STTK tutki, ja taas toimittajat uskoivat

Puolen miljoonan toimihenkilön STTK julistaa monen muun ay-järjestön tapaan vastustavansa hallituksen esitystä, joka helpottaisi henkilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä.

Maanantaina 27.8.2018 STTK julkaisi Aula Research Oy:llä teetetyn "kansalaiskyselyn" tulokset. Ne näyttivät tukevan vahvasti ay-järjestön edunvalvonnan linjaa.

Kyselystä kertovan tiedotteen iskevä otsikko julisti, että "suomalaiset" torjuvat työsuhdeturvan heikentämisen:

"STTK:n teettämän kansalaiskyselyn perusteella selkeä enemmistö suomalaisista suhtautuu kielteisesti siihen, että työntekijöiden työsuhdeturvaa heikennettäisiin työllistymisen edistämiseksi."

Jokseenkin tai erittäin kielteisesti työntekijöiden työsuhdeturvan heikentämiseen työllistymisen lisäämiseksi ilmoitti suhtautuvansa peräti 65 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Tiedotteen liitteenä oli kyselystä kertova Aula Research Oy:n laatima muutaman slaidin mittainen taustainfo. Sen mukaan kyselyyn vastasi yhteensä 2 107 iältään 18–75-vuotiasta henkilöä ympäri Suomen.

"Otos edustaa mannersuomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna", Aula Research totesi ja ilmoitti, että kysely toteutettiin 30.7.–19.8.2018 "sähköisenä kyselynä".

Mitään muuta tietoa STTK:n tiedote ja Aula Researchin taustainfo eivät tarjonneet kyselyn ulkoisesta luotettavuudesta eli sen tulosten yleistettävyydestä 18–75-vuotiaisiin suomalaisiin.

Mediassa tämä ajankohtaiseen poliittiseen kiistaan liittyvä etujärjestön teettämä kysely ylitti uutiskynnykset heittämällä. Yllä oleva otsikko koristi Karjalaisen julkaisemaa STT:n uutista. Uutisen voi lukea tästä.

STT:n uutinen julkaistiin sisällöltään käytännössä samanlaisena lisäksi muun muassa Kalevassa, Taloussanomissa ja Turun Sanomissa.

Omat uutisensa STTK:n kyselystä julkaisivat ainakin Vantaan Sanomat, Demokraatti, Kansan Uutiset, Helsingin Sanomat ja Verkkouutiset. Kokoomuksen Verkkouutiset otsikoi 27.8. uutisensa tähän tapaan:

Yhteistä kaikkien lehtien uutisille oli se, että niissä kerrottiin kyselyn tekotapa liki sanatarkasti STTK:n tiedotteen tekstiä toistaen. Verkkouutisten lukijat saivat tekotavasta tällaisen tiedon:

"STTK:n Aula Researchilla teettämään sähköiseen kansalaistutkimukseen vastasi yhteensä 2 107 iältään 18-75-vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Kysely toteutettiin heinäkuun lopun ja elokuun puolivälin aikana."

Julkaistujen uutisten toimittajia ei näyttänyt kiinnostaneen yhtään se, oliko etujärjestön kysely kiistellystä poliittisesta asiasta tehty sillä tavalla, että tulokset voitiin jollain todennäköisyydellä yleistää "suomalaisiin" ja "kansaan".

SLOP

Minussa STTK:n ja Aula Researchin tarjoama tieto kyselyn tekotavasta herätti epäilyjä kyselyn ulkoisesta luotettavuudesta. Siksi kysäisin tutkimuksen tekijöiltä, miten vastaajat tämänkertaiseen kyselyyn hankittiin.

Kävi ilmi, että tutkimuksen metodi oli nyt sama kuin STTK:n 27.4.2017 julkaisemassa kyselyssä, jonka teemana oli silloin ajankohtainen ja kiistelty työaika.

Kansalaisia lähestyttiin nytkin sähköisellä kutsulla kyselyyn. Kyselykutsu lähetettiin sähköpostitse ensinnäkin kaikille Aula Researchin oman kansalaispaneelin jäsenille.

Lisäksi vastaajia hankittiin lähettämällä sähköpostitse kyselykutsu Aulan yhteistyökumppanin useiden eri vastaajapaneelien jäsenille. Näin minulle kerrottiin.

STTK:n kyselystä tällä "sähköisellä" tavalla tiedon saaneista vastaajapaneelien jäsenistä halukkaat sitten hakeutuivat vastaajiksi.

Niinpä vastaajien joukosta ei voinutkaan rakentua minkään sortin otosta. Vastaajien joukko oli pelkkä itsevalikoitunut näyte, ja siksi kysely oli luonteeltaan self-selected opinion poll eli SLOP.

Dosentti Kimmo Vehkalahti huomauttaa Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät -kirjassaan (Tammi, 2008, s. 43), että aineistoista käytetään usein sanaa "otos", vaikka tiedonkeruussa ei olisikaan kyse otannasta.

Lisäksi hän toteaa: "Jokaisella perusjoukkoon kuuluvalla tulee olla sama todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Muussa tapauksessa otos ei edusta perusjoukkoa."

Yllä kerrotut tiedot siitä, miten vastaajat kyselyyn haalittiin, osoittavat, ettei kaikilla 18–75-vuotiailla suomalaisilla ollut alkuunkaan samaa todennäköisyyttä tulla valituksi otokseen.

Esimerkiksi minä kuulun ilmiselvästi perusjoukkoon eli 18–75-vuotiaisiin suomalaisiin, mutta todennäköisyyteni tulla valituksi otokseen oli pyöreä 0, koska en ole minkään edellä mainitun paneelin jäsen enkä saanut mitään tietoa koko kyselystä.

Koska vastaajia ei valittu kyselyyn minkäänlaisen satunnaisotannan avulla, STTK etujärjestönä johti yleisöä harhaan, kun väitti kyselyn osoittavan, että "selkeä enemmistö suomalaisista" torjuu työsuhdeturvan heikentämisen.

STTK:n auliina apupoikina ja -tyttöinä yleisön kusetuksessa ahersivat "vastuullista journalismia" tuottavat toimittajat. Heidän otteissaan ei tälläkään kertaa ollut häivääkään kriittisyyttä.

Tämän postauksen otsikon "taas" viittasi siihen, että STTK onnistui nytkin saamaan toimittajat joukolla mukaan härskiin kusetukseensa.

Surullisen tarinan toimittajien viimekertaisesta STTK-limbosta voi lukea 28.4.2017 julkaistusta Faktavahdin postauksesta "STTK tutki ja toimittajat uskoivat". 

Vaikka 28.4.2017 postaus on surullinen tarina, se kannattaa ehdottomasti lukea. Teksti tarjoaa lisäinfoa tämän päivän epistolan sanoman sisäistämiseksi. 

STTK tutki ja toimittajat uskoivat

Torstaina 27.4.2017 STTK julkisti Aula Research Oy:llä teettämänsä kansalaistutkimuksen tulokset. Kysely selvitti suhtautumista viikkotyöaikojen muutoksiin sekä uskomuksia työelämästä ja työajoista tulevaisuudessa.

Mielipiteisiimme ja asenteisiimme vaikuttamaan pyrkivä etujärjestö kertoi tutkimuksensa osoittavan, että "suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa".

"Neljäsosa työssäkäyvistä (26 %) olisi valmis jakamaan osan töistään työttömien työllistämiseksi", STTK:n Uutishuone uutisoi.

Julkaistussa tutkimusraportissa Aula Research Oy kertoi, että kyselyyn vastasi 1 177 työssä käyvää henkilöä ympäri Suomen.

"Otos edustaa 18–65-vuotiaita työssäkäyviä henkilöitä iän ja sukupuolen mukaan painotettuna", yhtiö vakuutti. Edelleen yhtiö kertoi, että kysely toteutettiin 15.3.–29.3.2017 "sähköisenä kyselynä".

Kiinnostavasta ja tärkeää asiaa selvittäneestä kyselystä uutisoivat kiiruusti nettisivuillaan mm. Yle, Kansan Uutiset, Demokraatti, Taloussanomat ja Iltalehti. IL:n jutun näyttävä otsikko oli tällainen:

Iltalehden uutisesta lukijat saivat tietää, että suurin osa "suomalaisista" uskoo, että työaika pitenee tulevaisuudessa ja että 26 prosenttia olisi valmis lyhentämään työviikkoaan ja jakamaan työtään, vaikka palkka alenisi.

Kyselyn tekotavasta IL:n toimittaja tiesi kertoa, että "tutkimukseen vastasi 1 177 työssäkäyvää ja opiskelevaa, 18–65-vuotiasta suomalaista maaliskuun lopulla".

Mitään muuta tutkimuksen tekotavasta IL:n toimittaja ei lukijoille kertonut. Tutkimuksen teettäjän ja toteuttajan julkaisemat tiedot kyselyn tekotavasta riittivät myös mm. Ylen, KU:n, Taloussanomien ja Demokraatin toimittajille.

Niinpä kuvio sitten olikin se, että STTK tutki ja toimittajat uskoivat. Näin lukijat saivat tietää siitä, mitä mieltä "suomalaiset" ovat viikkotyöaikojen muutoksista ja tulevaisuuden työelämästä ja työajoista. Kaikki hyvin?

Miten kyselyn vastaajat valittiin?

Kun Aula Research Oy oli raportissaan korostanut "otoksen" edustavuutta ja samalla kertonut, että kysely toteutettiin "sähköisenä kyselynä", hälytyskellot alkoivat soida korvieni välisessä mystisessä maastossa.

Otos on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "otannalla umpimähkään poimittu perusjoukon osa, jonka perusteella voidaan tehdä päätelmiä koko joukosta".

Kyselytutkimuksia ammattilaisen otteella tekevä Tilastokeskus puolestaan valistaa, että "otos on jollain satunnaismenetelmällä perusjoukosta valittu alkioiden joukko".

Jotta kyselyn tulokset voi luotettavasti yleistää koskemaan koko tutkittavaa perusjoukkoa, kaikilla siihen kuuluvilla pitää olla yhtä iso nollasta poikkeava todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Tätä kaikki surveyn ammattilaiset aina korostavat.

STTK:n kyselyssä perusjoukkona olivat kaikki 18–65-vuotiaat työssä käyvät suomalaiset. Juuri heidän mielipiteistään etujärjestö katsoi voivansa kyselyn tulosten perusteella meitä valistaa.

Nyt kysymys kuului, miten Aula Research saattoi poimia sähköisessä kyselyssään umpimähkään eli satunnaisotantana sellaisen vastaajista koostuvan otoksen, johon joka ikisellä 18–65-vuotiaalla työssä käyvällä suomalaisella oli yhtä iso todennäköisyys tulla poimituksi.

18–65-vuotiaita työssä käyviä on yli 2,2 miljoonaa. Mistä heidän kaikkien sähköpostiosoitteet olivat saatavissa? Mitä yli 2,2 miljoonasta sähköpostiosoitteesta koostuvan listan hankinta olisi maksanut?

No, nämä kysymykset osoittautuivat tietysti ihan turhiksi. Aula Research Oy:n ekspertti kertoi, ettei vastaajia poimittu kyselyyn minkäänlaisena satunnaisotantana.

Kyselyyn vastaamisen mahdollisuudesta informoitiin sähköpostitse kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat mukana noin 18 000 henkilöstä koostuvassa kansalaispaneelissa.

Kansalaispaneeliin kuuluvat vastaavat tuon tuosta mm. kulutusta ja erilaisia yhteiskunnallisia asioita koskeviin kyselyihin.

Henkilöistä, jotka haluavat olla mukana tällaisissa paneeleissa, ei taatusti voi rakentua joukkoa, joka vaikkapa asenteiltaan edustaisi kaikkia suomalaisia työssä käyviä.

Nyt tästä 18 000 panelistin joukosta, joka oli saanut kyselystä tiedon, noin 1 500 eli suurin piirtein 8 % hakeutui oma-aloitteisesti tyrkylle vastaajiksi. Lopulta 18–65-vuotiaita työssä käyviä vastaajia oli kyselyssä 1 177.

Mitä kysely kertoi "suomalaisten" suhtautumisesta?

Kuten huomaamme, vastaajien joukko ei ollut satunnaisotos edes siitä 18 000 panelistin joukosta, jonka edustavuudesta taas meillä ei ole mitään tietoa. Vastaajiksi hakeutuivat ne, joita kyselyyn vastaaminen syystä tai toisesta kiihotti.

Niinpä 1 177 vastaajan joukko olikin pelkkä itsevalikoitunut näyte, josta saatuja tuloksia ei voi surveyn ammattilaisten mukaan millään todennäköisyydellä yleistää koskemaan koko perusjoukkoa.

Tässä tapauksessa tuloksia ei voitu yleistää koskemaan 18–65-vuotiaita työssä käyviä suomalaisia, vaikka STTK kertoikin kyselyn osoittavan sitä ja tätä työssä käyvien "suomalaisten" mielipiteistä.

Kyselyn toteuttaneen Aula Research Oy:n kunniaksi on syytä todeta, että se ei raportissaan uskotellut lukijoille yhtään mitään kyselyn ulkoisesta luotettavuudesta.

Usein kyselyjä toteuttavat yritykset informoivat pokkana kyselyjensä virhemarginaaleista silloinkin, kun ne ovat silkkaa yleisön hämäystä.

Karu ja Ylen, KU:n, Taloussanomien, Demokraatin, Iltalehden ym. journalismille nolo tosiasia on, että STTK:n teettämä kysely ei kertonut luotettavasti yhtään mitään "suomalaisten" suhtautumisesta viikkotyöaikojen muutoksiin.

Miksi ihmeessä toimittajat läpeensä tuottavat gallupjournalismia pelkällä kaikki käy -otteella? Miksi suomalaiset alistuvat huiputettaviksi? Miksi kansalaiset eivät vaadi rahoittamaltaan journalismilta edes alkeellista lähdekritiikkiä?

Miksi kaikki käy?