"NEET-nuorilla ei ole mitään"

Ylen uutiset julkaisi sivuillaan 5.12.2017 Eero Mäntymaan näyttävän jutun Nuorisotutkimusseuran uunituoreesta raportista. "NEET-nuorilla ei ole mitään" -jutun voi lukea tästä.

Raporttia varten oli tutkittu nuorten syrjäytymisen syitä ja sitä, miltä syrjäytyminen nuorten itsensä mielestä tuntuu. Valtioneuvoston kanslian tilaaman raportin voi lukea tästä.

Mäntymaa kertoi jutussaan, että raporttiin haastateltiin etsivän nuorisotyön avulla 117 NEET-nuorta. NEET-nuoret tarkoittivat niitä 15-29-vuotiaita nuoria, "jotka ovat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella".

"Raporttiin saatuja syrjäytyneiden nuorten vastauksia verrattiin koko ikäluokan vastauksiin, jotka on kerätty vuosittaisista nuorisobarometreistä", Mäntymaa valisti lukijoita tutkimuksen asetelmasta.

Haastateltujen NEET-nuorten vastaukset olivat toimittajan mukaan "synkkää luettavaa". Heillä meni muita nuoria huonommin kaikilla elämän osa-alueilla.

Jutun grafiikka paljasti meille esimerkiksi sen, että "NEET-nuorista" peräti 24 % koki kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan vain melko löyhästi, erittäin löyhästi tai ei ollenkaan.

Kaikkien 15–29-vuotiaiden vastaava osuus oli grafiikan tietojen mukaan paljon pienempi, vain 9 %.
Tulokset olivat lievästi sanoen hätkähdyttäviä. Raporttia tehnyt tutkija korosti, että "huono-osaisuus on kokonaisvaltaista".

Näyte

Hätkähdyttävää ja yleisöä rankasti harhaan johtavaa oli se, että Mäntymaa esitti haastateltujen eli "syrjäytyneiden" NEET-nuorten kokemukset ikään kuin ne kuvaisivat kaikkien 15–29-vuotiaiden NEET-nuorten kokemuksia.

Raportissaan tutkijat totesivat, että "kerättyä aineistoa nimitetään otoksen sijaan näytteeksi". Näin meneteltiin siksi, että haastateltujen nuorten valinta perustui harkintaan eikä minkään sortin otantaan.

Tilastollisen todennäköisyyden merkityksessä aineiston ei ollut tarkoituskaan olla edustava suhteessa perusjoukkoon eli Suomessa asuviin NEET-nuoriin, tutkijat huomauttivat.

Ideana oli sen sijaan löytää kaikkein vaikeimmin tavoitettavia työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevia nuoria.

Niitä syrjäytyneitä nuoria, joita ei esimerkiksi Ohjaamojen palveluissa näy ja niitä otaksuttavasti huonosti voivia nuoria, joita mitkään survey-tutkimuksetkaan eivät tavoita.

Näitä vaikeimmin tavoitettavia nuoria, joita jäi lopulta pyydykseen 117, metsästi raporttiin jopa 50 etsivän armeija. Tästäkin näkee, että raportin haastateltaviksi ei tavoiteltu tyypillisiä NEET-nuoria, joiden mielipiteitä sitten verrattaisiin koko 15–29-vuotiaiden ikäluokkaan.

NEET-nuoret

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 15–29-vuotiaita NEET-nuoria noin 113 000. Miehiä heistä oli reilut 54 000 ja naisia runsaat 58 000.

15–29-vuotiaiden NEET- miesten osuus ikäluokan kaikista miehistä oli 10,8 %. NEET-naisten vastaava osuus oli 12,2 %.

Nämä luvut eivät tietenkään tarkoita sitä, että useampi kuin joka kymmenes 15–29-vuotiaista olisi syrjäytynyt. NEET-status ei tarkoita sitä, että nuori olisi välttämättä edes vaarassa syrjäytyä.

Esimerkiksi THL:n erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Matilda Wrede-Jäntti huomautti tästä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 16.3.2017 antamassaan lausunnossa:

"NEET-kategoria peittää alleen suhteellisen suuren joukon varsin tavallisia nuoria, joista ei ole mitään syytä olla huolissaan."

Nämä "varsin tavalliset nuoret" esimerkiksi pitävät välivuotta, lukevat pääsykokeisiin, odottavat opiskelujen tai armeijan alkamista, hoitavat lasta kotonaan tai touhuavat järjestöissä.

THL-blogissaan 24.8.2017 Matilda Wrede-Jäntti kehotti kiinnittämään huomiota NEET-kategorian kaikkien nuorten sijasta "riski-Neet"-nuoriin.

Hänen mielestään tukea tulisi antaa "NEET-joukon sisällä olevalle pienelle ryhmälle erityisen riskialttiita nuoria, joka koostuu noin viidestätuhannesta 17–18-vuotiaasta".

Näillä nuorilla on THL:n tutkimuksen mukaan suurin riski joutua kasautuviin ongelmiin, Wrede-Jäntti kirjoitti.

Kiinnostavasti hän huomautti tässä yhteydessä, että "tyttöjen luvut ovat tässä ryhmässä jopa hieman huolestuttavammat kuin poikien". 

Media on tähän asti keskittänyt huomionsa vain miespuolisiin NEET-nuoriin, jotka on tulkittu Ylen Eero Mäntymaan tapaan järjestään syrjäytyneiksi tai ainakin syrjäytymisvaarassa oleviksi.

Tätä kummallista ja harhaista tulkintaa muuten ovat kritisoineet myös elinkeinoelämää lähellä olevan Etlan tutkijat. "Neet-nuorten tulkinnassa korjattavaa" -muistio (päivätty 21.12.2016) on luettavissa tästä.

Harhaanjohtava tieto leviää kuin kulovalkea

Yle taisi saavuttaa harhaanjohtavan tiedon levittämisessä uutisvoiton: se ehti johtaa yleisöä harhaan kaiketi ensimmäisenä eli jo 5.12. aamupäivällä.

Hyvin nopeuskilvassa näytti pärjänneen myös Kansan Uutiset. Se julkaisi 5.12. iltapäivällä UP:n Mika Peltosen jutun "Nuorten huonovointisuus yllätti tutkijat". Jutun voi lukea tästä.

Tässä Kansan Uutistenkin julkaisemassa jutussa etsivän nuorisotyön aktivistien tavoittamien 117 NEET-nuoren kokemukset oli viritelty kuvaamaan NEET-kategorian kaikkien nuorten kokemuksia.

Illansuussa 5.12. "ainutlaatuinen tutkimus syrjäytymisestä" sai julkisuutta Helsingin Sanomien nettilehdessä. Jutun voi lukea tästä.

HS:n Marjo Valtavaaran juttukin yleisti 117 haastatellun kokeman huonovointisuuden työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten koko joukon kokemaksi huonovointisuudeksi.

Jutussa haastatellun tilastotutkija Sami Myllyniemen mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten huonovointisuus oli "syvää". "Syvyys jopa yllätti tutkijat", Valtavaara korosti.

Olen jokseenkin varma siitä, että Ylen, KU:n ja Hesarin tapaiset kuvaukset VN:n kanslian tilaamasta tutkimuksesta saavat jatkoa mediassa.

Media nyt vain on päättänyt, että nuorten NEET-status merkitsee järjestään syrjäytymistä tai ainakin syrjäytymisen vaarassa olemista. Viis tosiasioista.

Nuorten miesten syrjäytymisen räikeä liioittelu jatkuu

Puolilta päivin 15.9.2016 kehittyneiden teollisuusmaiden järjestö OECD julkaisi noin 500-sivuisen raporttinsa "Education at a Glance 2016". Se sisälsi tosi tärkeää tietoa ja analyysia koulutuksesta.

Yksi raportin tärkeistä teemoista oli nuorten siirtyminen koulutuksesta työelämään. Raportin laatijat kysyivät muun muassa, "where are the 15–29 year-olds?".

Tästä teemasta uutisoi meillä näyttävästi ja kaiketi ensimmäisenä heti raportin julkitulon jälkeen Helsingin Sanomien nettilehti. Marjukka Liitenin jutun otsikko oli raju, se taatusti herätti lukijat:

Liiten tiesi, että "syrjässä olevien nuorten osuus on noussut" ja "etenkin nuorten miesten joutilaisuus on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa".

Vertailussa kiinnittyi jutun mukaan huomio siihen, että "vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa niin, että se oli vuonna 2015 jo yli viidennes".

Opetushallituksen edustaja pohti Liitenin jutussa syitä surkeisiin lukuihin: "Kyllähän nuorten pahoinvointi ja syrjäytymisuhka ovat pitkään olleet tiedossa. Jotain on varmaan tehty väärin."

Pian Hesarin ulostulon jälkeen useammatkin maakuntalehdet julkaisivat aina niin luotettavan STT:n uutisen: "Yhä useampi nuori mies vailla työtä ja koulutusta". STT:n toimittaja tiesi kertoa seuraavaa:

"Yli viidennes suomalaisista nuorista miehistä on vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella, selviää koulutusta vertailevasta OECD:n Education at a Glance -julkaisusta. Syrjäytyminen on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2005, jolloin koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella oli hieman yli 12 prosenttia nuorista miehistä."

Myöhemmin iltapäivällä 15.9.2016 Ylen uutisetkin välitti tietoa OECD:n koulutusvertailun "karusta faktasta". Terhi Toivosen ja Riikka Valtosen mukaan raportti oli "hälyttävää luettavaa suomalaisten nuorten miesten kohdalla".

Vertailusta selvisi, että "viidennes nuorista miehistämme kuului niin sanottuun NEET-ryhmään (not in employment, education or training), eli he eivät opiskelleet, mutta eivät myöskään olleet työelämässä tai edes hakeneet töitä".

Tähän tapaan on hälyttävää luettavaa karusta faktasta sittemminkin meille tarjottu, näihin päiviin asti. Etelä-Suomen Sanomat esimerkiksi kirjoitti asiasta 21.4.2017 pääkirjoituksessaan näin:

"OECD:n viime syksynä julkistaman vertailun mukaan peräti runsas viidennes suomalaista 20–24-vuotiaista miehistä oli ilman työtä ja koulutuksen ulkopuolella. Määrä oli lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa kohoten selvästi yli läntisten teollisuusmaiden keskiarvon. Nuorten suomalaisnaisten syrjäytyneisyys on kasvanut samaan aikaan paljon hitaammin."

Näin media on loihtinut meille kuvan 20–24-vuotiaista nuorista miehistä: useampi kuin joka viides heistä on koulutuksen ulkopuolella ja vailla työtä, siis työttömänä. He ovat joutilaita ja syrjäytyneitä.

Kuva on karu ja hälyttävä, mutta onko se tosi? Tällaisen kuvanko OECD:n kohuttu raportti oikeasti piirsi?

Raportin mukaan 20–24-vuotiaiden NEET-miesten (Not in Education, Employment, or Training) osuus ikäluokan kaikista miehistä oli Suomessa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 21,1 prosenttia.

Nuoria NEET-miehiä siis oli OECD:n raportin mukaan yli viidennes kaikista ikäluokan nuorista miehistä, mutta on hyvä tietää, että vuoden 1. neljänneksen lukua ehkä selitti satunnaisvaihtelu.

Tilastokeskuksen käyttämä, koko vuotta koskeva "vakaampi" vuosikeskiarvo osoitti, että 20–24-vuotiaiden miesten NEET-aste 2015 oli 4,5 prosenttiyksikköä alempi eli "vain" 16,6 prosenttia.

Tämän tiedon sivuuttamisesta ei kuitenkaan ole syytä kritisoida kovin tylysti niitä toimittajia, jotka uutisoivat OECD:n raportista tuoreeltaan. Tietoa oli raportista vähän vaikea havaita.

Mutta raportissa oli sellainen helposti havaittava tärkeä tieto, jonka sivuuttaminen kieli kehnosta journalismista. Tieto löytyi sivun 351 kuvasta:

Kuvasta voi nähdä, että suomalaisista 20–24-vuotiaista NEET-miehistä vain vähän yli puolet oli vuonna 2015 (sen ensimmäisellä neljänneksellä) vailla työtä eli työttömänä.

Ikäluokan kaikista nuorista miehistä työttömien NEET-miesten osuus oli vain 12–13 prosenttia. Media oli julistanut, että yli 20 prosenttia nuorista miehistä oli ollut vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella.

Median kohujutut siis olivat menneet pahasti metsään. Perätöntä oli myös uskottelu nuorten NEET-miesten joutilaisuudesta ja syrjäytymisestä.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larja muistutti muutama päivä "hälyttävien" uutisten jälkeen, että kaikki NEET-nuoret eivät suinkaan ole syrjäytyneitä:

"Joukkoon mahtuu paljon välivuoden pitäjiä, pääsykokeisiin lukijoita, perhevapailla olijoita ja niitä, joille osuu hieman pidempi loma esimerkiksi armeijan päättymisen ja opiskelun aloittamisen välillä."

Etlan tutkijat selvittivät syrjäytymiskohun noustua NEET-ilmiötä vuoden 2013 lopun aineistoja käyttäen. Muistio on kiinnostava ja lukemisen arvoinen. Sen pitäisi avautua luettavaksi tästä.

Tutkijat päätyivät tällaiseen johtopäätökseen: "Keskusteluissa on unohdettu, että neetiksi luokiteltu nuori ei ole automaattisesti syrjäytynyt tai edes syrjäytymisvaarassa. Tällaisessa tilanteessa olevien määrä ikäluokassa on uskottavammin 10 % luokkaa tai hieman sitä pienempi."

"Hälyttävä luettava" OECD:n koulutusvertailun "karusta faktasta" oli siis kaikkea muuta kuin faktaa. Se oli tosiasiassa nuorten miesten syrjäytymisen räikeää liioittelua.

Tässä kohtaa on syytä muistuttaa vielä siitäkin, että Tilastokeskuksen mukaan 20–24-vuotiaiden NEET-miesten osuus ikäluokan nuorista miehistä vuonna 2016 oli enää 14,8 prosenttia.

Siitäkin tekee mieli muistuttaa, että Tilastokeskuksen tietojen mukaan 20–24-vuotiaiden NEET-naisten osuus ikäluokan nuorista naisista vuonna 2016 oli 13,4 prosenttia.

Jostain ihmeen syystä mediaa ei ole ollenkaan kiinnostanut nuorten NEET-naisten tilanne, vaikka heidän NEET-asteensa on lähes sama kuin nuorten miesten NEET-aste.

"Hälyttävää luettavaa" joka viidennen nuoren miehen syrjäytymisestä saamme taatusti jatkossakin. Hesarin, Ylen ja STT:n lanseeraama "totuus" elää varmasti, koska medialla on taipumus viitata jo julkaistuihin juttuihin, tarkistamatta, pitävätkö niiden faktat kutinsa.