#Sipilägate as #Ylegate ja #lähdekritiikkigate

Aktiivisena #Sipilägate-keskustelijana tunnettu mediatutkija, professori Anu Koivunen on tehnyt vaikuttavan tieteellisen analyysin #Sipilägatesta.

#Sipilägate and the break-up of the political bromance" -analyysin julkaisi Nordicom-Information-lehti vuoden ensimmäisessä numerossaan.

Viestinnän tutkijoiden luettavaksi pitkin maailmaa levinnyt englanninkielinen analyysi herättää ihmetystä kriittisen mediaprofessorin harjoittaman lähdekritiikin tasosta.

#Sipilägate ja poliittisen kaveruuden bänksit -analyysin ihmetystä herättävä lähdekritiikkisuoritus liittyi tähän tekstiin:

Alaviite 3 viittasi koko #Sipilägaten 25.11.2016 käynnistäneen Yle-uutisen englanninkieliseen versioon. Professori Koivusen siteeraaman Ylen uutisen otsikko oli tällainen:

Jo jutun raju otsikko kolahti varmasti niihin lukijoihin, joiden mielestä politiikan eliitti on läpeensä korruptoitunut. Maailmalla tällaisia lukijoita taatusti riittää. Koivusen siteeraus oli tästä tekstistä:

"The state-owned firm Terrafame, which runs the Talvivaara mine in Sotkamo, placed an order worth half a million euros with a company owned by the Prime Minister Juha Sipilä's relatives just days after the Prime Minister approved a hundred million euros in additional funding for the mine."

Ylen englanninkielinen uutinen 25.11.2016 ja Anu Koivunen nyt siis väittivät, että Terrafame teki pääministerin sukulaisten omistamalta yhtiöltä puolen miljoonan euron tilauksen "vain päiviä sen jälkeen, kun pääministeri hyväksyi kaivokselle sadan miljoonan euron lisärahoituksen".

Menivätkö asiat todella niin, että ensin pääministeri hyväksyi kaivosyhtiölle reilun lisärahoituksen ja vain päiviä sen jälkeen kaivosyhtiö teki pääministerin sukulaisten omistamalta yhtiöltä puolen millin tilauksen? Jos menivät, niin tosi pahalta näyttikin.

Siteeratun Yle-jutun fataali asiavirhe

Mutta eivät asiat oikeasti menneetkään niin, vaan maailmalle levitetyssä Yle-jutussa ja Koivusen kirjoituksessa oli fataali asiavirhe.

Tämä käy hyvin ilmi pääministeri Juha Sipilän väitettyä esteellisyyttä selvittäneen eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen 1.2.2017 tekemästä ratkaisusta:

Hankintasopimus tehtiin 24.10.2016. Hankinta kaikkine vaiheineen on siis tapahtunut kokonaisuudessaan ennen kuin kysymystä Terrafame Group Oy:n pääomittamisesta käsitel- tiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 11.11.2016 tai 18.11.2016 raha-asiain valiokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa. 

Näin siis oikeusasiamies. Asiat olivat oikeasti edenneet täysin päinvastaisessa järjestyksessä kuin mitä professori Koivusen siteeraama Ylen englanninkielinen uutinen 25.11.2016 väitti.

Niinpä ei ollutkaan erityisen yllättävää, että eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen tuli siihen tulokseen, ettei kaivosyhtiön pääomittamisella ollut mitään yhteyttä urakkasopimuksen syntymiseen.

"Näin ollen pääomittamisesta ei ole urakkasopimuksen syntymisen kautta voinut koitua erityistä hyötyä Sipilän lapsille", oikeusasiamies huomautti.

Kuka vastaa vahingoista?

Maailmalle on Ylen englanninkielisen uutisen ja mediaprofessorin analyysin takia välitetty kuvaa maan pääministerin semmoisesta toiminnasta, joka haiskahtaa vahvasti korruptiolta.

Tällaisen kuvan levittyä maailmalle pääministerin väitetty Ylen "painostaminenkin" on varmasti saanut aivan erityisen merkityksen.

Kun kuva perustuu fataaliin virheeseen, herää kysymys, kuka vastaa vahingoista ja voiko ne vielä korjata. Voiko Yle vielä jotenkin oikaista perätöntä uutistaan?

Mitä tekee nyt mediaprofessori korjatakseen kehnon lähdekritiikkinsä aiheuttamat vahingot? Oikaiseeko hän virheensä ja pyytää kenties anteeksi? #Lähdekritiikkigate edellyttäisi kyllä sitä.

Yleisradion ja JSN:n Terrafame-sotku

"Julkisen sanan neuvosto antoi virheen korjaamisesta Ylelle vapauttavan ratkaisun. Journalistiseen päätösvaltaan liittyvistä kanteluista Yle sai äänestyspäätöksellä 6–6 langettavan ratkaisun. Neuvosto antoi myös lausuman, jossa se käsitteli pääministerin toimintaa."

Näin JSN kiteytti Yleä ja pääministeri Juha Sipilää koskevat päätöksensä neuvoston sivuilla 23.3. julkaistussa uutisessa. Koko uutisen pitäisi avautua luettavaksesi tästä.

Uutinen kertoo aika hyvin siitä, mistä päätöksissä oli kyse, mutta paremman kuvan tietysti saa, jos lukee päätösten tekstit: vapauttava 6403/YLE/16, langettava 6398/YLE/16 ja 6401/YLE/16, liite ratkaisuun 6398, 6401/YLE/16.

Tulin tutkailleeksi vähän lähemmin lehdissä vuolaasti kiiteltyjä päätöksiä, JSN:n julkaisemaa liiteaineistoa sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua Sipilän väitetystä esteellisyydestä Terrafame-päätösten tekemisessä.

Tutkailu herätti kriittisiä kysymyksiä Ylen ja Julkisen sanan neuvoston tekemistä ratkaisuista Terrafame-sotkussa.

Ylen kohujuttu 25.11.2016

Kohun ytimessä on ollut Ylen uutisten sivuilla 25.11.2016 klo 14.05 julkaistu juttu "Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta".

Jutusta käy ilmi, että sen tekivät Jarno Liski, Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski. Eronen ja Vuorikoski ovat niitä jupakan yhteydessä Ylestä ovet paukkuen lähteneitä toimittajia. Linkki juttuun on tässä.

Juttua lukiessa on hyvä muistaa, että siinä alun perin ollut grafiikka ei ole enää nähtävissä, koska se poistettiin jutusta heti jupakan alkumetreillä. En ole nähnyt grafiikkaa, mutta sen sisällöstä kertonee jotain Ylen tarjoama selitys poiston syystä.

Ylen mukaan grafiikka poistettiin, jotta ei syntyisi riskiä sellaisesta väärästä mielikuvasta, että jutun otsikossa mainittu puolen miljoonan euron kauppahinta päätyisi kokonaan voitoksi Katera Steel Oy:n omistajille.

Alun perin juttu siis oli pääministerille vieläkin häijympi kuin nyt näkyvissä oleva juttu. Mutta mitä Ylen uutisten jutussa sitten kerrottiin?

-Ylen jutussa kerrottiin Juha Sipilän sukulaisten omistaman konepajayhtiön, Katera Steel Oy:n, saaneen merkittävän, noin puolen miljoonan euron tilauksen valtion omistamalta Terrafamelta.

-Ylen jutussa kerrottiin Juha Sipilän johtaman talouspoliittisen ministerivaliokunnan tehneen hallituksen aiemmasta linjasta poikkeavan päätöksen, jolla Terrafamelle päätettiin antaa 100 miljoonaa euroa lisää valtion rahaa.

Kaikille jääviyttä tunteville lukijoille nämä tekstit tekivät selväksi, mihin tekoon Sipilän vihjailtiin sortuneen: hänen vihjailtiin olleen tekemässä esteellisenä eli jäävinä päätöstä, joka hyödytti hänen sukulaisiaan.

Tässä kohtaa on syytä muistaa, mitä esteellisyyssäännökset pohjimmiltaan suojaavat. Ne suojaavat äärimmäisen tärkeää asiaa eli kansalaisten luottamusta siihen, että päätöksenteko on puolueetonta.

Juuri tästä syystä Ylen uutisjutun vihjaileva väite oli erityisen häijy ja pääministerille niin kielteistä julkisuutta, että sitä kielteisempää julkisuutta on jopa vähän vaikea kuvitella.

Juha Sipilän 25.11.2016 illalla noin klo 19 julkaisema kitkerä Facebook-teksti osoitti, mikä häntä vihjailevana pitämässään Ylen jutussa eniten sapetti:

"Ylen jutussa lähdetään siitä, että olisin ollut myötävaikuttamassa Terrafamen rahoitukseen sen takia, että sukulaisteni yritys saisi sieltä tilauksia."

Ylen toimittajat itsekin näyttävät olleen hyvin tietoisia jääviydestä vihjaavan väitteensä luonteesta. Siitä kielii Salla Vuorikosken 25.11.2016 klo 12.19 sähköpostitse esittämä kommenttipyyntö:

"Onko pääministeri Sipilä tuonut esiin Terrafamen rahoitusta koskevassa päätöksenteossa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tai muualla, että hänen lastensa (Fortel Investin kautta) ja enojensa ja serkkujensa omistamalla yrityksellä on taloudellinen intressi Terrafamen tilauksiin?"

Ylen toimittajat näyttävät olleen hyvin tietoisia myös siitä, että heidän vihjaava väitteensä tuottaisi Sipilälle taatusti kielteistä julkisuutta. Siksi heidän tuli saada tältä tavalla tai toisella kommentti juttuunsa.

Kun maan pääministeri ei toimittajien edellyttämässä ajassa kommentoinut esitettyä kysymystä, saamatta jääneen kommentin sijasta siteerattiin 14.05 julkaistussa jutussa hänen Kansan Uutisten 24.11.2016 jutussa ollutta kommenttiaan:

"Sipilän mukaan hänellä ei ole ollut mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista sen jälkeen, kun hän luopui Fortel Investin omistuksesta. Sipilä kommentoi asiaa Kansan Uutisille."

Mitä kysymystä Sipilä tosiasiassa kommentoi?

Julkisen sanan neuvosto antoi Ylen 25.11.2016 kohujutusta vapauttavan päätöksen jo 22.2.2017. Kielteistä julkisuutta ja samanaikaista kuulemista koskevan äänestyspäätöksen (6405/YLE/16 ja 6449/YLE/16) voi lukea tästä.

Päätöksessään JSN arvioi, että pääministeri Juha Sipilään kohdistunut julkisuus oli kielteistä: "Se ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä, koska uutisessa kerrottiin suhteellisen neutraalisti pääministerin sukulaisten liiketoimista ja tuotiin esiin näkökulmia, joiden mukaan pääministeri ei ole ollut tietoinen niistä."

Edelleen JSN huomautti, että "vaikka julkisuus olisi ollut erittäin kielteistä, Yleisradio olisi täyttänyt samanaikaisen kuulemisen velvoitteen, koska jutussa siteerattiin pääministerin toiselle tiedotusvälineelle antamaa kommenttia aiheesta".

Pääministerin Kansan Uutisille antamalla kommentilla "aiheesta" siis oli merkitystä, kun JSN arvioi, oliko Ylen jutun tuottama julkisuus Journalistin ohjeiden 21. kohdan tarkoittamaa erittäin kielteistä julkisuutta.

Mutta mitä kysymystä Juha Sipilä oli Kansan Uutisille tosiasiassa kommentoinut? Tieto tästä asettaa JSN:n vapauttavan päätöksen perustelut lievästi sanoen outoon valoon.

4.1.2017 Kansan Uutiset julkaisi nettilehdessään uutisen "Tällainen oli KU:n sähköpostiviesti pääministerille". Lähes huomiota vaille jääneestä uutisesta kävi ilmi, mitä KU:n toimitussihteeri Johan Alén tarkasti ottaen oli 17.11.2016 kysynyt Juha Sipilältä.

Alén oli kysynyt, millä osuudella Sipilä tai hänen sukulaisensa omistivat Katera Steel Oy:tä. Toiseksi Alén oli kysynyt, mistä kaikista Terrafameen liikesuhteissa olevista yhtiöistä Sipilä tai hänen sukulaisensa omistivat osuuksia.

Kysymyksissä ei ollut mitään Katera Steel Oy:n Terrafamelta saamasta tilauksesta. Ei niissä olisi voinutkaan olla. Oikeusasiamiehen selvityksestä (s. 14) nimittäin käy ilmi, että KU:n Johan Alén ei vielä kysymyksiään esittäessään "omien sanojensa mukaan" tiennyt tilauksesta.

Ylen kohujutun ytimenä siis oli vihjaileva väite siitä, että Juha Sipilä oli ollut esteellisenä tekemässä sukulaisiaan hyödyttänyttä päätöstä. Ylen toimittaja oli kysynyt Sipilältä, oliko tämä päätöksenteossa kertonut sukulaistensa yrityksen taloudellisesta intressistä Terrafamen tilauksiin.

Kun tähän kysymykseen ei Sipilältä saatu heti vastausta, hänen kommenttinaan julkaistiin toisen median aiemmin saama kommentti aivan muihin kysymyksiin. Ne olivat koskeneet vain Sipilän ja tämän sukulaisten omistuksia Katera Steel Oy:stä ja kaivosyhtiöön ylipäänsä liikesuhteissa olevista yrityksistä.

Yleisön oikeuksille tuhoisa nopeuskilpa

Jupakan yhteydessä näyttää pidetyn itsestäänselvyytenä, että Ylen tuli voida julkaista juttunsa jo vajaat kaksi tuntia maan pääministerille esitetyn kommenttipynnön jälkeen – ilman tämän kommenttia, joka olisi koskenut nimenomaan Ylen jutun häijyä ja vihjailevaa jääviysväitettä.

Mikä ihme moisen tulipalokiireen aiheutti? Tosiasiallisena aiheuttajana lienee ollut vain se järjetön, yleisön ja haastateltavien oikeuksille tuhoisa nopeuskilpa, jota mediat päivästä toiseen käyvät.

Ylen jutun häijysti vihjaava väite oli niin vakava, että Sipilälle olisi totta kai tullut varata ennen jutun julkaisemista aito mahdollisuus selvittää väitettä ja kommentoida sitä selvitettyjen tietojen pohjalta.

Tässä kohtaa kannattaa muistaa, mihin tulokseen eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen sittemmin tuli selvitettyään väitteitä pääministeri Juha Sipilän esteellisyydestä.

Oikeusasiamies totesi (s. 32), ettei Sipilällä ollut aihetta epäillä Katera Steel Oy:n mahdollista kytkentää Terrafamen toimintaan silloin, kun kysymys kaivosyhtiön lisäpääomittamisesta tuli ajankohtaiseksi.

Hän totesi myös, ettei Katera Steel Oy:lle ollut syntynyt tai ollut odotettavissa hyötyä, joka olisi vaarantanut luottamuksen Sipilän puolueettomuuteen.

"Sipilä ei ole ollut edes tietoinen niistä perusteista, joiden nojalla hänen puolueettomuutensa on epäilty vaarantuneen", oikeusasiamies huomautti.