Valeuutiskysely houkutti jopa valheeseen

Viime viikon ylivoimaisesti kiinnostavin uutinen mediasta kertoi kyselystä, jossa vastaajilta oli tivattu mielipiteitä valeuutisista ja niiden mahdollisista vaikutuksista.

Kyselyn oli teettänyt Medialiitto, kaupallisen median vaikutusvaltainen etujärjestö. Se julkaisi kyselystä sivuillaan tiedotteen, jonka kärkenä oli se, että "valeuutisten uskotaan vaikuttavan suomalaisten käsityksiin faktoista".

Mielipidetutkimuksen teki Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Tietoykkönen Oy. Sen raportti on luettavissa tästä.

Minusta hämmentävin tulos koski vastaajien arviota siitä, missä määrin eri tahot heidän mielestään tuottavat sepitettyjä, valheellisia uutisia. Vastaajille esitettiin tällainen kysymys:

Vastausvaihtoehdot olivat: "paljon", "jonkin verran", "vähän", "ei lainkaan". Arvioitavaksi tarjottuja tahoja puolestaan oli neljää sorttia:

"Jotkut verkossa toimivat erikoissivustot, kuten MV-lehti", "Poliittiset, aatteelliset tai ideologiset ryhmittymät", "Yksittäiset ihmiset", "Vieraan vallan edustajat tai avustajat" sekä "Kotimaiset mediat (sanomalehdet, aikakauslehdet, tv- ja radio)".

Kun ajatellaan sitä valtavaa volyymia, jolla Journalistin ohjeisiin sitoutuneet kotimaiset mediat ovat ylistäneet kaikinpuolista luotettavuuttaan, kyselyn tulos oli niille musertava:

Vastaajista 14 % oli sitä mieltä, että kotimaiset mediat tuottavat keksittyjä, valheellisia uutisia paljon. 35 % oli sitä mieltä, että sanomalehdet, aikakauslehdet, tv ja radio tuottavat sepitettyjä, valheellisia uutisia jonkin verran. Ei lainkaan -vaihtoehdon valitsi vain 7 % vastaajista.

Lähes joka toinen kyselyyn vastannut oli sitä mieltä, että kotimaiset sanoma- ja aikakauslehdet, tv ja radio tuottavat keksittyjä, valheellisia uutisia ainakin jonkin verran. Siis ne kiitellyt totuusmediat.

Turun Sanomien vastaavan päätoimittajan valhe

Päätoimittaja Kari Vainio ruoti Medialiiton kyselyn tuloksia TS:n nettilehden kolumnissaan sunnuntaina 19.11.2017. Edellä kuvatun tuloksen hän esitteli lukijoille tähän tapaan:

"Joka kahdeksas suomalainen sanoo valtamedian tekevän usein keksittyjä uutisia. Väite sisältää trollaajien viljelemän käsitteen valtamedia. Sillä halutaan horjuttaa käsitystä vallan vahtikoirasta ja osoittaa päinvastoin median tukevan vallanpitäjiä."

Kuten voimme Tietoykkönen Oy:n raportista nähdä, vastaajilta ei kysytty mitään "valtamediasta". Vainion väittämää "trollaajien viljelemää käsitettä" ei löydy raportista eikä kyselyn teettäneen Medialiiton tiedotteestakaan. 

Kun päätoimittaja Kari Vainio väitti, että joka kahdeksas suomalainen sanoo valtamedian tekevän usein keksittyjä uutisia, väite oli silkkaa sepitettä, pelkkä valhe.

On syytä kysyä, miksi TS:n vastaava päätoimittaja valehteli lehtensä lukijoille kyselyn tuloksesta. Oliko tulos luotettavuudellaan hurskastelevalle kotimaiselle medialle aivan liian kiusallinen?

Päätoimittajien Luotettavan median puolesta -julkilausuma 1.3.2016:

"Me hyvää journalistista tapaa noudattavat päätoimittajat emme aio olla valemedian hiljaisia tukijoita ja myötäjuoksijoita. Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin. Kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme – – Eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian tehtävä on vaikeinakin aikoina kirkas."

Kari Vainio, Turun Sanomat 

Turun Sanomat valisti lukijoitaan CIA:n tiedolla Suomen tuloeroista

Turun Sanomat julkaisi keskiviikkona 5.7. Financial Timesin toimittajana Lontoossa toimivan Maija Palmerin napakan kolumnin "Köyhistä ei puhuta".

Nettilehden kolumnissaan Palmer totesi köyhien olevan Britanniassa usein näkymättömiä. Samalla hän huomautti, että tuloerot ovat Britanniassa suuret:

"Epätasa-arvoa mittaavassa Gini-indeksissä Britannian lukema on 32,5, samaa luokkaa kuin Tajikistan ja Bangladesh. Mutta köyhistä ei täällä puhuta. (Suomen lukema on 21,5 – ja mitä pienempi numero sitä tasa-arvoisempi maa.)."

Gini-indeksin lukemien lähdettään Palmer ei lukijoille kertonut. Koska Suomen lukema oli minusta suuruusluokaltaan virheellinen, lähetin TS:lle olennaista asiavirhettä koskevan korjauspyynnön.

Kerroin, että Eurostatin tiedot vuodelta 2015 ("Gini coefficient of equivalised disposable income – EU-SILC survey") osoittivat, että Suomen lukema oli paljon kolumnissa väitettyä isompi, 25,2.

Kerroin myös, että Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan käytettävissä olevien rahatulojen (pl. myyntivoitot) Gini-kerroin vuonna 2015 oli Suomessa 25,5.

Edelleen kerroin, että vuoden 1966 lukemasta 31,1 Gini-kerroin oli 1980-luvun loppuun pudonnut tuloeroja tasoittavan politiikan tuloksena noin 20:een. Palmerin väittämällä tasolla Gini-indeksi oli siten ollut vuosikymmeniä sitten.

Maija Palmer vastasi korjauspyyntöön ja totesi, että lukema saattoi olla väärä. Hänen mukaansa asiaa pitäisi tutkia tarkemmin. Tässä yhteydessä hän kertoi, että numerot olivat peräisin CIA Factbookista.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA oli todellakin julkaissut isosta joukosta maita tuloeroja kuvaavat Gini-indeksit. Suomen luvut olivat CIA:n taulukossa vuodelta 2008 ja vuodelta 2015.

Alla olevaan asetelmaan olen vertailun vuoksi merkinnyt CIA:n lukujen lisäksi Eurostatin ja Tilastokeskuksen Suomi-luvut vuosilta 2008 ja 2015. Vertailun luvut puhunevat puolestaan.

Suomen tuloeroja kuvaava Gini-indeksi:

	CIA	EUROSTAT	TILASTOKESKUS
2008	26,8	26,3	26,0
2015	21,5	25,2	25,5

On hyvinkin mahdollista, että CIA on käyttänyt Gini-indeksiä laskiessaan hiukan eri tulokäsitettä kuin Eurostat ja Tilastokeskus. CIA:n tietoa vuodelta 2015 on silti pakko pitää virheellisenä.

Noin dramaattisesti tuloerot eivät ole meillä voineet viime vuosina kaventua. Tilastokeskuksen ja Eurostatin tapaan myös OECD:n ja Maailmanpankin tiedot kielivät vain tuloerojen vähäisestä kapenemisesta finanssikriisin jälkeisenä aikana.

Odotankin nyt uteliaana, miten FT:n Maija Palmer ja Turun Sanomien toimitus korjauspyyntöön lopultakin suhtautuvat.

Vielä 7.7. aamuun mennessä Turun Sanomat ei ollut ainakaan nettisivuillaan oikaissut CIA:n tietoa. Lehti ei ollut myöskään kertonut lukijoilleen sitä tietoa, että Gini-indeksiluvut olivat Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun käsialaa; pyysin TS:n toimitusta kertomaan lukijoille vähintäänkin tämän taustatiedon, jotta he osaisivat suhtautua julkaistuun Gini-indeksilukemaan riittävän kriittisesti.