17. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.

vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS

Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.  

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 17

VIRHE

24.3.2018 Helsingin Sanomat julkaisi tulevaisuuskirjeenvaihtajansa Heikki Aittokosken jutun "Onnellisten saari". Linkki juttuun on tässä.  Jutussaan Aittokoski vertaili monin tilastoluvuin Islantia ja Suomea ja esitti muun muassa tällaiset tiedot alkoholin kulutuksesta: "Alkoholin kulutus henkeä kohti: Islanti 6,9 litraa vuodessa, Suomi 11,9."

KOMMENTTI

THL:n tilastoraportti 11/2017 ("Alkoholijuomien kulutus") kertoi, että vuonna 2016 alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100-prosenttisena alkoholina oli Suomessa 9,0 litraa. Islannin tilastoviraston tietojen mukaan vastaava alkoholin kokonaiskulutus henkeä kohti oli vuonna 2016 Islannissa 6,0 litraa. Tosiasiassa alkoholin kulutus henkeä kohti oli siis sekä Islannissa että Suomessa reilusti Aittokosken väittämää vähäisempää. Niinpä pyysin lehteä oikaisemaan virheensä. Koska Helsingin Sanomien toimitus ei suostunut korjaamaan asiavirhettä, lähetin 3.4.2018 kantelun Julkisen sanan neuvostolle.  25.4.2018 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päätti, ettei neuvosto ota kantelua käsiteltäväkseen, koska kantelu oli hänen mielestään tehty "testaustarkoituksessa". Näin porttikielto median itsesääntelyyn pysyi yhä voimassa. Kerroin tapauksesta ja julkaisin kantelun Faktavahdissa 3.4.2018. Postauksen voi lukea tästä. Tarkemmin kerroin tulevaisuuskirjeenvaihtajan tyylinäytteestä 4.4.2018. Tekstin, josta selviävät HS:n toimittajan kömmähdyksen taustat, voi lukea tästä.

Oikaisu Helsingin Sanomissa 14.3.2018:

"Toisin kuin lauantaina 10. maaliskuuta sivulla D 8 kerrottiin, Henna Paavola asuu avomiehensä, ei aviomiehensä kanssa."

Hesarin 10.3.2018 jutussa "Kotona kasvien keskellä" Tiiamari Pennanen kertoi turkulaisesta 70 neliön kerrostalokolmiosta, jossa kasvoi peräti viidenkymmenenviiden eri lajin kasveja: "Täällä asuu Henna Paavola, 24, aviomiehensä, kissansa ja yli 70 kasvin kanssa."

Perätöntä ja lukijoita pahasti harhaan johtanutta tietoa alkoholin kulutuksesta Islannissa ja Suomessa ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.

Tulevaisuuskirjeenvaihtajan tyylinäyte

Heikki Aittokoski

(kuvakaappaus HS TV:n studiokeskustelusta 30.3.2018)

Heikki Aittokoski on Helsingin Sanomien tulevaisuuskirjeenvaihtaja. Hän on monia palkintoja niittänyt kovan tason toimittaja, erinomainen kirjoittaja.

Vuonna 2017 tiedonjulkistamisen neuvottelukunta palkitsi hänet "pitkäjänteisestä journalistisesta työstä".

Neuvottelukunta argumentoi valintaansa muun muassa sillä, että Aittokoski on "isojen aiheiden mies". Hänellä on "taito rakentaa arkipäiväisten asioiden ympärille globaali tarina".

"Heikki Aittokoski perehtyy ja pohtii. Hänen juttunsa ovat hitaan journalismin helmiä", palkitsijat kiittivät.

Mutta miten on, kunnioittaako hän lukijoiden oikeutta saada oikeaa tietoa? Tässä yksi tyylinäyte hänen hitaan journalisminsa helmistä journalismin etiikan näkövinkkelistä tarkasteltuna.

Lauantaina 24.3.2018 Heikki Aittokoski raportoi isosti Onnellisten saaresta, Islannista. Jutussaan hän väitti, että Suomi on "arvioitu" maailman onnellisimmaksi maaksi.

Väite, joka viittasi 14.3.2018 julkaistuun The World Happiness Report 2018 -selvityksen vertailuun, oli täyttä pötyä.

Suomea ei toden totta "arvioitu" maailman onnellisimmaksi maaksi. Kun tämä olennainen asiavirhe jäi pyynnöstä huolimatta oikaisematta, lähetin Julkisen sanan neuvostolle kantelun.

Kerroin tästä lukijoiden kannalta ikävästä tapauksesta Faktavahti-blogissa jo aiemmin. Tarinan voi sen lopussa olevine kanteluineen lukea tästä.

Väite onnellisuusraportista ei valitettavasti ollut Aittokosken jutun ainoa perätön väite. Perätön oli myös tämä Islantia ja Suomea koskeva tieto:

"Alkoholin kulutus henkeä kohti: Islanti 6,9 litraa vuodessa, Suomi 11,9."

Jo lauantaiaamuna 24.3. lähetin Aittokoskelle korjauspyynnön. Tiesin nimittäin, että ainakin Suomea koskeva tieto oli pahasti metsässä:

"Hei,

kerroit, että alkoholin kulutus henkeä kohti on Suomessa 11,9 litraa, kun se Islannissa on 6,9 litraa. Islannin luvusta en tiedä, mutta ainakin Suomea koskeva tieto oli niin pahasti poskellaan, että se on syytä korjata (JO 20).

Päihdetilastollinen vuosikirja 2017 (s. 20) tietää, että asukasta kohti puhtaana alkoholina mitaten alkoholin kulutus vuonna 2016 oli ”vain” 9,0 litraa. 15 vuotta täyttänyttä kohti kulutus oli samana vuonna 10,8 litraa."

Kesken aamukiireidensä Aittokoski kiitti kriittisestä palautteesta. Hän kertoi, että alkoholin kulutusta koskevien tietojen lähteenä oli "Maailmanpankki, jonka lähteenä taas oli mm. WHO".

Ystävällisesti Aittokoski myös vinkkasi minulle linkin lähteeseensä. Linkin takaa avautuvia tietoja voi tutkailla tästä.

Kävi ilmi, että vuotta 2015 koskevat tiedot oli otsikoitu seuraavasti: "Total alcohol consumption per capita (liters of pure alcohol, projected estimates, 15+ years of age)".

Oli helppo nähdä, miksi Aittokosken tiedot olivat metsässä. Häneltä oli jäänyt lukematta otsikosta sen sulkeisiin ahdettu osa.

Hän oli kirjoittanut HS:ssa alkoholin kulutuksesta "henkeä kohti", mutta linkistä avautuvat tiedotpa kertoivatkin alkoholin kulutuksesta vain 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Siitä lukujen iso ero.

Niinpä meilailin HS:n tulevaisuuskirjeenvaihtajalle vielä samana aamuna uuden reklamaation pahan asiavirheen korjaamisesta:

"Heikki hyvä,

lähettämäsi linkin takaa avautuvassa Maailmanpankin infossa kerrottiin alkoholin kokonaiskulutuksesta per 15 vuotta täyttänyt asukas (15+ years of age). Tätä et kenties huomannut, vaan kirjoittelit jutussasi kokonaiskulutuksesta per asukas, mikä on aivan eri asia.

Suosittelen, että vilkaiset THL:n tilastoraportista 11/2017 ”Alkoholijuomien kulutus” ainakin sivun 2 taulukkoa 1. Sieltä näet, että kokonaiskulutus per asukas vuonna 2016 oli se mainitsemani 9,0 litraa ja kulutus per 15 vuotta täyttänyt asukas 10,8 litraa.

Mieluusti voisit katsoa myös sivun 12 perässä olevasta tilastoraportin laatuselosteesta, miten tilastoidun ja tilastoimattoman kulutuksen luvut on saatu aikaan. 

Suosittelen edelleen, että pistäydyt Islannin tilastoviraston sivuilla. Siellä julkaistun tiedon mukaan vuonna 2016 alkoholin kulutus per asukas oli 6,0 litraa ja alkoholin kulutus per 15 vuotta täyttänyt asukas 7,5 litraa.

Näiden luotettavimpien tietojen hakuoperaatioiden jälkeen, ja aamun askareista selvittyäsi, voisit sitten naputella asianmukaisen oikaisun lehdessäsi julkaistavaksi. Näin tulisit toimineeksi hyvän journalistisen tavan mukaisesti.

Oikaisun värkkääminen ehkä hitusen sattuu, mutta se kuulunee journalistin ammatin vaivoihin, jotka kuuluvat asiaan."

Maanantaiaamuna 26.3. Heikki Aittokoski toivotti huomenta ja kertoi, ettei oikaisujen tekeminen "itse asiassa" satu. Hän on tehnyt niitä uransa varrella vähintään kymmeniä.

Tässä kohtaa Aittokoski ei kuitenkaan nähnyt oikaisuun syytä. Hänen mielestään Maailmanpankki ja WHO olivat luotettavia lähteitä.

Lisäksi hän kertoi käyttäneensä mieluummin yhtä tilastoa kuin ryhtyneensä yhdistelemään eri maiden tilastoja. Näin hän torjui korjauspyyntöni.

Vastasin oitis Aittokosken aamutervehdykseen ja kerroin, että kun oikaisua ei näkynyt, "lähetin juuri äsken korjauspyynnön Kaius Niemelle".

Huomautin samalla Aittokoskelle, että hänen mainitsemansa "lähdejuttu" ei nyt auta. Hän oli väittänyt lukujensa olleen henkeä kohti laskettuja, vaikka ne olivat 15 vuotta täyttänyttä kohti laskettuja.    

Koska Helsingin Sanomat jätti korjaamatta virheelliset tiedot alkoholin kulutuksesta Islannissa ja Suomessa, kantelin totta kai tästäkin asiasta JSN:lle. Kantelun teksti löytyy tästä.

Kun funtsii, olivatko Aittokosken HS:ssa kertomat perättömät tiedot sitten olennaisia virheitä, on hyvä muistaa, millaisia virheitä Hesari tapaa lukijoidensa iloksi oikaista. Tässä parit esimerkit:

HS 24.2.2018
"Perjantaina 23. helmikuuta sivulla A 20 luki virheellisesti, että Suomeen muuttaneen Allison Burgerin isoisovanhemmat tapasivat tanssijuhlissa Oklahomassa. He tapasivat Kansasissa."

HS 27.3.2018
"Lauantaina 26.3. sivulla A 6–7 kansainvälisiä avioliittoja käsitelleessä uutisessa kirjoitettiin virheellisesti, että gambialaisten miesten ja suomalaisten naisten välisten avioliittojen eronneisuusprosentti oli 5,7 vuonna 2016. Oikea prosentti on 6."

7.4.2015
"Lauantaina 4. huhtikuuta sivulla C 14 kuvassa oli täytetty harakka, ei varis."

5.10.2015
"Sunnuntaina 4. lokakuuta sivulla B 2 kerrottiin norsunluukoira Rokan olevan vielä pentu. Rokka on 3-vuotias. Toinen kirjoituksessa mainittu koira on nimeltään Gillo, ei Halo."

(kuvakaappaus HS TV 30.3.2018)

Vuonna 2014 Heikki Aittokoski sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. Palkitsijoiden mukaan hän on peloton toimittaja, joka uskaltaa kysyä isoja ja vaikeita kysymyksiä. Entäs sankarin moraali?