Yle jatkaa sittenkin JSN-henkistä vilpistelyä

Tiistaina 28. marraskuuta 2017 julkaistun postauksen otsikossa kysyin toiveikkaana "Hävittääkö Jouko Jokinen JSN-henkisen vilpistelyn Ylestä?". Toiveikkuuteen koin silloin olevan syytä.

Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaavana päätoimittajana juuri aloittanut Jokinen oli vain vähän aiemmin korostanut Aamulehdessä viisaasti, että asiavirheen oikaisu on laadun merkki.

"Minulle oikaisu merkitsee luotettavuutta. Virhe on löydetty, se myönnetään ja korjataan. Jos mediassa ei ole oikaisuja, se kertoo välinpitämättömyydestä", Jokinen oli julistanut lehdessään.

Aihetta toiveikkuuteen antoivat marraskuussa 2017 myös parit asianmukaisesti hoidetut virheiden oikaisut Ylessä.

Ensimmäinen tapauksista koski raiskausrikosten tunnusmerkistöä ja toinen taas huumetuomioiden sijoittumista rangaistusasteikolla. Kerroin näistä tapauksista tuossa marraskuun postauksessa.

Toivoin tapausten olevan merkki siitä, että "Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa saastuttanut JSN-henkinen epärehellisyys on uuden päätoimittajan kaudella siirtymässä historiaan".

Maaliskuussa 2018 aloin kuitenkin epäillä, oliko toiveikkuudelle JSN-henkisen vilpistelyn siirtymisestä historian roskakoriin Ylen uutisissa sittenkään perusteita.

Faktavahdin 12.3.2018 postaus "Yle levitti perätöntä tietoa Italian nuorten työttömyydestä ja jätti virheen korjaamatta" kertoi, miksi toiveikkuus alkoi horjua.

Ylen sivuilla julkaistun jutun lukijoille jäi se virheellinen käsitys, että Italiassa "joka kolmas nuori on yhä vailla töitä", vaikka tosiasiassa vailla töitä oli vain joka kahdestoista nuori.

Virheellisen käsityksen jäämisen Ylen uutisjutun lukijoille varmisti JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström 16.4.2018.

Minulle antamaansa porttikieltoa soveltaen hän päätti, ettei neuvosto ota käsittelyyn kantelua, koska se oli hänen mukaansa tehty "testaustarkoituksessa".

vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen
(kuvakaappaus: Ylen Aamu-tv 21.9.2017)

Nyt on ikävä kyllä pakko todeta Ylen jatkavan sittenkin sitä JSN-henkistä vilpistelyä, jossa ei piitata yleisön oikeudesta saada oikeaa ja paikkansapitävää tietoa.

Teemana oli tällä kertaa talouskurin traagisesti runteleman kriisimaa Kreikan työttömyys, ja suuruusluokaltaan virheellisen tiedon esitti Talouselämän ex-päätoimittaja Pekka Seppänen.

Aamu-tv:n Jälkipörssissä 21.8. tämä talousasiantuntija korosti esittävänsä "faktan" ja väitti Kreikan vaikeasta tilanteesta, että "joka viides on työtön".

Tosiasiassa vain harvempi kuin joka kahdeksas on Kreikassa työtön, joten oikea ja väärä tieto erosivat toisistaan jopa suuruusluokaltaan.

Kreikan tilastoviraston tuoreimpien tietojen mukaan työttömien osuus työikäisistä kreikkalaisista oli 11,6 prosenttia toukokuussa 2018. Todettakoon, että Suomessa vastaava osuus oli toukokuussa 6,3 prosenttia.

Ilmoittaessaan hylkäävänsä korjauspyynnön päätoimittaja Jouko Jokinen totesi ensin, ettei Ylen ohjelmassa ollut ylipäätään oikaistavaa asiavirhettä.

Kun olin uudistanut korjauspyynnön, hän totesi,  että "kyseessä ei ole olennainen asiavirhe, joka vaatisi oikaisua".

Koska arvioin suuruusluokaltaan virheellisen tiedon, totta kai, olennaiseksi asiavirheeksi, tein virheen korjaamatta jättämisestä kantelun Julkisen sanan neuvostolle.

Kantelu ja sen liitteenä olevat korjauspyynnöt sekä päätoimittaja Jouko Jokisen vastaukset ovat postauksen lopussa.

Tapauksen periaatteellinen merkitys

Kantelussani vetosin JSN:ään, että se ottaisi tapauksen käsiteltäväkseen myös sen journalismin etiikkaan liittyvän periaatteellisen merkityksen vuoksi.

Ylen vastaava päätoimittaja oli nimittäin perustellut korjauspyynnön hylkäämistä Aamu-tv:n Jälkipörssin luonteella keskusteluohjelmana.

Siinä "vieraiden ilmaisut ovat usein ytimekkäämpiä, puhekielisempiä ja siten epätarkempia kuin uutisissa", Jokinen korosti.

Näihin Ylen ratkaisun perusteluihin viitaten pyysin JSN:ää arvioimaan, "koskeeko yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade Ylen Aamu-tv:n kaltaisia keskusteluohjelmia".

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa JSN:n 7.3.2018 tekemästä langettavasta päätöksestä (6710/SL/17), joka koski Ilta-Sanomien nettilehdessä julkaistua kirjoitusta.

Päätöksensä perusteluissa neuvosto korosti viisaasti ja yleisön oikeuksia arvostaen, että "vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta".

JSN:n arviota siitä, koskeeko yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade myös Ylen Aamu-tv:n kaltaisia keskusteluohjelmia, emme kuitenkaan valitettavasti saa.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström ei nytkään välitä siitä, saako yleisö oikeaa vai väärää tietoa, vaan hän soveltaa antamaansa porttikieltoa ja karsii kantelun tutkimatta sen sisältöä.

-----------------------------

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Pekka Seppäsen virheellinen väite Kreikan työttömyydestä Ylen TV1:n Aamu-tv:n Jälkipörssissä 21.8.2018.

Kantelun perusteet

Talousasiantuntijana Aamu-tv:n Jälkipörssissä esiintynyt Talouselämä-lehden entinen päätoimittaja Pekka Seppänen esitti keskustelussa Kreikan vaikeasta tilanteesta ”faktan” ja väitti, että ”joka viides on työtön”.

Tieto oli jopa suuruusluokaltaan virheellinen. Faktaväite liioitteli rajusti työttömien osuutta ja johti siksi pahoin harhaan kaikkia Kreikan tilanteeseen ja työttömyyden tilastointiin perehtymättömiä katsojia.

Perätön väite Kreikan tilanteen arvioimisen kannalta tärkeästä ilmiöstä oli tästä syystä olennainen, oikaisua vaativa asiavirhe (JO 20).

Tuoreimmat Eurostatin ja Kreikan tilastoviraston julkaisemat työttömyysluvut ovat toukokuulta 2018.

Kreikan tilastoviraston 9.8.2018 julkaiseman tiedotteen kertomat, työikäisiä (15–74 v.) koskevat luvut olivat tällaiset:

-Työllisiä                                                  3 824 393

-Työttömiä                                                   924 941

-Työvoimaan kuulumattomia                   3 230 629

-Työvoimaan kuuluvia                             4 749 334

-Työikäisiä yhteensä                                7 979 963     

Julkaistut luvut osoittivat, että työttömien kreikkalaisten osuus työikäisistä kreikkalaisista oli vain 11,6 prosenttia eikä suinkaan ohjelmassa virheellisesti väitetty viidennes eli 19,5 prosenttia.

Illansuussa 21.8. lähetin Ylelle korjauspyynnön. Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen vastasi korjauspyyntöön 26.8. ja väitti Eurostatin tilastoon viitaten, ettei ohjelmassa ylipäätään ollut oikaistavaa asiavirhettä.

27.8. uudistin korjauspyynnön. Siinä osoitin, ettei Jokisen viittaamasta Eurostatin tilastosta käynyt ilmi sellaista tietoa, että joka viides kreikkalainen on työtön.

Kerroin myös Kreikan tilastoviraston julkaisemat oikeat luvut, jotka osoittivat Aamu-tv:ssä esitetyn faktaväitteen tiedon suuruusluokaltaan virheelliseksi.

29.8. Ylen vastaava päätoimittaja Jokinen ilmoitti hylänneensä korjauspyynnön. Kyseessä ei hänen mukaansa ollut olennainen asiavirhe, joka olisi vaatinut oikaisua.

Molemmat korjauspyyntöni ja päätoimittaja Jokisen vastaukset korjauspyyntöihin ovat kantelun kuittauksen perässä.

Jättäessään olennaisen asiavirheen pyynnöstä huolimatta korjaamatta Yle rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20). Siksi JSN:n tulee ottaa kantelu käsittelyyn ja antaa Ylelle huomautus.

Toinenkin syy kantelun käsittelyyn JSN:ssä on olemassa, sillä tapauksella on myös periaatteellista journalismin etiikkaan liittyvää merkitystä.

Päätoimittaja Jokisen 29.8. ratkaisun perusteluihin viitaten on arvioitava, koskeeko yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade Ylen Aamu-tv:n kaltaisia keskusteluohjelmia, joissa ”vieraiden ilmaisut ovat usein ytimekkäämpiä, puhekielisempiä ja siten epätarkempia kuin uutisissa”.

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.

Helsingissä 30.8.2018

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

Korjauspyyntö

21. elokuuta 2018 klo 17.53

Markku Lehtola

perätön, korjausta vaativa tieto Kreikan työttömyydestä (Aamu-tv:n Jälkipörssi 21.8.)

Vastaanottaja: juha.hietanen@yle.fi

Kopio: aamu-tv@yle.fi, jouko.jokinen@yle.fi

Hei,

Kreikan tilanteesta keskulteltaessa Pekka Seppänen lisäsi keskusteluun ”faktana” väitteen, jonka mukaan ”joka viides on työtön”. Tämä tieto ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Kreikassa on työikäisiä (15–74-vuotiaita) työttömiä tällä hetkellä suurin piirtein miljoona. Työikäisen väestön määrä taas on noin 8 miljoonaa. Näin ollen Kreikassa on työttömänä vain joka kahdeksas, ei joka viides.

Jotta katsojille ei jää Kreikan työttömyydestä suuruusluokaltaan väärää käsitystä, olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20). 

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com

Päätoimittaja Jouko Jokisen ensimmäinen vastaus

26. elokuuta 2018 klo 23.16

Vastaus oikaisupyyntöön

Vastaanottaja: markku.a.lehtola@gmail.com

Hyvä Markku Lehtola (markku.a.lehtola@gmail.com)

Kiitos palautteesta koskien Ylen Aamu-tv:n Jälkipörssiä 21.8.

Pyydätte oikaisua kohtaan, jos Pekka Seppänen sanoo, että joka viides kreikkalainen on työtön. Sama ilmenee kuitenkin esimerkiksi eurostatin tilastosta:

http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=une_rt_m&lang=en

Näillä perustein lähetyksessä ei ollut oikaistavaa asiavirhettä.

Kunnioittavasti

Jouko Jokinen

vastaava päätoimittaja

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta

Uudistettu korjauspyyntö

27. elokuuta 2018 klo 8.52

Re: Vastaus oikaisupyyntöön

Vastaanottaja: jouko.jokinen@yle.fi

Kopio: aamu-tv@yle.fi

Parahin Jouko Jokinen,

tuosta Eurostatin tilastosta, johon viittasit, ei suinkaan ilmene se Pekka Seppäsen aamu-tv:ssä esittämä tieto, että joka viides kreikkalainen on työtön. 

Toukokuulta 2018 oleva tuorein Kreikka-luku, 19,5 %, kertoo 15-74-vuotiaiden työttömien osuuden vain työvoimaan kuuluvista 15–74-vuotiaista kreikkalaisista eli työllisten ja työttömien yhteenlasketusta määrästä. Tämä kaikki on Eurostatin tilaston oheistiedoista luettavissa.

Työvoiman ulkopuolellakin on paljon työikäisiä kreikkalaisia. Toukokuussa työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita kreikkalaisia (inactive) oli vähän yli 3,2 miljoonaa. Heidätkin pitää tietysti ottaa mukaan, kun lasketaan, kuinka iso osa kreikkalaisista on työttömänä.

Kreikan tilastoviraston 9.8.2018 julkaiseman tiedotteen mukaan toukokuussa Kreikassa oli 3 824 393 työllistä, 924 941 työtöntä ja 3 230 629 työvoimaan kuulumatonta. Työikäisiä kreikkalaisia siis oli yhteensä 7 979 963, ja heistä työttömien osuus oli noin 11,6 %.

Tosiasiassa siis vähän harvempi kuin joka kahdeksas kreikkalainen on työtön, ei joka viides. Oikean ja väärän tiedon välillä on suuruusluokkaero, joten uudistan korjauspyyntöni. Olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Tässä yhteydessä myös viittaan JSN:n 7.3.2018 tekemään langettavaan päätökseen (6710/SL/17). Sen perusteluissa neuvosto korosti, että ”vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta”.

Edellä esitetyt luvut osoittavat selvästi, että Pekka Seppäsen ”joka viides on työtön” -ilmaisusta välittyi yleisölle jopa suuruusluokaltaan virheellinen kuva työttömien kreikkalaisten osuudesta.

Kreikan tilastoviraston 9.8.2018 tiedotteen pitäisi löytyä tästä osoitteesta: http://www.statistics.gr/en/statistics?p_p_id=documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN&p_p_lifecycle=2&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_cacheability=cacheLevelPage&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=4&p_p_col_pos=1&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_javax.faces.resource=document&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_ln=downloadResources&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_documentID=328704&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_locale=en

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com

Päätoimittaja Jouko Jokisen toinen vastaus

29. elokuuta 2018 klo 23.46

Vastaus oikaisupyyntöön

Vastaanottaja: markku.a.lehtola@gmail.com

Hyvä Markku Lehtola

Kiitos jälleen palautteestanne koskien Ylen Aamu-tv:n Jälkipörssiä 21.8. Kyseessä on keskusteluohjelma, jossa vieraiden ilmaisut ovat usein ytimekkäämpiä, puhekielisempiä ja siten epätarkempia kuin uutisissa.

Jälkipörssin keskustelussa käytetty ilmaisu olisi voinut olla tarkempi, mutta kyseessä ei ole olennainen asiavirhe, joka vaatisi oikaisua.

Ystävällisesti

Jouko Jokinen

vastaava päätoimittaja

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta

3. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.

vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS

Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.  

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 3

VIRHE

Helsingin Sanomien Kuukausiliite esitteli 2.8.2014 Sivuhenkilö-jutussaan espanjalaisen valokuvaajan Marc Femenian. Jutussa esitettiin väite: "Viime vuonna Espanjassa oli 600 000 myymätöntä uutta asuntoa ja joka neljäs aikuinen oli työtön."

KOMMENTTI

Väite, että Espanjassa vuonna 2013 "joka neljäs aikuinen oli työtön", oli suuruusluokaltaan virheellinen. 15–74-vuotiaiden aikuisten työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 26,1 %, mutta tämä luku kuvasi työttömien aikuisten osuutta vain työvoimaan kuuluvista espanjalaisista. 15–74-vuotiaita oli Espanjassa kaikkiaan noin 35,2 miljoonaa. Työllisten ja työttömien lisäksi heihin kuului muun muassa opiskelijoita ja eläkeläisiä. Noin 6 miljoonan työttömän osuus kaikista aikuisista oli oikeasti vain 17,0 %. HS oli liioitellut aikuisten työttömien määrää lähes 3 miljoonalla; vain joka kuudes aikuinen oli vuonna 2013 työtön Espanjassa. Kun pyysin lehteä oikaisemaan olennaisena pitämäni virheen, toimittaja Anu Nousiainen kertoi tienneensä asian oikean laidan. Lyhyessä jutussa hän ei kuitenkaan "mielellään" alkanut puhua työvoimaan kuuluvista 15-74-vuotiaista. Lisäksi Nousiainen arvioi, että lukijat "varmasti" ymmärsivät, mistä oli kyse. Helsingin Sanomat jätti virheen korjaamatta, joten tein kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Sen puheenjohtaja päätti ottaa kantelun neuvostossa käsiteltäväksi. Vastauksessaan JSN:lle päätoimittaja Kaius Niemi korosti, että kyse ei ollut Journalistin ohjeiden tarkoittamasta olennaisesta virheestä, joten lehti ei oikaissut sitä. Nyt hän julistaa, että "me korjataan pienimmätkin virheet". JSN teki kantelusta 10.12.2014 vapauttavan päätöksen (5577/SL/14). Neuvoston mielestä HS:n käyttämä ilmaisu kuvasi valokuvaajaa ja hänen näyttelyään esiteltäessä "riittävällä tarkkuudella" Espanjan työttömyyden tilaa. Merkille pantavaa tapauksessa on se, että kun kantelun kohtalo ratkaistiin JSN:n julkisella puolella, itse kukin voi arvioida tehtyä ratkaisua. Minusta oli olennainen virhe väittää, että joka neljäs oli työtön, kun tosiasiassa vain joka kuudes oli vailla työtä. Kommentin lopuksi tekee vielä mieli kiinnittää huomiota siihen, mitä HS:n päätoimittaja sanoi vastauksessaan JSN:lle esimerkiksi eläkeläisistä ja opiskelijoista. Hän katsoi lukijoiden ymmärtävän, "ettei esimerkiksi eläkeläisiä ja opiskelijoita lasketa työttömiksi". Eihän tästä, herra paratkoon, ollut kyse. Mies oli ymmärtänyt asian aivan väärin. Metsään Hesari oli mennyt, kun ei ollut laskenut eläkeläisiä ja opiskelijoita siihen aikuisten espanjalaisten lukuun, johon työttömien lukua suhteutettiin.

Oikaisu Helsingin Sanomissa 23.8.2014:

"Perjantaina 22. elokuuta sivulla B 21 kerrottiin, että Wilho Sorvali on Sami Suvirannan vaarin eno. Hän on kuitenkin Suvirannan puolison Johanna Siivosen vaarin eno. Sorvalin nimi oli myös kirjoitettu jutussa kerran virheellisesti Suutariksi."

Kotialbumi-palstalla oli 22.8. kerrottu Sami Suvirannan lähettäneen hienon kuvan, joka oli otettu Noordwijkissä Hollannissa 18. heinäkuuta 1926.

Virheellisesti oli väitetty, että "rantatuolissa keskimmäisenä istuu hänen vaarinsa eno, sortavalalainen liikemies Wilho Suutari, joka oli matkalla tuttaviensa kanssa".

Suuruusluokaltaan virheellistä tietoa Espanjan, eteläisen Euroopan kriisimaan, aikuisten työttömyydestä ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINK: TOTUUS.

2. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.  

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.

vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS

Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 2

VIRHE

2.4.2014 Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan muun muassa euroalueen talouskriisistä. Hän arvioi, että kriisimaissa näkyi toipumisen merkkejä, mutta huomautti samalla:  "Työttömyysaste on kuitenkin Kreikassa ja Espanjassa yli 25 prosenttia, nuorista enemmistö on vailla töitä."

KOMMENTTI

Tosiasiassa Kreikan nuorista vain 16 % ja Espanjan nuorista vain 20 % oli vailla töitä, ei suinkaan enemmistö.  Suuruusluokaltaan virheellisen tiedon korjaus oli erityisen tarpeellinen siitäkin syystä, että perättömän tiedon "auktorisoi" tunnettu, luotettavana pidetty talousasiantuntija. Koska Helsingin Sanomat ei suostunut korjaamaan virhettä, tein kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Sen puheenjohtaja Risto Uimonen päätti 16.4.2014, ettei kantelua oteta JSN:n käsiteltäväksi. Karsintapäätöksen perusteluista ja tapauksesta lähemminkin voi lukea Kulissien takana -raportista (s. 21–22). Raportti on luettavissa tästä.

Oikaisu Helsingin Sanomissa 18.3.2014:

"Kolmostien varteen Hattulaan tulevan panssarivaunun nimi on Leopard, ei Leopold, kuten sunnuntaina 16. maaliskuuta sivulla A 3 kerrottiin." 

16.3. Helsingin Sanomat oli uutisoinut näyttävässä puolen sivun jutussaan (s. A 14), miten Saksasta oli hankittu alun perin varaosiksi panssarivaunu Leopard 2A4, joka nyt pääsi kolmostien maamerkiksi.    

Kiinnostavaa tapauksessa oli se, että vaikka tien varteen tulevan panssarivaunun nimi oli väärin vain lehden aiheita lyhyesti esittelevällä sivulla A 3, HS katsoi aiheelliseksi julkaista oikaisun.

Suuruusluokaltaan virheellistä tietoa Kreikan ja Espanjan nuorten työttömyydestä ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista, vaikka väärä tieto antoi lukijoille pahoin harhaan johtavan kuvan kriisimaiden nuorten tilanteesta. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.