

Nämä luvut osoittavat, että reaaliansiot eli palkkojen ostovoima kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2016 peräti 29,9 prosenttia. Jos nimellisansioiden nousua kuvataan ansiotasoindeksin luvuilla, ansioiden ostovoima kasvoi 28,2 prosenttia. Pinnan alla ei todellakaan olla.

Jotta lukijoille ja katsojille ei jää vallan väärää käsitystä tästä tärkeästä asiasta, heitä harhaan johtava olennainen asiavirhe nettijutun tekstissä ja videolla on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Korjauspyyntöön ei reagoitu millään tavalla, eikä pahaa asiavirhettä ainakaan 12.9. iltapäivään mennessä oikaistu.

Yleisöä kohtaan osoitetusta piittaamattomuudesta kieli sekin, että eilisiltana Ylen uutiset julkaisi Stina Brännaren jutun, jossa tarjottiin linkkiä perätöntä tietoa sisältävään Kova talous -videoon.

On kiinnostavaa nähdä, oikaiseeko Yle kaiketi noloksikin koetun, veronmaksajia pahasti harhaan johtaneen asiavirheensä. Kovilla teksteillä ex-työnantajani joka tapauksessa julistaa kaikinpuolista vastuullisuuttaan:

"Yle tavoittelee journalismissaan tinkimättömästi luotettavuutta, riippumattomuutta ja laatua."

torstai 30. maaliskuuta 2017

Arpooko Helsingin Sanomat talouskasvua? 

Sunnuntaina 5. kesäkuuta 2016 Helsingin Sanomat julkaisi Marko Junkkarin ja Tommi Niemisen jutun "Oi nouse, Suomi, nosta korkealle". Taloudessa on tapahtunut käänne, runollisesti otsikoitu juttu paljasti.


Talouden käänteestä kieli se, että vuoden 2015 bruttokansantuotteen volyymi oli kasvanut jo aavistuksen, 0,3 prosenttia.

Merkille pantavaa postauksen otsikon kysymystä ajatellen oli, että HS:n toimittajat kertoivat talouden supistuneen vuosina 2012, 2013 ja 2014. Näin siis viime kesänä.

Tänään Helsingin Sanomat julkaisi pääkirjoituksen "Kyllä Saksa opettaa jäykkää joustamaan". Siinä lehti näytti esittävän yllättäen aivan toisenlaisen tiedon siitä, mitä taloudessa vuodesta 2012 lähtien tapahtui.


"Vuodesta 2012 lähtien suunta on ollut ylöspäin", HS:n pääkirjoituksen kirjoittaja valisti lukijoita. Oikeasti bkt:n volyymi pieneni vuosina 2012, 2013 ja 2014, mutta kirjoittajan mielestä "suunta on ollut ylöspäin".

Arpomiselta vaikuttavasta suostuttelusta voi esittää hyväntahtoisen tulkinnan. Suunta ylöspäin ehkä tarkoittikin vain sitä, että alaspäin menon vauhti hidastui. Ylöspäin siis mennään, kun alaspäin menon vauhti hidastuu.

Havainnollisesti kokonaistuotannon vuoristorataa kuvaa esimerkiksi seuraava grafiikka, joka on työ- ja elinkeinoministeriön johtajan Olli Kosken käsialaa:

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä
Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017
Olli Koski
Kuviosta näkyy, miten talous heti vuoden 2009 romahduksen jälkeen kääntyi kasvuun. Vuonna 2010 bkt:n volyymi kasvoi jopa 3,0 prosenttia ja vuonna 2011 vielä 2,6 prosenttia.

Kasvu oli noina vuosina pitkän ajan keskimääräistä eli 2,9 prosentin hyvää vauhtia. Vuosien 2012–2014 loiva alamäkikin kuvasta näkyy.

Kiinnostavaa Helsingin Sanomien kirjoittelussa on se, että nytkin lehti vuoden 2009 romahduksen jälkeistä lähihistoriaa kuvatessaan vaikeni visusti vuosien 2010–2011 talouskasvusta.

Kiinnitin talouden lähihistorian kadotettuihin vuosiin huomiota jo 6. kesäkuuta 2016 postauksessa, jonka voi lukea tästä.

Kysyin silloin, oliko kadotetuissa vuosissa kenties jotain tämän päivän poliittisiin ja ideologisiin tarinoihin sopimatonta. Siksikö ne oli kadotettu? Samaa voi kysyä nytkin.

Halutaanko vuodet 2010 ja 2011 kadottaa – muutkin kuin Hesari ovat noista vuosista vaienneet – jotta ei huudeltaisi sen politiikan perään, joka sai aikaan kuviosta näkyvän kaksoistaantuman?