Kaupan Liitto ja Suomen Yrittäjät vaativat,
ja hallitus totteli
Mediatalo Keskisuomalaiseen kuuluva kaupunkilehti Tamperelainen esitti vajaat kaksi vuotta sitten 18.5.2016 tosi äkäisen vaatimuksen:
"Muuntorangaistus otettava heti takaisin!"
Yksi arvioi: "Nykyinen malli ei johda mihinkään. Muuntorangaistus ehkäisisi näpistelyjä."
Toinen tiesi: "Ihminen voi tulla kauppaan, marssia olutkaapille, ottaa sieltä olutta mukaan ja marssia saman tien kassan ohi."
Tällaisista tunnoista ja vaatimuksista kukin meistä on voinut viime vuosina lukea lehtijuttuja tavan takaa. Ylen uutisetkin on meitä tästä ikävästä asiasta valistanut.
Vähän ennen vuoden 2017 joulukuun puoliväliä Kaupan Liiton ja Suomen Yrittäjien lobbarit jättivät oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok.) vaatimuksensa sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi.
"Kauppaan kohdistuvat myymälävarkauksien ja näpistysten määrät ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet. Varkaushävikin kokonaiskustannukset kaupoille ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa", lobbarit tiesivät. Kauheaa.
Hesarissa päällikkötoimittajina taannoin vaikuttaneet lobbarit myös kertoivat, miten kävi, kun sakon muuntorangaistus vuonna 2008 poistettiin:
"Tämä johti myymälävarkaiden hyvin röyhkeään käytökseen. Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäväksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen."
Sakon muuntorangaistuksen poistamisen takia siis myymälävarkauksien ja näpistysten määrät kasvoivat ja myymälävarkaat äityivät hyvin röyhkeiksi. Näin kävi, jos uskomme lobbareita.
Tässä kohtaa on kenties paikallaan muistuttaa siitä, että sakon muuntorangaistus on järjestely, joka koski aikoinaan ja tulee jatkossakin koskemaan vain varattomia myymälävarkaita ja näpistelijöitä.
oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.)
kuva: Eduskunta
11.4. kehysriihen lämmöstä ulos ängenneellä hikisellä puintiväellä olikin sitten iloista kerrottavaa Kaupan Liiton Juhani Pekkalalle ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäiselle.
His master's voice oli kuultu ja ymmärretty. Sakon muuntorangaistus palautetaan, hallitus lupasi kaupan ja yrittäjien edunvalvojille.
Jo järjestelmän uskottavuudenkin takia rikosvastuun pitää ministeri Antti Häkkäsen mielestä toteutua. Lainkuuliaisuutta siis tulee opettaa varattomille, mutta röyhkeille näpistelijöille.
"Uudistuksen toteuttamiseen varataan 10,8 miljoonan euron määräraha", ministeri lupasi onnesta hehkuville lobbareille. Oikeusministeriön tiedotteen moisesta ilosanomasta voi lukea tästä.
Lisäsikö sakon muuntorangaistuksen poistaminen vuonna 2008 varattomien tekemiä myymälävarkauksia ja näpistyksiä?
Sakon muuntorangaistus poistettiin itse asiassa kahdella lainmuutoksella, ensimmäinen tuli voimaan vuonna 2007 ja toinen vuonna 2008.
Kun eduskunta päätti vuoden 2008 lainuudistuksesta, se edellytti, että oikeusministeriö seuraa ja arvioi uudistuksen vaikutuksia.
Kiistellyn uudistuksen vaikutuksia tutki Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, ja tutkijana toimi Ville Hinkkanen. Netissäkin jo vuosia sitten julkaistun tutkimuksen voi lukea tästä.
Tutkimuksen asetelma oli poikkeuksellisen kiinnostava sen takia, että lainuudistus oli luonteeltaan ikään kuin luonnollinen koe: uudistuksen mahdolliset vaikutukset kohdistuivat vain varattomiin henkilöihin.
"Jos varattomien tekemät rikokset yleistyvät, mutta myös ei-varattomien rikokset yleistyvät vastaavasti, ei muutoksen oleteta johtuvan uudistuksesta vaan jostakin kummallekin ryhmälle yhteisestä taustatekijästä", tutkija kuvasi asetelmaa.
Mikä sitten oli Optulan tutkimuksen tulos? Se käy selkeästi ilmi sivun 7 taulukon 7 asetelmasta.
Asetelma osoittaa, mikä oli niin sanottu rikostiheys ei-varattomien ja varattomien ryhmissä ennen uudistusta ja sen jälkeen:
"Välittömästi uudistusten tultua voimaan näpistykset vähenivät hiukan molemmissa ryhmissä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä", tutkija Ville Hinkkanen kiteytti asetelmansa sanoman.
Tutkimuksen johtopäätös olikin näin ollen: "Uudistuksella ei havaita olevan vaikutusta varattomien rikollisuuteen kokonaisuutena."
Optulan tutkimuksen tuloksista piittaamatta lehdet ja Yle ovat viime vuosina jatkuvasti levittäneet kauppiaiden väitettä, että uudistus lisäsi varattomien tekemien myymälävarkauksien ja näpistysten määrää.
Koska metodeiltaan pätevä tutkimus osoitti aivan muuta, vetosin useisiin toimituksiin, että ne kertoisivat yleisöilleen myös tämän Optulan tutkimuksen tuloksista. Vetoomukset olivat turhia.
Vuodesta toiseen media vaikeni visusti koko tutkimuksesta. Ainoakaan media ei tietääkseni julkaissut juttua kaupan ja yritysten lobbareille kiusallisista tutkimustuloksista.
Niinpä kuluttajat eivät edelleenkään tiedä yhtään mitään eduskunnan edellyttämästä arviosta ja sen tuloksista.
Sen sijaan media toitottaa yhä vain, että sakon muuntorangaistuksen poisto lisäsi myymälävarkauksia ja näpistyksiä ja että varkaudet maksavat kaupalle huikeat 550 miljoonaa euroa joka ikinen vuosi.
On toinenkin vaiettu tutkimus
Keväällä 2010 Tilastokeskus keräsi aineistot, oikeaoppisesti satunnaisotantana, ensimmäistä kansallista yritysuhritutkimusta varten.
Tätäkin tutkimusta oli tekemässä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, ja tutkimuksen metodeista ja tuloksista voi lukea tästä.
Yritysrekisteristä poimitussa otoksessa oli 1 500 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Vastauksia kertyi kaikkiaan 1 197, joten vastausprosentti oli 80. Sen tutkimus arvioi kansainvälisesti katsoen tosi korkeaksi.
Tämän tutkimuksen mukaan pelkästään asiakkaiden tekemistä varkauksista aiheutui kaupalle noin 63 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Kyse oli kuitenkin vain havaituista kustannuksista.
Luotettavia arvioita kaikista kustannuksista ei kyselyn aineistoista voitu tehdä. Tutkimus viittasi tässä yhteydessä Skotlannissa tehtyyn yritysuhritutkimukseen.
Siinä arvioitiin, että yritysten kokonaiskustannukset rikollisuudesta olivat kolminkertaiset kyselyn osoittamiin kustannuksiin verrattuna.
Tähän arvioon tukeutuen suomalaisen vähittäiskaupan kustannukset asiakkaiden varkauksista jäisivät selvästi alle 200 miljoonaan euroon vuodessa.
Ne siis voivat olla oikeasti paljon vähäisemmät kuin kaupan väittämät 550 miljoonan euron vuotuiset kustannukset.
En valitettavasti tiedä, mikä on koko totuus asiakasvarkaiden aiheuttamista kaupan kustannuksista. Mutta eipä minun sitä tarvitsekaan tietää.
Erikoista "vastuullista journalismia" joka tapauksessa on, että kaupan luvuista paasaavat vaikenevat tyystin tästä toisesta, Optulan tutkimuksesta. Paasaajien mielestä sen tulos kaiketi oli väärä.
Kaupan 550 miljoonan euron hintalappu esitetään jutuissa aina riidattomana tietona eikä kerrota edes sitä, onko tietoon päädytty jollain Stetson-Harrison-metodia luotettavammalla tavalla.
Nyt muuten on käynnissä toinen kansallinen yritysuhritutkimus. On kiinnostavaa nähdä, vaikeneeko "vastuullinen journalismi" entiseen tapaan senkin tuloksista, jahka tutkimus valmistuu.
