Yle: "Kova talous -videossa ei ole olennaista asiavirhettä"

Faktavahdin 12.9. postauksessa kerroin Ylen uutisten julkaiseman Kova talous -videon ja videota mainostavan nettijutun pahasta asiavirheestä. Postauksen, jossa on linkki Ylen videoon, voi lukea tästä.

Videota myyvän nettijutun ingressissä esitettiin palkkojen ostovoiman kehityksestä tällainen väite:

"Suomalaisten palkat ovat nousseet reilusti 2000-luvulla, mutta palkan ostovoima on heikentynyt."

Videon tekstitys puolestaan kertoi palkkojen ostovoiman onnettomasta kehityksestä tähän tapaan:

"Vuonna 2000 keskipalkka oli 2037 euroa. Vuonna 2016 se oli 3371 euroa. Aluksi palkat nousivat vauhdilla, mutta reaaliansiot ovat silti laskeneet."

Videon ja nettijutun väitteet suomalaisten palkkojen ostovoiman heikentymisestä olivat silkkaa hölynpölyä. Perättömät väitteet johtivat jutun lukijoita ja videon katselijoita tosi pahasti harhaan.

Videon toimittaneen taloustoimittaja Aapo Parviaisen luvuin nimellispalkat nousivat vuodesta 2000 vuoteen 2016 noin 65,5 prosenttia.

Kun kuluttajahinnat nousivat tuona aikana paljon vähemmän eli vain 27,4 prosenttia, palkkojen ostovoima kasvoi lähes 30 prosenttia, Parviaisen palkkaluvuin 29,9 prosenttia.

12.9. postauksessa julkaisin ex-työnantajalleni Ylelle lähettämäni pyynnön olennaisen asiavirheen korjaamisesta.

Tänään sain Yleltä vastauksen. Siinä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten totesi, että "videossa ei ole olennaista asiavirhettä, joka vaatisi korjaamista". Vastaus perusteluineen oli tällainen:

"Hyvä Markku Lehtola,

kiitos palautteestanne, joka koski tätä Ylen verkkosivuilla julkaistua videota.

https://yle.fi/uutiset/3-9820908.

Puututte videon kuvainnolliseen ilmaisuun “pinnan alla ollaan”.  Toimittaja sanoo lauseen videolla kohdassa, jossa kuvassa näkyy grafiikkakuvio reaaliansioiden prosenttimuutoksesta. Kuvio avaa sitä, miten keskiansioiden nousu ja reaaliansioiden nousu eivät kulje samaa tahtia, vaan reaaliansiot eli palkkojen ostovoima heiluu voimakkaastikin ja voi “painua välillä pinnan alle” eli muuttua negatiiviseksi suhteessa vertailuvuoteen.  “Pinnan alla oleminen”  ei videolla viittaa mainitsemaanne pitkän aikavälin kehitykseen.  Jutussakin sanotaan selvästi, että “Reaaliansio eli se mitä palkalla lopuilta saa on kuitenkin heilahdellut voimakkaasti. Viime vuosina palkan ostovoima on ollut jopa miinuksella.”

Videossa käytetty reaaliansiokuvaaja on Tilastokeskuksen julkistuksesta, jonka kuviossa näkyy myös laskevatrendinen ansiotasoindeksi. http://tilastokeskus.fi/til/ati/2017/02/ati_2017_02_2017-08-30_tie_001_fi.html

Videota ja sen oheista juttua on tarkasteltava journalistisena kokonaisuutena, josta selviää yleisölle paitsi ostovoiman heilahtelu myös suomalaisen keskipalkan nousu pitkällä aikavälillä ja Suomen palkkatason vertautuminen muihin maihin.

Videossa ei ole olennaista asiavirhettä, joka vaatisi korjaamista.

Kunnioittavasti  

Marit af Björkesten

vt vastaava päätoimittaja

Uutis- ja ajankohtaistoiminta, Yle"

Kiinnostavaa vastauksessa on se, että siinä ei ruodita videon ja nettijutun väitteitä palkan ostovoiman heikkenemisestä ja reaaliansioiden laskemisesta vuodesta 2000 vuoteen 2016.

Toinen kiinnostava juttu "JSN-käsialalla" kirjoitetussa vastauksessa on maininta Tilastokeskuksen "laskevatrendisestä" ansiotasoindeksistä.

Vuonna 2000 ansiotasoindeksin (1995=100) pisteluku oli 118,1. Siitä "laskevatrendinen" indeksi nousi harpaten vuoden 2016 pistelukuun 192,9.

Ansiotasoindeksin luvuin suomalaisten nimellisansiot siis nousivat 63,3 prosenttia. Kun hinnat samaan aikaan nousivat paljon vähemmän eli 27,4 prosenttia, reaaliansiot nousivat 28,2 prosenttia.

Tilastokeskuksen 30.8.2017 tiedotteen, josta Ylen uutisten taloustoimittajan käppyrä oli peräisin, voi lukea tästä.

Uskoakseni lukunautinto on koko lailla täyteläinen, jos tiedotteen lisäksi lukee Ylen uutisten nettijutun ja katselee sen yhteydessä julkaistun Kova talous -videon.

Kova talous, kova juttu ja Ylen uutisten jäätävän kovaa journalismin etiikkaa. Siinäpä makoisa cocktail julkisen palvelun rahoittajien eli Yle-veroa maksavien veronmaksajien nautiskeltavaksi.

Ylen Kova talous -video "avasi" talouden pinnan alla vaikuttavaa ilmiötä

"Kova talous" on julkisen palvelun Ylen uutisten taloustoimituksen sarja. Nettisivuillaan Yle kertoo, että "joka toinen maanantai sarjassa on tiivis video, jolla avataan talouden pinnan alla vaikuttavia ilmiöitä".

Maanantaina 11.9. Ylen uutiset julkaisi Kova talous -videon "Miten Suomi pärjää palkkavertailussa? Videon voi katsoa tästä (linkki luotu 12.9. klo 14.30).

Videolla talouden pinnan alla vaikuttavaa ilmiötä meille avasi taloustoimittaja Aapo Parviainen, joka muuten toimii Julkisen sanan neuvostossakin, sen varajäsenenä.

Videota markkinoivan jutun ingressissä esitettiin väite: "Suomalaisten palkat ovat nousseet reilusti 2000-luvulla, mutta palkan ostovoima on heikentynyt."

Videolla Aapo Parviainen touhusi koululuokassa ikään kuin opettajana ja valisti meitä liitutaululle piirrellen suomalaisten ostovoiman kurjasta kehityksestä 2000-luvulla. Videon tekstitys julisti:

"Vuonna 2000 keskipalkka oli 2037 euroa. Vuonna 2016 se oli 3371 euroa. Aluksi palkat nousivat vauhdilla, mutta reaaliansiot ovat silti laskeneet."

Suomalaisten keskipalkat ovat Parviaisen luvuilla laskien nousseet vuodesta 2000 vuoteen 2016 nimellisesti noin 65,5 prosenttia.

Väite, että "reaaliansiot ovat silti laskeneet", edellyttäisi – ollakseen totta –, että kuluttajahinnat olisivat nousseet nimellisansioita enemmän. Mitä Tilastokeskuksen Elinkustannusindeksi 1951:10 = 100 tästä osaa kertoa?

Vuoden 2000 vuosikeskiarvon lukema elinkustannusindeksissä oli 1 501. Vuoden 2016 vastaava lukema oli 1 913, joten kuluttajahinnat nousivat vuodesta 2000 vuoteen 2016 noin 27,4 prosenttia.

Koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu, tosiasiassa reaaliansiot olivat kasvaneet. Palkkojen ostovoima siis oli vastoin Ylen Kova talous -opettajan väitettä kasvanut eikä heikentynyt.

Nyt haluamme tietysti tietää senkin, paljonko reaaliansiot ovat kasvaneet. Kasvuprosentin voi laskea vaikkapa seuraavalla kaavalla:

(100 x ((100 + ansiotason muutos-%) / (100 + kuluttajahintaindeksin muutos -%))) – 100

Laskutoimitus (100 x (165,5/127,4)) – 100 antaa tulokseksi luvun 29,9. Suomalaisten palkat siis ovat nousseet nimellisesti "reilusti" 2000-luvulla, ja palkkojen ostovoimakin on kasvanut peräti 29,9 prosenttia.

Opetustaan taloustoimittaja Aapo Parviainen tuki Kova talous -videolla myös käppyrällä, jonka otsikko kuului: "Reaaliansiot, %-muutos".

Kun käppyrä repsahti lopulta eli kuluvan vuoden kohdalla pakkasen puolelle, opemme huomautti: "Pinnan alla ollaan."

Linnanmäen vuoristorataa muistuttava grafiikka oli peräisin Tilastokeskuksen 30.8.2017 tiedotteesta. Grafiikka kuvasi vain reaaliansioiden vuosimuutosta eikä osoittanut sitä, että palkan ostovoima olisi vuodesta 2000 heikentynyt.

Kun käppyrä vuoden 2017 kohdalla valahti pakkaselle, se kertoi vain siitä, että kuluvan vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä reaaliansiot laskivat vuoden 2016 vastaaviin ajankohtiin verrattuna.

Korjauspyyntö

Koska suomalaisten keskipalkan ostovoima oli väitetyn heikentymisen sijasta kasvanut reilusti vuodesta 2000 vuoteen 2016, tulkitsin perättömän väitteen rohkeasti olennaiseksi asiavirheeksi.

Eilisaamuna, vain puolitoista tuntia Kova talous -videon julkaisemisen jälkeen, lähetin Aapo Parviaiselle olennaista virhettä koskevan korjauspyynnön.

Lähetin pyynnön saman tien tiedoksi Ylen uutisten toimitukselle sekä toimituksen päätoimittajalle Riikka Venäläiselle. Korjauspyyntö oli tällainen:

Hei,

Kova talous -videota edeltävässä ingressissä väitetään: ”Suomalaisten palkat ovat nousseet reilusti 2000-luvulla, mutta palkan ostovoima on heikentynyt”. 

Videolla kerrot, miten suomalaisten keskipalkka vuonna 2000 oli 2037 euroa ja vuonna 2016 jo 3371 euroa. Videon tekstitys näiden lukujen jälkeen väittää, että ”aluksi palkat nousivat vauhdilla, mutta reaaliansiot ovat silti laskeneet”. 

Itse totesit sitten reaaliansioiden muutosta kuvaavan grafiikan yhteydessä, että ”pinnan alla ollaan”. Eiväthän asiat, herra paratkoon, näin kurjasti ole menneet.

Esittämilläsi luvuilla laskien nimellispalkat nousivat vuosina 2000–2016 noin 65,5 prosenttia. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi puolestaan kertoo, että hinnat nousivat samana aikana 27,4 prosenttia.

Nämä luvut osoittavat, että reaaliansiot eli palkkojen ostovoima kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2016 peräti 29,9 prosenttia. Jos nimellisansioiden nousua kuvataan ansiotasoindeksin luvuilla, ansioiden ostovoima kasvoi 28,2 prosenttia. Pinnan alla ei todellakaan olla.

Jotta lukijoille ja katsojille ei jää vallan väärää käsitystä tästä tärkeästä asiasta, heitä harhaan johtava olennainen asiavirhe nettijutun tekstissä ja videolla on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Korjauspyyntöön ei reagoitu millään tavalla, eikä pahaa asiavirhettä ainakaan 12.9. iltapäivään mennessä oikaistu.

Yleisöä kohtaan osoitetusta piittaamattomuudesta kieli sekin, että eilisiltana Ylen uutiset julkaisi Stina Brännaren jutun, jossa tarjottiin linkkiä perätöntä tietoa sisältävään Kova talous -videoon.

On kiinnostavaa nähdä, oikaiseeko Yle kaiketi noloksikin koetun, veronmaksajia pahasti harhaan johtaneen asiavirheensä. Kovilla teksteillä ex-työnantajani joka tapauksessa julistaa kaikinpuolista vastuullisuuttaan:

"Yle tavoittelee journalismissaan tinkimättömästi luotettavuutta, riippumattomuutta ja laatua."