"Yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta"

Julkisen sanan neuvosto antoi Ilta-Sanomille 7.3.2018 huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta (JO 20). Langettava päätös 6710/SL/17 oli tärkeä ja tervetullut. Sen voi lukea tästä.

"Vastuullisen journalismin" ideaalia julistava JSN-media on sivuuttanut ratkaisun vähin äänin. Siksi vain harvat suomalaiset tietävät tuosta yleisön oikeuksia arvostavasta linjauksesta.

Niinpä kerron tapauksesta blogissani. Pohdin samalla, onko JSN:n julkaisema päätös linjassa sen kanssa, mitä on tapahtunut yleisöä huijaavan, kulissien takaisen ei-julkisen itsesääntelyn puolella.

"Julkisen sanan neuvoston mukaan myös tyyliltään vapaammissa kirjoituksissa esitettyjen tietojen tulee pitää paikkansa. Vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta."

Siis vaikka tekstit ovat tyyliltään "vapaampia", esitettyjen tietojen tulee pitää paikkansa. Yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta, JSN korosti.

Perätöntä, oikaisematta jätettyä tietoa sisältänyt kirjoitus oli Iltiksen kovanaamaksi tiedetyn Timo Haapalan käsialaa. IS:n nettisivuilla 1.11.2017 julkaistun kirjoituksen voi lukea tästä.

Kirjoituksen korjaamatta jätetyt perättömät väitteet on esitelty JSN:n päätöksessä hyvin, joten niitä ei ole aihetta tässä toistaa. JSN:n arvioita faktaväitteistä en myöskään toista.

Muutama sana on kuitenkin syytä kirjoittaa siitä tavasta, jolla kantelun kohteena ollut iltapäivälehti kuvasi Timo Haapalan kommenttikirjoituksen tyylilajia.

Vastaavan päätoimittajan Tapio Sadeojan mukaan kirjoitus on "luonteeltaan pakinanomainen teksti ja sen tyylilajiksi on tarkoituksella valittu hyperbola".

"Hyperbola" tarkoitti rajun liioittelevaa ilmaisua. Se oli tuttu tehokeino, jolla voi korostaa tekstin keskeistä ajatusta.

"Liioittelevia esimerkkejä ja kielikuvia käytetään runsaasti niin arkikielessä, pakinoissa kuin poliittisessa puheessakin", päätoimittaja puolusti lehtensä kovista.

JSN:n jäsenten enemmistöön moinen puolustus ei purrut. Tekstin pakinanomainen, hyperbolaa viljelevä tyylilaji ei oikeuta levittämään perättömiä tietoja. Yleisölle ei saa välittyä väärää kuvaa käsitellystä asiasta, JSN linjasi äänin 9–4.

Päteekö linjaus myös yleisöltä pimitetyssä "itsesääntelyssä"?

Keväällä 2016 julkaistussa Kulissien takana -raportissa on kymmeniä esimerkkejä, joissa yleisölle välittyi virheellinen kuva asiasta sen takia, että mediat jättivät asiavirheensä korjaamatta. Raportin voi lukea tästä.

Yksi yleisöltä pimitetyistä tapauksista (s. 24–25) koski Kalle Isokallion, Iltalehden kolumnistin perätöntä väitettä, että tulonsiirtojen "osuus" bkt:stä oli 22 prosenttia.

Isokallio johti kansantalouden tilinpitoon perehtymättömiä lukijoita pahemman kerran harhaan uskotellessaan tuolla "osuus"-ilmaisulla, että tulonsiirrot sisältyivät bkt:hen.

JSN:n silloista puheenjohtajaa Risto Uimosta ei häirinnyt pätkääkään se, että yleisölle välittyi virheellinen kuva asiasta. Hän karsi kantelun ja perusteli ratkaisuaan näin jännästi:

"Kolumni on mielipidekirjoitus, jossa voi kärjistää ja tulkita tilastotietoja niin, että ne tukevat kirjoittajan kantaa."

Toisessa yleisöltä pimitetyssä tapauksessa (s. 33–34) kolumni oli tiukan asiatyylinen. Yhtä kaikki yleisölle välittyi kuitenkin virheellinen kuva asiasta. Näin siksi, että lehti jätti korjaamatta pahan virheen ja JSN:n puheenjohtaja karsi kantelun.

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Kimmo Pietinen ruoti terveysperusteista verotusta ja totesi, että nyt hallitukselle tarjoutuu ihan uusi terveysperusteisten verojen kohde:

"Maailman terveysjärjestö WHO nosti äskettäin makkaran ja pekonin samaan syöpävaarallisuusluokkaan kuin tupakan, alkoholin ja asbestin."

Oikeasti WHO ei luokitellut makkaraa ja pekonia syöpäriskiltään yhtä vaaralliseksi kuin tupakkaa, alkoholia ja asbestia. HS:n Kimmo Pietinen oli sortunut väärinkäsitykseen.

WHO:n ratkaisussa oli kyse vain syöpäriskiä koskevasta tieteellisestä näytöstä: tieteellinen näyttö makkaran syöpävaarallisuudesta oli samaa luokkaa kuin näyttö tupakan syöpävaarallisuudesta.

Näin Maailman terveysjärjestö WHO kertoi tästä asiasta Q&A-palstoillaan:

"Processed meat was classified as carcinogenic to humans (Group 1). Tobacco smoking and asbestos are also both classified as carcinogenic to humans (Group 1). Does it mean that consumption of processed meat is as carcinogenic as tobacco smoking and asbestos?

No, processed meat has been classified in the same category as causes of cancer such as tobacco smoking and asbestos (IARC Group 1, carcinogenic to humans), but this does NOT mean that they are all equally dangerous. The IARC classifications describe the strength of the scientific evidence about an agent being a cause of cancer, rather than assessing the level of risk."

Oikaisematta jätetyn perättömän väitteen takia yleisölle jäi käsitellystä asiasta totta kai aivan väärä kuva.

Se ei kuitenkaan häirinnyt JSN:n puheenjohtajaksi tullutta Elina Grundströmiä. Tammikuussa 2016 hän karsi kantelun. Hänen mielestään kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä:

"Kolumnissa on oikeus rajata ja kärjistää siinä käsiteltyjä asioita."

Tämä kulissien takana päätetty hyvän journalistisen tavan "linjaus" oli peräisin siltä ajalta, jolloin minulle ei vielä ollut annettu porttikieltoa median itsesääntelyyn. En tiedä, miten yleisöltä pimitetyssä "itsesääntelyssä" nyt "linjataan" hyvää journalistista tapaa. 

Ilta-Sanomat jätti pahan virheen korjaamatta – JSN:n puheenjohtaja ei nytkään piitannut

Maaliskuun 1. päivänä 2016 päätoimittajat julkaisivat tunnetun manifestinsa "Luotettavan median puolesta". Siinä päätoimittajat julistivat sitoutuneensa oikeisiin tietoihin perustuvaan journalismiin.

Yksi paljon julkisuutta saaneen päätoimittajamanifestin allekirjoittajista oli Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja:

"Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta."

Vain reilu vuosi sen jälkeen, kun Sadeoja oli näyttävästi sitoutunut oikeisiin tietoihin perustuvaan journalismiin, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala levitti hänen lehdessään perätöntä tietoa. Sadeoja tuskin enää silloin muisti juhlavaa julistustaan.

Maaliskuu 12. päivänä 2017 IS:n nettilehdessä klo 16.34 julkaistussa kirjoituksessa Timo Haapala kommentoi EK:n puheenjohtajan, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan haastattelua.

Sittemmin suurta kohua herättänyt, Teemu Luukan tekemä haastattelu oli julkaistu samana aamuna Helsingin Sanomissa.

Pisteliäässä kirjoituksessaan Iltiksen erikoistoimittaja huomautti Elisan Mattilan olevan taustaltaan "äärimmäisen huono henkilö" puhumaan yhtään mitään kenenkään palkkamaltista. Tässä yhteydessä Haapala väitti:

"Elisa maksaa hänelle vuodessa 1,5 miljoonaa euroa eli 70 kertaa enemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin."

Jakolasku – 1 500 000 ÷ 70 – paljasti uteliaalle lukijalle Haapalan väittävän, että palkansaaja saa vuodessa keskimäärin vain noin 21 430 euroa. Tällainen väite oli tietty silkkaa hölynpölyä.

Tieto Elisan Veli-Matti Mattilan 1,5 miljoonan euron vuosiansioista oli vuodelta 2015. Sinä vuonna palkansaajien vuosiansioiden mediaani oli Tilastokeskuksen mukaan noin 37 000 euroa ja keskiarvo noin 41 600 euroa.

Miten ihmeessä Ilta-Sanomien erikoistoimittaja oli sortunut levittämään noin pahoin pielessä olevaa tietoa?

Selitys oli kaiketi se, että hän oli tyystin unohtanut Journalistin ohjeiden 10. kohdan vaatimuksen: "Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu."

Aivan ilmeisesti oli käynyt niin, että IS:n Timo Haapala oli luottanut sokeasti HS:n Teemu Luukan alkuperäisen jutun tietoihin.

Huomaamatta Haapalalta oli jäänyt, että Teemu Luukka oli pyynnöstäni jo oikaissut haastattelunsa virheellisen tiedon. Luukka oli julkaissut itse asiassa kaksikin oikaisua jo useita tunteja ennen IS:n kirjoituksen ilmestymistä:

Keskivertotulonsaaja ansaitsee paljon vähemmän kuin keskivertopalkansaaja. Näin siitä syystä, että tulonsaajiin kuuluu palkansaajien lisäksi muun muassa iso joukko pienituloisia eläkeläisiä ja työttömyyspäivärahan saajia.

Tilastokeskuksen mukaan (Veronalaiset tulot 2015, s. 11) vuonna 2015 tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot eli tyypilliset tulot olivat noin 23 510 euroa vuodessa.

Jakolasku – 1 660 000 ÷ 23 510 – osoittaa, että Elisan Mattila todella ansaitsi vuonna 2015 noin 70 kertaa enemmän kuin tyypillinen tulonsaaja.

"Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa"

Päätoimittajien manifestissa Tapio Sadeoja oli julistanut vastaavansa toimituksensa tekemien virheiden korjaamisesta. Lisäksi hän oli julistanut jalosti:

"Eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian tehtävä on vaikeinakin aikoina kirkas."

No, manifestit ovat manifesteja ja toimitusten arkiset ratkaisut aivan jotain muuta. Ilta-Sanomat ei oikaissut erikoistoimittajansa kirjoituksen räikeää virhettä.

Koska IS päätoimittajansa julistuksista huolimatta jätti korjaamatta olennaisen asiavirheen, kantelin virheen korjaamatta jättämisestä Julkisen sanan neuvostoon. Kantelun voi lukea tästä.

Fataali virhe on yhä korjaamatta. Vielä nytkin Timo Haapala uskottelee juttuunsa törmääville netin surffaajille, että Elisa maksaa Veli-Matti Mattilalle "1,5 miljoonaa euroa eli 70 kertaa enemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin".

Pari päivää sitten sain Julkisen sanan neuvoston hallintosihteeriltä tiedon, että puheenjohtaja Elina Grundström oli 22.5.2017 päättänyt karsia kantelun.

Porttikiellosta kielivä perustelu oli nytkin luonteeltaan "tekninen" eli tämä: "Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa."

JSN:n puheenjohtaja ei tässäkään tapauksessa piitannut vähääkään siitä, että Ilta-Sanomat levitti ja levittää yhä perätöntä tietoa palkansaajien vuosiansioista.

Näin median aito itsesääntely käytännössä vaalii hyvää journalistista tapaa, ja itsesääntelyn tasosta piittaamaton median yleisökin saa mitä tilaa.