Yle jatkaa sittenkin JSN-henkistä vilpistelyä

Tiistaina 28. marraskuuta 2017 julkaistun postauksen otsikossa kysyin toiveikkaana "Hävittääkö Jouko Jokinen JSN-henkisen vilpistelyn Ylestä?". Toiveikkuuteen koin silloin olevan syytä.

Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaavana päätoimittajana juuri aloittanut Jokinen oli vain vähän aiemmin korostanut Aamulehdessä viisaasti, että asiavirheen oikaisu on laadun merkki.

"Minulle oikaisu merkitsee luotettavuutta. Virhe on löydetty, se myönnetään ja korjataan. Jos mediassa ei ole oikaisuja, se kertoo välinpitämättömyydestä", Jokinen oli julistanut lehdessään.

Aihetta toiveikkuuteen antoivat marraskuussa 2017 myös parit asianmukaisesti hoidetut virheiden oikaisut Ylessä.

Ensimmäinen tapauksista koski raiskausrikosten tunnusmerkistöä ja toinen taas huumetuomioiden sijoittumista rangaistusasteikolla. Kerroin näistä tapauksista tuossa marraskuun postauksessa.

Toivoin tapausten olevan merkki siitä, että "Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa saastuttanut JSN-henkinen epärehellisyys on uuden päätoimittajan kaudella siirtymässä historiaan".

Maaliskuussa 2018 aloin kuitenkin epäillä, oliko toiveikkuudelle JSN-henkisen vilpistelyn siirtymisestä historian roskakoriin Ylen uutisissa sittenkään perusteita.

Faktavahdin 12.3.2018 postaus "Yle levitti perätöntä tietoa Italian nuorten työttömyydestä ja jätti virheen korjaamatta" kertoi, miksi toiveikkuus alkoi horjua.

Ylen sivuilla julkaistun jutun lukijoille jäi se virheellinen käsitys, että Italiassa "joka kolmas nuori on yhä vailla töitä", vaikka tosiasiassa vailla töitä oli vain joka kahdestoista nuori.

Virheellisen käsityksen jäämisen Ylen uutisjutun lukijoille varmisti JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström 16.4.2018.

Minulle antamaansa porttikieltoa soveltaen hän päätti, ettei neuvosto ota käsittelyyn kantelua, koska se oli hänen mukaansa tehty "testaustarkoituksessa".

vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen
(kuvakaappaus: Ylen Aamu-tv 21.9.2017)

Nyt on ikävä kyllä pakko todeta Ylen jatkavan sittenkin sitä JSN-henkistä vilpistelyä, jossa ei piitata yleisön oikeudesta saada oikeaa ja paikkansapitävää tietoa.

Teemana oli tällä kertaa talouskurin traagisesti runteleman kriisimaa Kreikan työttömyys, ja suuruusluokaltaan virheellisen tiedon esitti Talouselämän ex-päätoimittaja Pekka Seppänen.

Aamu-tv:n Jälkipörssissä 21.8. tämä talousasiantuntija korosti esittävänsä "faktan" ja väitti Kreikan vaikeasta tilanteesta, että "joka viides on työtön".

Tosiasiassa vain harvempi kuin joka kahdeksas on Kreikassa työtön, joten oikea ja väärä tieto erosivat toisistaan jopa suuruusluokaltaan.

Kreikan tilastoviraston tuoreimpien tietojen mukaan työttömien osuus työikäisistä kreikkalaisista oli 11,6 prosenttia toukokuussa 2018. Todettakoon, että Suomessa vastaava osuus oli toukokuussa 6,3 prosenttia.

Ilmoittaessaan hylkäävänsä korjauspyynnön päätoimittaja Jouko Jokinen totesi ensin, ettei Ylen ohjelmassa ollut ylipäätään oikaistavaa asiavirhettä.

Kun olin uudistanut korjauspyynnön, hän totesi,  että "kyseessä ei ole olennainen asiavirhe, joka vaatisi oikaisua".

Koska arvioin suuruusluokaltaan virheellisen tiedon, totta kai, olennaiseksi asiavirheeksi, tein virheen korjaamatta jättämisestä kantelun Julkisen sanan neuvostolle.

Kantelu ja sen liitteenä olevat korjauspyynnöt sekä päätoimittaja Jouko Jokisen vastaukset ovat postauksen lopussa.

Tapauksen periaatteellinen merkitys

Kantelussani vetosin JSN:ään, että se ottaisi tapauksen käsiteltäväkseen myös sen journalismin etiikkaan liittyvän periaatteellisen merkityksen vuoksi.

Ylen vastaava päätoimittaja oli nimittäin perustellut korjauspyynnön hylkäämistä Aamu-tv:n Jälkipörssin luonteella keskusteluohjelmana.

Siinä "vieraiden ilmaisut ovat usein ytimekkäämpiä, puhekielisempiä ja siten epätarkempia kuin uutisissa", Jokinen korosti.

Näihin Ylen ratkaisun perusteluihin viitaten pyysin JSN:ää arvioimaan, "koskeeko yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade Ylen Aamu-tv:n kaltaisia keskusteluohjelmia".

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa JSN:n 7.3.2018 tekemästä langettavasta päätöksestä (6710/SL/17), joka koski Ilta-Sanomien nettilehdessä julkaistua kirjoitusta.

Päätöksensä perusteluissa neuvosto korosti viisaasti ja yleisön oikeuksia arvostaen, että "vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta".

JSN:n arviota siitä, koskeeko yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade myös Ylen Aamu-tv:n kaltaisia keskusteluohjelmia, emme kuitenkaan valitettavasti saa.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström ei nytkään välitä siitä, saako yleisö oikeaa vai väärää tietoa, vaan hän soveltaa antamaansa porttikieltoa ja karsii kantelun tutkimatta sen sisältöä.

-----------------------------

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Pekka Seppäsen virheellinen väite Kreikan työttömyydestä Ylen TV1:n Aamu-tv:n Jälkipörssissä 21.8.2018.

Kantelun perusteet

Talousasiantuntijana Aamu-tv:n Jälkipörssissä esiintynyt Talouselämä-lehden entinen päätoimittaja Pekka Seppänen esitti keskustelussa Kreikan vaikeasta tilanteesta ”faktan” ja väitti, että ”joka viides on työtön”.

Tieto oli jopa suuruusluokaltaan virheellinen. Faktaväite liioitteli rajusti työttömien osuutta ja johti siksi pahoin harhaan kaikkia Kreikan tilanteeseen ja työttömyyden tilastointiin perehtymättömiä katsojia.

Perätön väite Kreikan tilanteen arvioimisen kannalta tärkeästä ilmiöstä oli tästä syystä olennainen, oikaisua vaativa asiavirhe (JO 20).

Tuoreimmat Eurostatin ja Kreikan tilastoviraston julkaisemat työttömyysluvut ovat toukokuulta 2018.

Kreikan tilastoviraston 9.8.2018 julkaiseman tiedotteen kertomat, työikäisiä (15–74 v.) koskevat luvut olivat tällaiset:

-Työllisiä                                                  3 824 393

-Työttömiä                                                   924 941

-Työvoimaan kuulumattomia                   3 230 629

-Työvoimaan kuuluvia                             4 749 334

-Työikäisiä yhteensä                                7 979 963     

Julkaistut luvut osoittivat, että työttömien kreikkalaisten osuus työikäisistä kreikkalaisista oli vain 11,6 prosenttia eikä suinkaan ohjelmassa virheellisesti väitetty viidennes eli 19,5 prosenttia.

Illansuussa 21.8. lähetin Ylelle korjauspyynnön. Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen vastasi korjauspyyntöön 26.8. ja väitti Eurostatin tilastoon viitaten, ettei ohjelmassa ylipäätään ollut oikaistavaa asiavirhettä.

27.8. uudistin korjauspyynnön. Siinä osoitin, ettei Jokisen viittaamasta Eurostatin tilastosta käynyt ilmi sellaista tietoa, että joka viides kreikkalainen on työtön.

Kerroin myös Kreikan tilastoviraston julkaisemat oikeat luvut, jotka osoittivat Aamu-tv:ssä esitetyn faktaväitteen tiedon suuruusluokaltaan virheelliseksi.

29.8. Ylen vastaava päätoimittaja Jokinen ilmoitti hylänneensä korjauspyynnön. Kyseessä ei hänen mukaansa ollut olennainen asiavirhe, joka olisi vaatinut oikaisua.

Molemmat korjauspyyntöni ja päätoimittaja Jokisen vastaukset korjauspyyntöihin ovat kantelun kuittauksen perässä.

Jättäessään olennaisen asiavirheen pyynnöstä huolimatta korjaamatta Yle rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20). Siksi JSN:n tulee ottaa kantelu käsittelyyn ja antaa Ylelle huomautus.

Toinenkin syy kantelun käsittelyyn JSN:ssä on olemassa, sillä tapauksella on myös periaatteellista journalismin etiikkaan liittyvää merkitystä.

Päätoimittaja Jokisen 29.8. ratkaisun perusteluihin viitaten on arvioitava, koskeeko yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade Ylen Aamu-tv:n kaltaisia keskusteluohjelmia, joissa ”vieraiden ilmaisut ovat usein ytimekkäämpiä, puhekielisempiä ja siten epätarkempia kuin uutisissa”.

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.

Helsingissä 30.8.2018

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

Korjauspyyntö

21. elokuuta 2018 klo 17.53

Markku Lehtola

perätön, korjausta vaativa tieto Kreikan työttömyydestä (Aamu-tv:n Jälkipörssi 21.8.)

Vastaanottaja: juha.hietanen@yle.fi

Kopio: aamu-tv@yle.fi, jouko.jokinen@yle.fi

Hei,

Kreikan tilanteesta keskulteltaessa Pekka Seppänen lisäsi keskusteluun ”faktana” väitteen, jonka mukaan ”joka viides on työtön”. Tämä tieto ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Kreikassa on työikäisiä (15–74-vuotiaita) työttömiä tällä hetkellä suurin piirtein miljoona. Työikäisen väestön määrä taas on noin 8 miljoonaa. Näin ollen Kreikassa on työttömänä vain joka kahdeksas, ei joka viides.

Jotta katsojille ei jää Kreikan työttömyydestä suuruusluokaltaan väärää käsitystä, olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20). 

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com

Päätoimittaja Jouko Jokisen ensimmäinen vastaus

26. elokuuta 2018 klo 23.16

Vastaus oikaisupyyntöön

Vastaanottaja: markku.a.lehtola@gmail.com

Hyvä Markku Lehtola (markku.a.lehtola@gmail.com)

Kiitos palautteesta koskien Ylen Aamu-tv:n Jälkipörssiä 21.8.

Pyydätte oikaisua kohtaan, jos Pekka Seppänen sanoo, että joka viides kreikkalainen on työtön. Sama ilmenee kuitenkin esimerkiksi eurostatin tilastosta:

http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=une_rt_m&lang=en

Näillä perustein lähetyksessä ei ollut oikaistavaa asiavirhettä.

Kunnioittavasti

Jouko Jokinen

vastaava päätoimittaja

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta

Uudistettu korjauspyyntö

27. elokuuta 2018 klo 8.52

Re: Vastaus oikaisupyyntöön

Vastaanottaja: jouko.jokinen@yle.fi

Kopio: aamu-tv@yle.fi

Parahin Jouko Jokinen,

tuosta Eurostatin tilastosta, johon viittasit, ei suinkaan ilmene se Pekka Seppäsen aamu-tv:ssä esittämä tieto, että joka viides kreikkalainen on työtön. 

Toukokuulta 2018 oleva tuorein Kreikka-luku, 19,5 %, kertoo 15-74-vuotiaiden työttömien osuuden vain työvoimaan kuuluvista 15–74-vuotiaista kreikkalaisista eli työllisten ja työttömien yhteenlasketusta määrästä. Tämä kaikki on Eurostatin tilaston oheistiedoista luettavissa.

Työvoiman ulkopuolellakin on paljon työikäisiä kreikkalaisia. Toukokuussa työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita kreikkalaisia (inactive) oli vähän yli 3,2 miljoonaa. Heidätkin pitää tietysti ottaa mukaan, kun lasketaan, kuinka iso osa kreikkalaisista on työttömänä.

Kreikan tilastoviraston 9.8.2018 julkaiseman tiedotteen mukaan toukokuussa Kreikassa oli 3 824 393 työllistä, 924 941 työtöntä ja 3 230 629 työvoimaan kuulumatonta. Työikäisiä kreikkalaisia siis oli yhteensä 7 979 963, ja heistä työttömien osuus oli noin 11,6 %.

Tosiasiassa siis vähän harvempi kuin joka kahdeksas kreikkalainen on työtön, ei joka viides. Oikean ja väärän tiedon välillä on suuruusluokkaero, joten uudistan korjauspyyntöni. Olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Tässä yhteydessä myös viittaan JSN:n 7.3.2018 tekemään langettavaan päätökseen (6710/SL/17). Sen perusteluissa neuvosto korosti, että ”vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta”.

Edellä esitetyt luvut osoittavat selvästi, että Pekka Seppäsen ”joka viides on työtön” -ilmaisusta välittyi yleisölle jopa suuruusluokaltaan virheellinen kuva työttömien kreikkalaisten osuudesta.

Kreikan tilastoviraston 9.8.2018 tiedotteen pitäisi löytyä tästä osoitteesta: http://www.statistics.gr/en/statistics?p_p_id=documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN&p_p_lifecycle=2&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_cacheability=cacheLevelPage&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=4&p_p_col_pos=1&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_javax.faces.resource=document&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_ln=downloadResources&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_documentID=328704&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_locale=en

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com

Päätoimittaja Jouko Jokisen toinen vastaus

29. elokuuta 2018 klo 23.46

Vastaus oikaisupyyntöön

Vastaanottaja: markku.a.lehtola@gmail.com

Hyvä Markku Lehtola

Kiitos jälleen palautteestanne koskien Ylen Aamu-tv:n Jälkipörssiä 21.8. Kyseessä on keskusteluohjelma, jossa vieraiden ilmaisut ovat usein ytimekkäämpiä, puhekielisempiä ja siten epätarkempia kuin uutisissa.

Jälkipörssin keskustelussa käytetty ilmaisu olisi voinut olla tarkempi, mutta kyseessä ei ole olennainen asiavirhe, joka vaatisi oikaisua.

Ystävällisesti

Jouko Jokinen

vastaava päätoimittaja

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta

Yle uutisoi kyselynsä ulkoisesta luotettavuudesta harhaanjohtavasti

Ylen 23.7.2018 julkaisema kysely koko Suomen asuttuna pysymisestä on herättänyt kriittistä ja tervetullutta keskustelua kyselyn sisäisestä luotettavuudesta.

Kritiikille alttiina on koettu varsinkin vastaajille esitetty väite: "Valtion pitää turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna."

Mitä "asuttuna" oleminen oikein tarkoittaa? Onko koko isänmaa nyt muka asuttu, kuten esitetty väite vastaajille uskotteli?

Voiko valtion palvelujen avulla ylipäätään pysyttää koko Suomea asuttuna? Pitääkö koko Suomi pysyttää asuttuna mihin hintaan tahansa? Mitä väite tosiasiassa mittasi? (ks. 30.7. lisäys postauksen lopussa).

Kyselyn sisäisen luotettavuuden arviointia auttaisi, jos tietäisimme, millaista infoa vastaajat saivat esimerkiksi kyselyn tarkoituksesta. Oliko se jollain tapaa johdattelevaa?

Tästä emme voi tietää mitään, koska Seppo Tikkanen ei Ylen uutisten nettisivun jutussaan kerro, miten kyselyä vastaajille pohjustettiin. Tikkasen jutun voi lukea tästä.

Kiinnostavasti kriitikot eivät näytä lainkaan piitanneen siitä, miten Yle uutisoi Taloustutkimus Oy:llä teetetyn kyselyn ulkoisesta luotettavuudesta.

Kiinnostusta olisi kaivattu, sillä Yle uutisoi harhaanjohtavasti siitä, miten kyselyn tulokset olivat yleistettävissä koskemaan laajempaa kohdejoukkoa.

Yllä oleva Seppo Tikkasen jutusta "kaapattu" kuvio kertoo havainnollisesti kyselyn päätulokset. Ne perustuivat jutun mukaan 1 012 vastaajan vastauksiin puhelinhaastatteluissa 11.–19.6.

Juttu ei paljasta, mistä otantakehikosta 1 012 vastaajan otos oli valittu. Siksi emme tiedä, oliko vastaajat valittu oikeaoppisesti satunnaisotantana vai oliko heidät noukittu puolivillaisesta nettipaneelista.

Kuvion alapuolen huonosti näkyvässä tekstissä Tikkanen ilmoitti, että kyselyn virhemarginaali oli +/- 3 prosenttiyksikköä.

Ilmoitus johti lukijoita harhaan, sillä kullakin kannatusprosentilla oli tässäkin kyselyssä ikioma virhemarginaalinsa. Ainoankaan tuloksen virhemarginaali ei ollut +/- 3 prosenttiyksikköä.

Kannatusprosentin 79 virhemarginaali oli, jos vastaajat oli valittu oikeaoppisesti, +/- 2,5 prosenttiyksikköä. Kannatusprosentin 5 virhemarginaali oli +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja kannatusprosentin 12 virhemarginaali +/- 2,3 prosenttiyksikköä.

Jäljempänä jutussa julkaistiin grafiikka, jossa esitettiin puoluekohtaiset kannatusprosentit koko Suomen asuttuna pitämiseen.

Myös tämän kuvion alapuolen heikosti näkyvässä tekstissä Tikkanen ilmoitti, että virhemarginaali oli +/- 3 prosenttiyksikköä.

Tällä virhemarginaali-infollaan Seppo Tikkanen tuli johtaneeksi Yleä rahoittavia veronmaksajia vieläkin pahemmin harhaan. Miksi näin?

Kun Suomen asuttuna pysymisen kannatusta mitattiin puolueittain, kyseessä oli osaotoksiin perustuva mittaus.

Osaotoksiin perustuvien kannatusprosenttien virhemarginaalit eivät voineet olla samat kuin koko otokseen perustuvien tulosten virhemarginaalit; otoskoko vaikuttaa paljon virhemarginaaleihin.

Tikkanen ei jutussaan tietenkään kerro osaotosten kokoa. Niinpä uutisoinnin harhaanjohtavuutta on pakko tarkastella tiettyihin oletuksiin nojautuen.

Oletan ensiksikin, että puolueiden kannatusprosentit olivat tässä kyselyssä samat kuin Ylen kesäkuun puoluegallupissa. Kyselyt tehtiin suurin piirtein samoihin aikoihin.

Toiseksi oletan, että kesäkuun puoluegallupin tapaan tässäkin kyselyssä vain 63 prosenttia vastaajista halusi kertoa tai tiesi, mitä puoluetta kannatti. Kantansa kertoneita oli siis vain 638.

Kolmanneksi oletan rohkeasti ja hyväntahtoisesti, että Taloustutkimus on valinnut vastaajat oikeaoppisesti eli satunnaisotantaa käyttäen.

Näillä oletuksilla laskin puolueittain sekä osaotosten koot että virhemarginaalit. Alla olevassa asetelmassa ovat vain kuutta suurinta puoluetta kuvaavat luvut.

"TULOS" tarkoittaa asetelmassa sitä, kuinka iso osa kunkin puolueen kannattajista ilmoitti olevansa sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut, niin että koko Suomi pysyy asuttuna.

Kun Tikkanen oli uskotellut virhemarginaalin olevan +/- 3 prosenttiyksikköä, niin tosiasiassa virhemarginaalit olivat 5,4–11,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Esimerkiksi sdp:n kannattajista on Ylen kyselyn mukaan 83,6–94.4 prosenttia 95 prosentin todennäköisyydellä sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut, niin että koko Suomi pysyy asuttuna. Vastaava keskustan kannattajia koskeva tulos on 84,3–95,7 prosenttia.

Lisäys 30.7.2018:

Ylen kyselyn julkaisemisen jälkeen julkisuudessa on totta kai esitetty ties millaisia väitteitä siitä, mitä kysely osoitti.

Yksi kummallisimmista väitteistä esitettiin maanantaiaamuna 30.7. Ylen uutisten nettisivuilla. Tämä väite ansaitsee tulla noteeratuksi postauksen lisäyksenä.

Muistutettakoon vielä tässä, mitä vastaajilta kysyttiin ja millaisin tuloksin. 79 % vastaajista oli sitä mieltä, että "valtion pitää turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna".

Vihreä poliitikko, kolumnisti, tutkija, luennoitsija, kouluttaja Jukka Relander väitti nyt kyselyn osoittaneen, "että enemmistö suomalaisista haluaisi pitää mökkikuntansa asuttuna".

Tilastokeskuksen tietojen mukaan kesämökkejä on Suomessa reilut 500 000, kotitalouksia taas lähes 2,7 miljoonaa.

Jos Ylen kyselyn vastaajajoukko oli edustava myös kesämökkien omistuksen vinkkelistä, niin neljällä vastaajalla viidestä ei ollut kesämökkiä ollenkaan.

Miten ihmeessä tämä mökittömien suomalaisten huima enemmistö muka olisi voinut haluta pitää mökkikuntansa asuttuna? Koko ajatus on absurdi.

Minulla ei ikinä ole ollut kesämökkiä eikä siten myöskään "mökkikuntaa". Jos olisin ollut Ylen kyselyn vastaaja ja jos olisin käsittänyt Ylen utelevan, haluanko pitää mökkikuntani asuttuna, minulle olisi kiiruusti pitänyt pukea se paita, jonka pitkät hihat pistetään solmuun selän takana.

Yle ja Kansan Uutiset jättivät oikaisematta perättömät väitteensä pätkätyöläisten asemasta

Lauantaina 9. kesäkuuta 2018 kerroin Faktavahti-blogissa siitä, miten sekä tutkijat että toimittajat olivat kompuroineet raportoidessaan yli 6 000 vastaajan kyselytutkimuksesta.

Kyseessä oli 6.6. julkaistu Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimus "Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä".

9.6. postauksen voi lukea tästä. Kulttuurirahaston ja e2:n sivuilla julkaistut tiedotteet voi lukea tästä ja tästä. Tiedotteiden yhteydestä löytyvät edelleen linkit itse tutkimusraporttiin.

Jo tuossa 9.6. postauksessa kerroin, miten esimerkillisellä tavalla Hbl:n Jenny Bäck piti huolta siitä, että hänen jutussaan ollut virheellinen tieto pätkätyöläisten asemasta tuli oikaistuksi.

11.6. lisäsin tuohon postaukseen tiedon siitä, miten Suomenmaan Santeri Lampi korjauspyynnön saatuaan oikaisi juttunsa vastaavan asiavirheen. Hänkin toimi lukijoiden oikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Eilen eli 15.6. lisäsin 9.6. postaukseen vielä tiedon siitä, miten tutkimusraportin ja siitä kertovien tiedotteiden virheelliset tekstit oli korjattu e2:n ja Kulttuurirahaston sivuilla.

Kiitokset tästä tutkijoille. Kannattaa huomata, että yllä olevista linkeistä avautuvat tiedotteet ovat korjatussa asussaan. Korjattuina ovat myös tutkimusraportin alun perin virheelliset tekstit.

Kantelut Julkisen sanan neuvostolle

Verovaroin rahoitettu julkisen palvelun Yle ja Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset eivät valitettavasti piitanneet lukijoidensa oikeudesta saada oikeaa tietoa.

Yle jätti korjaamatta Harri Palmolahden 6.6. jutussa olleen perättömän tiedon pätkätyöläisten asemasta.

Kansan Uutiset jätti oikaisematta UP-uutispalvelun Birgitta Suorsan 7.6. jutussa olleen vastaavan asiavirheen.

Koska korjaamatta jätetyt perättömät väitteet olivat ilmiselvästi olennaisia asiavirheitä, lähetin 15.6. JSN:lle kantelut virheiden korjaamatta jättämisestä. Kantelut voi lukea postauksen lopusta.


–––––––––––––––––––

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Ylen uutisten Harri Palmolahden juttu ”Maata riivaa riitely ja vastakkainasettelu – kansalaiset katsovat Suomen nykymenoa huolissaan” (Ylen uutisten nettisivut 6.6.2018). Jutun osoite netissä on https://yle.fi/uutiset/3-10237495 (tarkistettu 15.6.2018).

Kantelun perusteet

Harri Palmolahti raportoi jutussaan 6.6. julkaistusta Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n kyselytutkimuksesta Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä.

Kyselyn tuloksista hän esitti väitteen: ”Pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien.”

Väite oli perätön. Tutkimusraportin liitteenä julkaistusta kyselylomakkeesta kävi ilmi, että vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan toisiinsa eri väestöryhmien asemaa.

Raportin kuviossa 6 (s. 24) esitettiin vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”.

Tähän kysymykseen annetut vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman liian heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman liian heikoksi.

Palmolahden esittämä perätön väite perustui kaiketi siihen, että tutkijat olivat sekä raportissaan että siitä kertovassa tiedotteessaan tulkinneet edellä siteerattuun kysymykseen annettuja vastauksia virheellisesti.

11.6. Ylen uutisille osoitetussa korjauspyynnössä (kantelun lopussa) kerroin tutkijoille sattuneesta ”lipsahduksesta”.

Yle ei reagoinut korjauspyyntöön eikä korjannut Harri Palmolahden jutun olennaista asiavirhettä. Jättämällä olennaisen virheen korjaamatta Yle rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Todettakoon vielä, että ajatuspaja e2:n tutkijat ovat tehneet asianmukaiset virheiden korjaukset sekä tutkimusraporttiin että siitä kertovaan tiedotteeseen.

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.

Helsingissä 15.6.2018

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

Korjauspyyntö

11. kesäkuuta 2018 klo 6.35

Markku Lehtola

”Maata riivaa riitely ja vastakkainasettelu…” -jutun (Ylen uutisten nettisivut 6.6.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö

Vastaanottaja: yle.uutiset@yle.fi

Kopio: jouko.jokinen@yle.fi, harri.palmolahti@yle.fi

Hei,

Harri Palmolahti kirjoitti kiinnostavassa jutussaan kansalaisten vastauksista, kun heiltä oli Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n kyselyssä kysytty, ketkä Suomessa ovat liian heikossa tai jokseenkin liian heikossa asemassa:

”Vastausten kärki on: pienituloiset (85 %), pätkätyöläiset (84 %), vanhukset (80 %) sekä työttömät (73 %). Pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien.”

Tieto siitä, että kyselyn mukaan pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien, oli virheellinen. Se oli olennainen virhe, joka on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Tutkimusraportin liitteenä julkaistu kyselylomake osoittaa, että missään kysymyksessä vastaajia ei pyydetty vertailemaan eri väestöryhmien asemaa. Tästä syystä kysely ei voinut tuottaa tulosta, jonka mukaan pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien.

Tutkimuksen ja siitä kertovan tiedotteen teksteissä kyllä esitetään väite, että ”pätkätyöntekijöiden asema koetaan heikommaksi kuin työttömien”, mutta väitteessä on kyse vain tutkijoiden lipsahduksesta.

Otettuani asiasta yhteyttä tutkimuksen tekijöihin tutkija Ville Pitkänen harmitteli 6.6. sähköpostissaan, että ”onpa harmillista, että tällainen oli lipsahtanut ihan jopa otsikkotasolle”. 

Vastaukset sivulla 24 julkaistuun kysymykseen (kuvio 6) osoittivat Ylen jutun tietoa ajatellen vain sen, että niitä, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman heikoksi oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman heikoksi. 

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com

––––––––––––––––––– 

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

UP-uutispalvelun Birgitta Suorsan uutisjuttu ”Kysely: Pätkätyöläisten asema heikoin – jopa työttömät pitävät itseään onnekkaampina” (Kansan Uutisten nettilehti 7.6.2018). Kirjoituksen osoite netissä on https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3909775-kysely-patkatyolaisten-asema-heikoin-jopa-tyottomat-pitavat-itseaan-onnekkaampina (tarkistettu 15.6.2018).

Kantelun perusteet

Birgitta Suorsa raportoi jutussaan 6.6. julkaistusta Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n kyselytutkimuksesta Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä.

Kyselyn tuloksista hän väitti muun muassa, että ”jopa työttömät pitävät pätkätyöläisten tilannetta työmarkkinoilla heikompana kuin omaansa”.

Edelleen Suorsa väitti tutkimuksen osoittavan suomalaisista, että ”kolme neljästä pitää työttömien asemaa toiseksi heikoimpana”.

Uutisjutun kuvatekstissä hän esitti vielä väitteen: ”Pätkätyöläisten katsotaan olevan työttömiäkin huonommassa asemassa.”

Väitteet olivat perättömiä. Tutkimusraportin liitteenä julkaistusta kyselylomakkeesta kävi ilmi, että vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan toisiinsa eri väestöryhmien asemaa.

Raportin kuviossa 6 (s. 24) esitettiin vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”.

Tähän kysymykseen annetut vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman liian heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman liian heikoksi.

Suorsan esittämät perättömät väitteet perustuivat kaiketi siihen, että tutkijat olivat sekä raportissaan että siitä kertovassa tiedotteessaan tulkinneet edellä siteerattuun kysymykseen annettuja vastauksia virheellisesti.

7.6. KU:n toimitukselle lähettämässäni korjauspyynnössä (tiedoksi Suorsalle) kerroin tutkijoiden olevan yhteydenottoni jälkeen tietoisia virheestään. Korjauspyyntö on kantelun lopussa.

KU:n toimitus ei reagoinut korjauspyyntöön eikä korjannut Birgitta Suorsan uutisjutun olennaisia asiavirheitä. Jättämällä olennaiset virheet korjaamatta Kansan Uutiset rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Mainittakoon vielä, että ajatuspaja e2:n tutkijat ovat tehneet asianmukaiset virheiden korjaukset sekä tutkimusraporttiin että siitä kertovaan tiedotteeseen.

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.

Helsingissä 15.6.2018

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

Korjauspyyntö

7. kesäkuuta 2018 klo 11.15

Markku Lehtola

”Kysely: pätkätyöläisten asema heikoin…” -jutun (KU:n nettisivut 7.6.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö

Vastaanottaja: sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi

Kopio: ku@kansanuutiset.fi, birgitta.suorsa@up.fi, up@up.fi

Hei,

UP:n Birgitta Suorsa väittää jutussaan Suomen Kulttuurirahaston ja Ajatuspaja e2:n kyselystä, että ”jopa työttömät pitävät pätkätyöläisten tilannetta työmarkkinoilla heikompana kuin omaansa”. 

Edelleen hän väittää kyselyn osoittavan suomalaisista, että ”kolme neljästä pitää työttömien asemaa toiseksi heikompana”.

Nämä väitteet ovat vallan perättömiä, sillä vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan toisiinsa eri väestöryhmien asemaa. 

Tutkimusraportin kuviossa 6 (s. 24) on esitetty vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”.

Kysymyksiin annetut vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat työttömien aseman heikoksi. 

Tutkijat ovat sekä tutkimusraportissa että tiedotteessa tulkinneet edellä mainittuun kysymykseen annettuja vastauksia virheellisesti, mistä he yhteydenottoni jälkeen ovat hyvin tietoisia.

UK:n Birgitta Suorsan edellä mainitut väitteet ovat olennaisia asiavirheitä, joten ne on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com