17. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.

vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS

Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.  

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 17

VIRHE

24.3.2018 Helsingin Sanomat julkaisi tulevaisuuskirjeenvaihtajansa Heikki Aittokosken jutun "Onnellisten saari". Linkki juttuun on tässä.  Jutussaan Aittokoski vertaili monin tilastoluvuin Islantia ja Suomea ja esitti muun muassa tällaiset tiedot alkoholin kulutuksesta: "Alkoholin kulutus henkeä kohti: Islanti 6,9 litraa vuodessa, Suomi 11,9."

KOMMENTTI

THL:n tilastoraportti 11/2017 ("Alkoholijuomien kulutus") kertoi, että vuonna 2016 alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100-prosenttisena alkoholina oli Suomessa 9,0 litraa. Islannin tilastoviraston tietojen mukaan vastaava alkoholin kokonaiskulutus henkeä kohti oli vuonna 2016 Islannissa 6,0 litraa. Tosiasiassa alkoholin kulutus henkeä kohti oli siis sekä Islannissa että Suomessa reilusti Aittokosken väittämää vähäisempää. Niinpä pyysin lehteä oikaisemaan virheensä. Koska Helsingin Sanomien toimitus ei suostunut korjaamaan asiavirhettä, lähetin 3.4.2018 kantelun Julkisen sanan neuvostolle.  25.4.2018 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päätti, ettei neuvosto ota kantelua käsiteltäväkseen, koska kantelu oli hänen mielestään tehty "testaustarkoituksessa". Näin porttikielto median itsesääntelyyn pysyi yhä voimassa. Kerroin tapauksesta ja julkaisin kantelun Faktavahdissa 3.4.2018. Postauksen voi lukea tästä. Tarkemmin kerroin tulevaisuuskirjeenvaihtajan tyylinäytteestä 4.4.2018. Tekstin, josta selviävät HS:n toimittajan kömmähdyksen taustat, voi lukea tästä.

Oikaisu Helsingin Sanomissa 14.3.2018:

"Toisin kuin lauantaina 10. maaliskuuta sivulla D 8 kerrottiin, Henna Paavola asuu avomiehensä, ei aviomiehensä kanssa."

Hesarin 10.3.2018 jutussa "Kotona kasvien keskellä" Tiiamari Pennanen kertoi turkulaisesta 70 neliön kerrostalokolmiosta, jossa kasvoi peräti viidenkymmenenviiden eri lajin kasveja: "Täällä asuu Henna Paavola, 24, aviomiehensä, kissansa ja yli 70 kasvin kanssa."

Perätöntä ja lukijoita pahasti harhaan johtanutta tietoa alkoholin kulutuksesta Islannissa ja Suomessa ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.

Tulevaisuuskirjeenvaihtajan tyylinäyte

Heikki Aittokoski

(kuvakaappaus HS TV:n studiokeskustelusta 30.3.2018)

Heikki Aittokoski on Helsingin Sanomien tulevaisuuskirjeenvaihtaja. Hän on monia palkintoja niittänyt kovan tason toimittaja, erinomainen kirjoittaja.

Vuonna 2017 tiedonjulkistamisen neuvottelukunta palkitsi hänet "pitkäjänteisestä journalistisesta työstä".

Neuvottelukunta argumentoi valintaansa muun muassa sillä, että Aittokoski on "isojen aiheiden mies". Hänellä on "taito rakentaa arkipäiväisten asioiden ympärille globaali tarina".

"Heikki Aittokoski perehtyy ja pohtii. Hänen juttunsa ovat hitaan journalismin helmiä", palkitsijat kiittivät.

Mutta miten on, kunnioittaako hän lukijoiden oikeutta saada oikeaa tietoa? Tässä yksi tyylinäyte hänen hitaan journalisminsa helmistä journalismin etiikan näkövinkkelistä tarkasteltuna.

Lauantaina 24.3.2018 Heikki Aittokoski raportoi isosti Onnellisten saaresta, Islannista. Jutussaan hän väitti, että Suomi on "arvioitu" maailman onnellisimmaksi maaksi.

Väite, joka viittasi 14.3.2018 julkaistuun The World Happiness Report 2018 -selvityksen vertailuun, oli täyttä pötyä.

Suomea ei toden totta "arvioitu" maailman onnellisimmaksi maaksi. Kun tämä olennainen asiavirhe jäi pyynnöstä huolimatta oikaisematta, lähetin Julkisen sanan neuvostolle kantelun.

Kerroin tästä lukijoiden kannalta ikävästä tapauksesta Faktavahti-blogissa jo aiemmin. Tarinan voi sen lopussa olevine kanteluineen lukea tästä.

Väite onnellisuusraportista ei valitettavasti ollut Aittokosken jutun ainoa perätön väite. Perätön oli myös tämä Islantia ja Suomea koskeva tieto:

"Alkoholin kulutus henkeä kohti: Islanti 6,9 litraa vuodessa, Suomi 11,9."

Jo lauantaiaamuna 24.3. lähetin Aittokoskelle korjauspyynnön. Tiesin nimittäin, että ainakin Suomea koskeva tieto oli pahasti metsässä:

"Hei,

kerroit, että alkoholin kulutus henkeä kohti on Suomessa 11,9 litraa, kun se Islannissa on 6,9 litraa. Islannin luvusta en tiedä, mutta ainakin Suomea koskeva tieto oli niin pahasti poskellaan, että se on syytä korjata (JO 20).

Päihdetilastollinen vuosikirja 2017 (s. 20) tietää, että asukasta kohti puhtaana alkoholina mitaten alkoholin kulutus vuonna 2016 oli ”vain” 9,0 litraa. 15 vuotta täyttänyttä kohti kulutus oli samana vuonna 10,8 litraa."

Kesken aamukiireidensä Aittokoski kiitti kriittisestä palautteesta. Hän kertoi, että alkoholin kulutusta koskevien tietojen lähteenä oli "Maailmanpankki, jonka lähteenä taas oli mm. WHO".

Ystävällisesti Aittokoski myös vinkkasi minulle linkin lähteeseensä. Linkin takaa avautuvia tietoja voi tutkailla tästä.

Kävi ilmi, että vuotta 2015 koskevat tiedot oli otsikoitu seuraavasti: "Total alcohol consumption per capita (liters of pure alcohol, projected estimates, 15+ years of age)".

Oli helppo nähdä, miksi Aittokosken tiedot olivat metsässä. Häneltä oli jäänyt lukematta otsikosta sen sulkeisiin ahdettu osa.

Hän oli kirjoittanut HS:ssa alkoholin kulutuksesta "henkeä kohti", mutta linkistä avautuvat tiedotpa kertoivatkin alkoholin kulutuksesta vain 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Siitä lukujen iso ero.

Niinpä meilailin HS:n tulevaisuuskirjeenvaihtajalle vielä samana aamuna uuden reklamaation pahan asiavirheen korjaamisesta:

"Heikki hyvä,

lähettämäsi linkin takaa avautuvassa Maailmanpankin infossa kerrottiin alkoholin kokonaiskulutuksesta per 15 vuotta täyttänyt asukas (15+ years of age). Tätä et kenties huomannut, vaan kirjoittelit jutussasi kokonaiskulutuksesta per asukas, mikä on aivan eri asia.

Suosittelen, että vilkaiset THL:n tilastoraportista 11/2017 ”Alkoholijuomien kulutus” ainakin sivun 2 taulukkoa 1. Sieltä näet, että kokonaiskulutus per asukas vuonna 2016 oli se mainitsemani 9,0 litraa ja kulutus per 15 vuotta täyttänyt asukas 10,8 litraa.

Mieluusti voisit katsoa myös sivun 12 perässä olevasta tilastoraportin laatuselosteesta, miten tilastoidun ja tilastoimattoman kulutuksen luvut on saatu aikaan. 

Suosittelen edelleen, että pistäydyt Islannin tilastoviraston sivuilla. Siellä julkaistun tiedon mukaan vuonna 2016 alkoholin kulutus per asukas oli 6,0 litraa ja alkoholin kulutus per 15 vuotta täyttänyt asukas 7,5 litraa.

Näiden luotettavimpien tietojen hakuoperaatioiden jälkeen, ja aamun askareista selvittyäsi, voisit sitten naputella asianmukaisen oikaisun lehdessäsi julkaistavaksi. Näin tulisit toimineeksi hyvän journalistisen tavan mukaisesti.

Oikaisun värkkääminen ehkä hitusen sattuu, mutta se kuulunee journalistin ammatin vaivoihin, jotka kuuluvat asiaan."

Maanantaiaamuna 26.3. Heikki Aittokoski toivotti huomenta ja kertoi, ettei oikaisujen tekeminen "itse asiassa" satu. Hän on tehnyt niitä uransa varrella vähintään kymmeniä.

Tässä kohtaa Aittokoski ei kuitenkaan nähnyt oikaisuun syytä. Hänen mielestään Maailmanpankki ja WHO olivat luotettavia lähteitä.

Lisäksi hän kertoi käyttäneensä mieluummin yhtä tilastoa kuin ryhtyneensä yhdistelemään eri maiden tilastoja. Näin hän torjui korjauspyyntöni.

Vastasin oitis Aittokosken aamutervehdykseen ja kerroin, että kun oikaisua ei näkynyt, "lähetin juuri äsken korjauspyynnön Kaius Niemelle".

Huomautin samalla Aittokoskelle, että hänen mainitsemansa "lähdejuttu" ei nyt auta. Hän oli väittänyt lukujensa olleen henkeä kohti laskettuja, vaikka ne olivat 15 vuotta täyttänyttä kohti laskettuja.    

Koska Helsingin Sanomat jätti korjaamatta virheelliset tiedot alkoholin kulutuksesta Islannissa ja Suomessa, kantelin totta kai tästäkin asiasta JSN:lle. Kantelun teksti löytyy tästä.

Kun funtsii, olivatko Aittokosken HS:ssa kertomat perättömät tiedot sitten olennaisia virheitä, on hyvä muistaa, millaisia virheitä Hesari tapaa lukijoidensa iloksi oikaista. Tässä parit esimerkit:

HS 24.2.2018
"Perjantaina 23. helmikuuta sivulla A 20 luki virheellisesti, että Suomeen muuttaneen Allison Burgerin isoisovanhemmat tapasivat tanssijuhlissa Oklahomassa. He tapasivat Kansasissa."

HS 27.3.2018
"Lauantaina 26.3. sivulla A 6–7 kansainvälisiä avioliittoja käsitelleessä uutisessa kirjoitettiin virheellisesti, että gambialaisten miesten ja suomalaisten naisten välisten avioliittojen eronneisuusprosentti oli 5,7 vuonna 2016. Oikea prosentti on 6."

7.4.2015
"Lauantaina 4. huhtikuuta sivulla C 14 kuvassa oli täytetty harakka, ei varis."

5.10.2015
"Sunnuntaina 4. lokakuuta sivulla B 2 kerrottiin norsunluukoira Rokan olevan vielä pentu. Rokka on 3-vuotias. Toinen kirjoituksessa mainittu koira on nimeltään Gillo, ei Halo."

(kuvakaappaus HS TV 30.3.2018)

Vuonna 2014 Heikki Aittokoski sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. Palkitsijoiden mukaan hän on peloton toimittaja, joka uskaltaa kysyä isoja ja vaikeita kysymyksiä. Entäs sankarin moraali?

 Vastine "Demokraatti vilpisteli viinan kiroista" -postaukseen

21. syyskuuta 2017 julkaisin kriittisen postauksen siitä, miten Demokraatti kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan tiedotteen tekstiin tukeutuen härskisti vilpisteli viinan kiroista.

Lehti levitti perätöntä, lukijoita pahoin harhaan johtanutta tietoa alkoholista työikäisten kuolinsyynä. Perättömän tiedon sylttytehtaana toimi todellakin edustaja Elorannan 19.9.2017 päivätty tiedote:

"Alkoholi on myrkky, joka aiheuttaa 60 eri sairautta. Se on Suomessa yleisin työikäisten kuolinsyy jopa 4000 vuosittaisessa tapauksessa, useammin kuin sepelvaltimotauti."

Tänään Eeva-Johanna Eloranta lähetti minulle tekstin, jonka toivoi tulevan julkaistuksi blogissani hänen vastineenaan 21.9. postaukseen. Toive on totta kai syytä toteuttaa.

Eeva-Johanna Elorannan vastine

Hei

Syytät Demokraatti-lehteä vääristä faktoista viitaten tiedotteeseeni alkoholin haitoista. Syytös on aiheeton, sillä faktani olen tarkistanut. Tiedot ovat muidenkin tarkistettavissa Suomen virallisen tilaston Päihdetilastollisesta vuosikirjasta 2016.

Sen mukaan alkoholin käytön seurauksena kuolleita on ollut 2000-luvulla 2214-3011 vuodessa. Tällöin perussyynä on ollut alkoholisairaus tai -myrkytys. Näitä ovat mm. kardiomyopatia, maksasairaudet ja haiman sairaudet tai tapaturmaiset alkoholimyrkytykset. Näiden lisäksi päihtyneenä tapaturmaan ja väkivaltaan kuolleita on ollut 548-978 vuodessa. Kun nämä lasketaan yhteen, niin enimmillään alkoholin käytön seurauksena kuolleita on tosiaankin ja ikävä kyllä ollut jopa tuo mainitsemani 4000 (3989). Näin tapahtui vuonna 2005.

Toivon, että julkaiset vastineeni blogissasi.

Ystävällisin terveisin

Eeva-Johanna Eloranta

FM, VTM

Kansanedustaja (sd)

Kommentti vastineeseen

Kansanedustaja Elorannan lähde, Päihdetilastollinen vuosikirja 2016, on luettavissa tästä. Kirjan sivulla 88 on julkaistu taulukko 46: Alkoholin käytön seurauksena kuolleet 2000–2015.

Taulukosta todellakin käy ilmi, että alkoholin käytön seurauksena kuolleita on 2000-luvulla ollut Elorannan mainitsemat 2 214–3 011 vuodessa. 2 214 oli vuoden 2015 luku ja 3 011 vuoden 2005 luku.

Kirjan sivulla 29 todetaan: "Alkoholin käyttöön liittyviin kuolemiin on laskettu alkoholisairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleiden lisäksi päihtyneenä tapaturmaan ja väkivaltaan kuolleet."

Tämä tieto oli Elorannalta jäänyt huomaamatta. Niinpä hän sitten laskikin päihtyneenä tapaturmaan ja väkivaltaan kuolleiden luvut, 548–978 per vuosi, yhteen lukujen 2 214–3 011 kanssa.

Näin kansanedustaja tuli faktoja tarkistaessaan laskeneeksi päihtyneenä tapaturmaan ja väkivaltaan kuolleet kahteen kertaan tilastoon, joka kertoi alkoholin käytön seurauksena kuolleiden määrästä.

Toinen faktojen tarkistamisen kömmähdys Elorannalle oli sattunut siinä, että edellä esitetyt luvut kertoivat kaikenikäisistä alkoholin käytön seurauksena kuolleista.

Tiedotteensa perättömässä väitteessä hän oli kuitenkin esittänyt alkoholin olevan "Suomessa yleisin työikäisten kuolinsyy jopa 4000 vuosittaisessa tapauksessa".

Tilastokeskuksen kuolinsyytietojen mukaan 15–64-vuotiaina eli työikäisinä alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuoli vuosittain 1 118–1 796 ihmistä vuosina 2000–2015.

Uutisjuttu, jossa Demokraatti 18.9.2017 vilpisteli viinan kiroista, muuten olla möllöttää virheineen päivineen edelleenkin lehden nettisivuilla.

Odotan uteliaana, tulevatko perättömät tiedot vihdoinkin korjatuiksi, kun kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta saa nyt tietää sortuneensa faktojen tarkistajana peräti kahteen väärinkäsitykseen.

Demokraatti vilpisteli viinan kiroista

Maanantaina 18.9. aamupäivällä SDP:n pää-äänenkannattaja Demokraatti julkaisi näyttävän uutisen "Yksikin uusi alkoholiriippuvainen nuori on liikaa". Uutinen kertoi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) olevan huolissaan alkoholilain uudistuksen haitoista.

Eeva-Johanna Eloranta (kuva: Eduskunta)

Demokraatin toimituksen nimiin merkityssä uutisessa oli napakka väliotsikko "Eloranta korostaa alkoholin olevan myrkky". Väliotsikon perään toimitus oli kirjoitellut seuraavanlaisen tekstin:

"Eloranta korostaa alkoholin olevan myrkky, joka aiheuttaa 60 eri sairautta. Se on Suomessa yleisin työikäisten kuolinsyy jopa 4000 vuosittaisessa tapauksessa, useammin kuin sepelvaltimotauti."

Koska olin askarrellut tämän asian parissa jo vuosia aiemminkin, tunnistin toimituksen väitteestä heti jopa kaksi täysin perätöntä tietoa.

Alkoholi ei ole Suomessa yleisin työikäisten kuolinsyy, eikä alkoholisairauksiin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin menehdy vuosittain lähimainkaan neljäätuhatta työikäistä.

Minusta SDP:n pää-äänenkannattajan lukijoiden tuli saada näin tärkeästä asiasta oikeaa tietoa. Siksi lähetin maanantaina 18.9. iltapäivällä Demokraatin päätoimittajalle ja toimitukselle korjauspyynnön:

"Hei,

jutussa kerrotaan kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan korostavan alkoholin olevan myrkky, joka aiheuttaa 60 eri sairautta. Tässä yhteydessä väitetään: ”Se on Suomessa yleisin työikäisten kuolinsyy jopa 4 000 vuosittaisessa tapauksessa, useammin kuin sepelvaltimotauti.”

Väite oli kahdellakin tavalla perätön. Alkoholi ei ole Suomessa työikäisten yleisin kuolinsyy, eikä alkoholin aiheuttamia työikäisten kuolemantapauksia oli vuosittain läheskään väitettyä määrää.

Tilastokeskuksen tuoreimmat työikäisten kuolinsyytiedot ovat vuodelta 2015 ja löytyvät 30.12.2016 julkaistusta Kuolemansyyt 2015 -raportista. Sen osoite netissä on http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2015/ksyyt_2015_2016-12-30_fi.pdf.  

Kyseisen julkaisun mukaan (s. 6–7) vuonna 2015 työikäisistä eli 15–64-vuotiaista menehtyi kasvaimiin 2 513 henkilöä, verenkiertoelinten sairauksiin 1 856 henkilöä ja alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin ”vain” 1 118 henkilöä.

Nämä tilastoviraston luvut osoittavat hyvin, kuinka pahasti harhaan uutisjutun väite kuolinsyyn yleisyydestä ja kuolemantapausten määrästä johti lehden lukijoita. Virheet olivat nähdäkseni olennaisia (JO 20) ja korjausta vaativia, joten ne on syytä oikaista lukijoiden iloksi viipymättä."

Lähettämästäni osoitteesta oikeat tiedot olivat hetkessä tarkistettavissa, ja oletin Demokraatin totta kai heti korjaavan pahat asiavirheensä. No, miten Demokraatin toimitus sitten toimi?

Illansuussa 18.9. toimitus julkaisi jutun lopussa tällaisen infon: "Lisätty 'Eloranta esittää alkoholin' kolmanneksi viimeiseen kappaleeseen klo 17:05." Tehdyn lisäyksen jälkeen uutisen teksti meni näin:

"Eloranta korostaa alkoholin olevan myrkky, joka aiheuttaa 60 eri sairautta. Eloranta esittää alkoholin olevan Suomessa yleisin työikäisten kuolinsyy jopa 4000 vuosittaisessa tapauksessa, useammin kuin sepelvaltimotauti."

Tällä "Eloranta esittää" -tempulla Demokraatin toimitus ikään kuin pesi kätensä koko sotkusta ja pani julkaisemansa tiedot kansanedustajaparan piikkiin. Perättömät tiedot toimitus jätti, lukijoiden iloksi, korjaamatta.

Kun arvioi Demokraatin toimituksen menettelyä, taustaksi on syytä todeta, että kansanedustajaparka oli tiedotteessaan kirjoittanut asiasta näin:

"Alkoholi on myrkky, joka aiheuttaa 60 eri sairautta. Se on Suomessa yleisin työikäisten kuolinsyy jopa 4000 vuosittaisessa tapauksessa, useammin kuin sepelvaltimotauti."

Demokraatin toimituksen alun perin omana tekstinään julkaisema väite siis oli sanasta sanaan sama kuin kansanedustajaparan tiedotteessa.

Perättömän väitteen julkaiseminen osoitti, ettei toimitus ollut lainkaan tarkistanut tietoja ennen niiden julkaisemista. Lähdekritiikki siis oli tyystin unohtunut.

Saatuaan sitten tietää julkaistujen tietojen olleen perättömiä Demokraatin toimitus päätti jättää pahat virheet korjaamatta ja sysätä väitteet "Eloranta esittää" -tempulla kansanedustajaressukan piikkiin.

Härskiä vilpistelyä, sanoisin. En malta olla tässä kohtaa muistuttamatta, että Demokraatin toimitusta johtaa vastaavana päätoimittajana peräti pastorismies. Valehtelun synniltä sekään ei näytä suojaavan.

Myytti alkoholista työikäisten yleisimpänä kuolinsyynä

Kuolemansyyt 2014 -raportissaan Tilastokeskus julkaisi 30.12.2015 grafiikan työikäisten eli 15–64-vuotiaiden kuolemansyistä. Vihreällä kuvioon on merkitty kasvaimet, punaisella verenkiertoelinten sairaudet ja tummansinisellä alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytys.

Kuviosta voi hyvin nähdä, että alkoholi ei ole eikä ole ikinä ollutkaan työikäisten yleisin kuolinsyy, ei likimainkaan.

Tilastokeskuksen raportista (s. 27–28) löytyvät myös erikseen kuviot työikäisten miesten ja naisten kuolleisuudesta eri kuolemansyihin. Kuviot osoittavat, että alkoholi ei ole koskaan ollut työikäisten miesten eikä myöskään työikäisten naisten yleisin kuolinsyy.

Kun mediassa on kuitenkin ainakin vuosikymmenen ajan levitetty aktiivisesti väitettä alkoholista työikäisten yleisimpänä kuolinsyynä, on syytä kysyä, mistä ihmeestä moinen käsitys on syntynyt.

Myytin sylttytehtaana lienee ahkeroinut Tilastokeskus. Esimerkiksi 5.11.2007 se julkaisi tiedotteen, jonka otsikko oli: "Alkoholisyyt edelleen työikäisten yleisin kuolinsyy". Otsikon väitettä tuki yllä oleva taulukko, joka oli uskoakseni värkätty hyvässä tarkoituksessa alkoholivalistuksen tarpeisiin.

Taulukon "Alkoholisyyt" tarkoitti kuolinsyynä olleiden alkoholitautien koko ryhmää; tällaisia tauteja oli siinä tautiryhmässä pitkälti toistakymmentä.

Myytti saatiin aikaan erikoisella tempulla, joka tuskin sieti päivänvaloa eikä ollut tilastovirastolle kunniaksi.

Alkoholisyiden koko ryhmän lukua verrattiin muista kuolinsyyryhmistä noukittujen yksittäisten tautien, sepelvaltimotaudin ja rintasyövän, lukuihin.

Näin alkoholista loihdittiin "työikäisten yleisin kuolinsyy", vaikka se ei sitä ollut eikä ollut ikinä ollut. Loihtimiselle oli tietty olemassa ilmeinen tarve.

Alkoholivalistukseen kaivattiin 2000-luvun ensikymmenen puolivälissä kipeästi iskulausetta, joka tehoaisi. Viinan kulutus tiedettyine haittoineen oli nimittäin rajussa nousussa, kun eduskunta Matti Vanhasen hallituksen (Kesk., SDP ja RKP) esityksestä oli pannut iloliemen alennusmyyntiin.

1.3.2004 voimaan tulleella lailla alkoholin verotasoja laskettiin keskimäärin 33 prosentilla. Viinan kuluttajahintojen arvioitiin laskevan näin 22 prosenttia.

Jättiale totta vie toimikin odotetulla tavalla. Kulutus (100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttäneitä kohti) kasvoi vuodesta 2003 vuoteen 2005 yli 12 prosenttia. Haitatkin lisääntyivät.

Hallitus oli esityksessään (80/2003) todennut, että alkoholikuolemien voidaan olettaa lisääntyvän veroalen seurauksena noin 600:lla vuoteen 2005 mennessä.

No, ihan tähän tahtiin hallitus ja eduskunta eivät veroalellaan silloin saaneet juoppoja hengiltä, sillä 600 lisäkuolemaan päästiin vasta vuonna 2007.

Tilastovirasto luopui ala-arvoisesta vertailustaan

Vuosia sitten motkotin Tilastokeskuksen väelle siitä, että viinavalistusta varten värkätty vertailu ei kestä kriittistä tarkastelua.

Motkotus osaltaan saattoi vaikuttaa, sillä muutamaan vuoteen virasto ei ole enää uskotellut, että alkoholi olisi työikäisten yleisin kuolinsyy.

Esimerkiksi 30.12.2016 julkaistussa Kuolemansyyt 2015 -raportissa Tilastokeskus totesi (s. 6), että "työikäisiä menehtyi eniten kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin".

Sivun 7 taulukko kertoi, että työikäisinä vuonna 2015 kuolleista kasvaimiin menehtyi 31 prosenttia, verenkiertoelinten sairauksiin 23 prosenttia ja alkoholitauteihin ja -myrkytyksiin 14 prosenttia.

SDP:n pää-äänenkannattajan ja demarikansanedustajan surullinen tapaus kielii siitä, että kaikkia tilastoviraston oikeat tiedot eivät ole vieläkään tavoittaneet. Eivätkä kaikki myöskään piittaa siitä, levittävätkö oikeita vai vääriä tietoja.

Faktavahdin 22.5.2016 postauksessa kerroin, miten STT ja Yle olivat levittäneet myyttiä viinasta työikäisten yleisimpänä kuolinsyynä. Samalla kiittelin Yleä ja STT:tä asianmukaisista oikaisuista. Yleisön oikeuksia kunnioittaenkin media osaa toimia, jos vain haluaa.

Kiitos oikaisusta, STT ja YLE: alkoholi ei ole työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy

Lääkäriliitto julkaisi 19.5. tiedotteen "Vahvat oluet kuuluvat Alkoon". Liitto kertoi, että se vastustaa vahvojen oluiden tuomista vähittäiskauppoihin.

Samalla liitto muistutti alkoholin grammamääräisen myynnin olevan suorassa suhteessa alkoholin aiheuttamiin terveysongelmiin.

Tässä yhteydessä Lääkäriliitto väitti: "Alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys on viime vuosina noussut suomalaisten työikäisten miesten ja naisten yleisimmäksi kuolinsyyksi."

Väite julkaistiin faktana lukuisissa tiedotusvälineissä. Siitä uutisoi Yle, ja STT:n uutinen löysi palstatilaa tietääkseni ainakin kymmenessä sanomalehdessä.

Median yleisöille väite oli uskoakseni tuttuakin tutumpi. Ainakin jo vuosikymmenen ajan media on toistanut toistamasta päästyään: alkoholi on työikäisten yleisin kuolinsyy.

Jos journalistit olisivat harjoittaneet lähdekritiikkiä, he eivät olisi toistaneet moista väitettä. Väite nimittäin on perätön: alkoholi ei ole nyt eikä ole ikinä ennenkään ollut työikäisten yleisin kuolinsyy.

Tämä käy hyvin ilmi Tilastokeskuksen viime vuoden lopussa julkistamasta Kuolemansyyt 2014 -julkaisusta.

Sivujen 27–28 liitekuviot 1–3 työikäisten eli 15–64-vuotiaiden kuolinsyistä vuosina 1990–2014 ovat vakuuttavia ja havainnollisia.

Vakuuttavasti ja yleisön oikeuksia arvostavasti toimi tällä kertaa mediakin. Yle oikaisi virheen heti, ja heti laati STT:kin korjauksen, jonka lehdet järjestään myös julkaisivat.

Kaikissa oikaisuissa tuotiin vähän eri sanankääntein esiin se oikea ja tosi tieto: alkoholia yleisempiä työikäisten suomalaisten kuolinsyitä ovat kasvaimet ja verenkiertoelinten sairaudet.

Perättömän tiedon tausta

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastossa alkoholitauteihin luetaan ne tautiluokituksessa määritellyt taudit, joiden aiheuttajana on alkoholi. Tällaisia tauteja on pitkälti toistakymmentä.

Näistä useista taudeista rakentuu alkoholiperäisten kuolinsyiden ryhmä. Ihan vastaavat kuolinsyiden ryhmät rakentuvat myös lukuisista erilaisista kasvaimista ja useista verenkiertoelinten sairauksista.

Alkoholista taiottiin kymmenisen vuotta sitten "työikäisten yleisin kuolinsyy" koko lailla erikoisella tilastotempulla, joka ei juuri päivänvaloa siedä.

Tehtiin vertailu, jossa alkoholiperäisten kuolinsyiden koko ryhmän yhteenlaskettua lukua verrattiin muista kuolinsyyryhmistä poimittujen yksittäisten tautien lukuihin.

Alkoholisyiden koko ryhmää verrattiin ennen muuta sepelvaltimotautiin ja rintasyöpään. Tämän tilastotempun avulla voitiin sitten uskotella meille, kaiketi hyvää tarkoittavan valistuksen tarpeita palvellen, että alkoholi on työikäisten yleisin kuolinsyy.