Näytetään tekstit, joissa on tunniste slop. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste slop. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. kesäkuuta 2018

"Saako" Hesari, kun hehkuttaa orgasmikyselyä?

"Miksi ihmeessä orgasmeista ei ole koskaan tehty yhtä laajaa kyselyä kuin HS teki?", kysyy HS:n politiikan ja talouden toimittaja Teemu Luukka 29.6.2018 kolumnissaan.

HS:n netissä julkaistun "Padot murtuvat, orgasmi mainittu" -kolumnin voi lukea tästä. Kolumni julkaistiin tänään näyttävästi myös Hesarin printtilehdessä, peräti sen pääkirjoitussivulla.

Luukka viittaa 21.6. eli reilu viikko sitten julkaistuun Anna-Stina Nykäsen "Iso O" -juttuun ja korostaa, että orgasmikyselyyn vastasi jopa 8 500 HS:n lukijaa. Vastanneista noin 7 000 oli naisia. "Iso O" -jutun voi lukea tästä.

Vastaajia HS:n "suuressa" orgasmikyselyssä siis oli tosi paljon. Luukka muistuttaa lukijoita siitä, että seksitutkimuksiin syvällisesti perehtynyt Väestöliiton tutkija Osmo Kontula on kuvaillut aineistoa "täysin ainutlaatuiseksi maailmassa".

"Kysely on poikkeuksellinen ja antaa tutkijoille valtavan aineiston, mutta mielenkiintoista on myös se, miksi vastaavaa kyselyä ei tosiaan ole läheskään tässä mittakaavassa tehty aikaisemmin", Luukka hehkuttaa edelleen HS:n kyselyn ainutlaatuisuutta.

Minusta on luvalla sanoen hiukan outoa, että HS:n politiikan ja talouden toimittaja ylistää lehtensä tekemää orgasmikyselyä estoitta jopa pääkirjoitussivulla. Mitä tarkoitusta varten hän niin tekee?

Hehkutus kiinnostaa uteliasta ja kriittistä lukijaa ja houkuttaa kysymään, mikä moinen "suuri" orgasmikysely oikein oli.

HS:n "suuri" orgasmikysely

Sunnuntaina 17. syyskuuta 2017 Helsingin Sanomat herätteli nuutuneita, orgasmin puutteessa riutuvia lukijaparkojaan paraatisivun uteliaisuutta synnyttävällä kysymyksellä:

Aukeaman mittainen "Mistä johtuu naisten orgasmivaje?" -juttu ei taatusti jäänyt yhdeltäkään lukijalta näkemättä.

Anna-Stina Nykäsen jutusta suorastaan laukesi silmille kysymys, miksi tasa-arvo ei Suomessa ulotu orgasmiin asti. Ovatko feministit nukkuneet vai muuten vain surkeasti epäonnistuneet?


Tutkimusprofessori Osmo Kontula paljasti orgasmiepätasa-arvon traagiset luvut: miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, naisista vain puolet.

Miksi kehitys ei ole tässä asiassa edennyt? Toimittaja kertoi tutkijoiden olevan ymmällään. Asia askarrutti alan ammattilaisia eri puolilla maailmaa.

"HS:n lukijoilta toivotaan nyt apua tämän asian ymmärtämiseksi. Mistä oikein on kysymys, sitä selvitetään monipuolisella kyselyllä, joka löytyy HS:n verkkosivuilta", Nykänen valisti jännän kysymyksen sytyttämiä lukijoita.


Anna-Stina Nykänen arveli kyselyä pohjustavassa jutussaan, josko orgasmiepätasa-arvossa onkin kyse biologisesta erosta, jota ei voi muuttaa. Tätä selitystä oli hänestä kuitenkin nykyaikana vaikea niellä:

"Ehkä naiset vain yhä keskittyvät yhdynnässä enemmän miehen orgasmiin kuin omaansa. Tätä asiaa ei ole seksitutkimuksissa aiemmin kysytty, Kontula kertoo. Nyt halutaan kuulla sekin."

Kyselylomake näyttää olleen kaikille HS:n nettisivuilla surffanneille tyrkyllä 29.9.2017 asti, jolloin lehti kiitti kaikkia vastaajia.

Lomaketta en löydä HS:n sivuilta. Siksi en tiedä, mitä vastaajiksi hakeutuneilta oli tarkasti ottaen kysytty ja miten oli tarkasti ottaen kysytty.

Joka tapauksessa Hesari sai potentiaalisia vastaajia vakuuttavasti opastettuaan kuulla sen, minkä halusikin kuulla. "Iso O" -jutun ingressi kertoi orgasmikyselyn tästä tuloksesta näin:

"Miksi naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet? Yksi syy on ylitse muiden: naisten on vaikea keskittyä seksiin."

SLOP

Edellä kerrotusta käy ilmi, että ketkä hyvänsä saattoivat täyttää HS:n nettiin tyrkätyn lomakkeen ja vastata anonyymisti orgasmikyselyyn. Vastaajia ei siis valittu kyselyyn satunnaisotannan avulla.

Surveyn ammattilaisten kielessä tällaisia kyselyjä kutsutaan ilmaisulla "self-selected opinion polls" eli "SLOP surveys". "Slop" tarkoittaa muun muassa sianruokaa ja kuvaa siksikin osuvasti moisten kyselyjen laatua.

"Margin of sampling error cannot be estimated for a SLOP poll, no matter how large", muistuttaa surveyn ammattilaisten amerikkalainen yhdistys AAPOR sivujensa "Bad Samples" -kirjoituksessa.

American Association for Public Opinion Research eli AAPOR varoittaa siitä, että SLOP-kyselyt tuottavat usein virheellisiä tuloksia:

"Respondents who volunteer to participate in such surveys tend to be more extreme or otherwise very different in their views than those who do not. In no way can they be said to be representative of the population, so the survey results cannot be used to say anything useful about a target population."

Koska HS:n orgasmikysely oli pelkkä sianruokakysely, sen tuloksia ei lukijoita petkuttamatta voi yleistää koskemaan kyselyn kohdeväestöä eli esimerkiksi suomalaisia naisia. Ei niin millään todennäköisyydellä.

Orgasmikyselyn asiayhteyteen kaiketi passelilla sanalla ilmaisten vastaajiksi saattoivat hakeutua muita suomalaisia naisia keskimäärin kiimaisemmat nartut. Mutta ei HS tästä kyselyn tulosten luotettavuuden ongelmasta piitannut.

Kuvakaappaus HS:n 21.6.2018 "Iso O" -jutun videosta
Toimittaja Anna-Stina Nykänen julisti kyselyn tuloksia esittelevän 21.6. jutun videossa, että "suomalaisista naisista yli 40 % saa orgasmin helposti".

Näin HS:n kokenut toimittaja ilman vähäisintäkään varausta julisti, vaikka kyselyn metodi ei moista julistusta oikeuttanut, vaan oli jopa tyrmistyttävälle manipulaatiolle altis.

"These surveys also invite manipulation, as a number of news organizations have learned to their dismay", AAPOR muistuttaa "Bad Samples" -kirjoituksessaan.

"Kyse on myös luottamuksesta"

Toimittaja Teemu Luukka totesi tämän päivän Merkintöjä-kirjoituksessaan, että kyse on myös luottamuksesta: "HS:n lukijat luottivat, ettei heidän nimeään mainita."

Luottamus on tietty lukijoihin vetoava asia, mutta toteamus kyllä koko lailla erikoinen. Lehtihän oli kertonut orgasmikyselyn potentiaalisille vastaajille, että "vastaajan nimeä ei kysytä".

Jos vastaajan nimeä ei edes kysytä, niin osoittaako vastaaja vastatessaan muka jotain erityistä luottamusta siihen, ettei lehti mainitse hänen nimeään?

Lehden lukijoiden kannalta HS:n orgasmikyselyssä toki oli kyse luottamuksesta, mutta vähän toisella tavalla.

Helsingin Sanomien viulut maksavilla lukijoilla tulisi olla oikeus luottaa siihen, ettei lehti syötä heille sianruokakyselyjen moskaa.

Tämän luottamuksen HS petti pahemman kerran, kun jätti kertomatta, että orgasmikysely oli vain SLOP, jonka tuloksia ei voi ollenkaan yleistää koskemaan suomalaisia naisia.

Luultavasti Hesarin kuitenkin kannattaa huiputtaa lukijoitaan orgasmikyselyn vastauksiin perustuvilla kiihottavilla ja taatusti myyvillä jutuilla, joita lähiaikoina saanemme lukea.

Ne tuottanevat hyvin sitä pätäkkää, josta Sanoman tilinpäätöksen liikevoitto kertoo. Tähän viittasi postaukseni otsikko "'Saako' Hesari, kun hehkuttaa orgasmikyselyä?"

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Hesari ruokki lukijoitaan sianruokakyselyllä

Maan ykköslehti Helsingin Sanomat uutisoi 6.9.2017 paperilehtensä näyttävässä kokosivun jutussa kansainvälisen InterNations-verkoston verkkokyselystä. HS:n nettilehdessäkin kyselystä kerrottiin. Toimittaja Ossi Mansikan nettijutun voi lukea tästä.

Uutisjutun mukaan kysely osoitti muun muassa sen, että Suomi koetaan väliaikaisesti ulkomailla asuvien "ekspattien" keskuudessa vaikeaksi paikaksi asettua.


Printtijutun faktalodjussa Ossi Mansikka kertoi, että InterNations-verkoston nettikyselyyn vastasi helmi-maaliskuussa 12 519 ihmistä ympäri maailmaa. Samalla hän kuitenkin muistutti, että "kysely ei ollut akateeminen".

Jutun tekstistä kävi ilmi, että Suomessa asuvista ulkomaalaisista kyselyyn oli vastannut 95 henkilöä. "Otoksen suppeuden vuoksi tuloksia kannattaa pitää suuntaa antavina", toimittaja opasti.

Jäljempänä hän totesi, että "kokonaisuutena kyselyn tulokset antavat kuitenkin kuvan siitä, mitä ulkomaalaiset pitävät mielekkäinä asuinmaissaan".

Meitä lukijoita siis varoitettiin siitä, että kysely ei ollut "akateeminen" ja että "otos" oli niin suppea, että tuloksia kannattaa pitää vain suuntaa antavina.

Tilastokeskuksen mukaan "otos" tarkoittaa jollain satunnaismenetelmällä suuremmasta perusjoukosta valittua alkioiden joukkoa. Oliko Hesarin uutisoiman nettikyselyn vastaajat valittu näin eli jollain satunnaismenetelmällä?

"The Expat Insider 2017 survey was conducted by InterNations. Running from 20 February through 8 March 2017, the online survey was promoted through the InterNations website, newsletter, and the company's social media profiles."

Tähän tapaan kyselyn tekijät kuvasivat tapaa, jolla vastaajat oli "valittu". Kuvauksesta käy ilmi, että mahdollisuutta vastata kyselyyn mainostettiin InterNationsin nettisivuilla, uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa.

Nettikysely siis oli tyypillinen self-selected opinion poll (SLOP), jossa mainonnan kautta tai muutoin kyselystä tiedon saaneet itse hakeutuivat vastaajiksi.

Niinpä vastaajien joukko ei ollutkaan minkään sortin otos vaan vain itsevalikoitunut näyte. Sellaiseen perustuvia tuloksia ei voi millään todennäköisyydellä yleistää koskemaan koko perusjoukkoa, tässä tapauksessa ekspatteja.

Maan ykköslehden näyttävästi uutisoima kysely siis oli pelkkä SLOP. Se oli sianruokakysely, jonka päästävät sivuilleen lähdekritiikistä ja yleisöstä piittaamattomat tiedotusvälineet.

"Slop"-sanalla on muitakin merkityksiä kuin 'sianruoka', esimerkiksi 'roska', 'sotku', 'likavesi' ja 'litku'. Olen mieltynyt tässä surveyn asiayhteydessä sianruoka-merkitykseen.

Se kuvaa osuvasti sitä, kuinka lähdekritiikistä piittaamattomat toimittajat ja mediat pitävät yleisöjään ikään kuin sikoina tai ainakin pikku possuina, joille sopii syöttää mitä moskaa hyvänsä.

Sika röhkii röh röh röh,
sekä sanoo höh höh höh.
Pitääkö karsinassa,
olla kärsimässä?
Täällä liejussa kyykkiä,
muut kun pesevät pyykkiä.

(T. Väätäinen. Naurulokki lastenrunosivut. Maatilan eläimiä. Sika)

Lisää informaatiota sianruokakyselyistä voi lukea aiemmista Faktavahdin postauksista, vaikkapa tästä, tästä ja tästä.