10. "Me korjataan pienimmätkin virheet" 

Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:

"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."

Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:

"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.

On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.

Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.

Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu. 

Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."

Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:

"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.

vastaava päätoimittaja
Kaius Niemi
Helsingin Sanomat
8.5.2018
VOX HELSINKI: TOTUUS

Saivatko tilaisuuteen yliopiston juhlasalissa osallistuneet ja tilaisuutta internetissä seuranneet sitten kuulla "rehellistä faktaa"? Korjaako esimerkiksi Helsingin Sanomat todella "pienimmätkin" virheet?

Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.

Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.  

”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018 

Tapaus 10

VIRHE

Helsingin Sanomat julkaisi netissä 27.7.2016 pääkirjoituksen "Lapsia syntyi Suomessa alkuvuonna ennätysvähän". Kirjoituksessa, jonka voi lukea tästä, lehti väitti: "Syntyvyys on ollut Suomessa laskusuunnassa jo vuosia toisin kuin Ruotsissa, jossa sekä ulkomaalaistaustaiset että ruotsalaiset naiset synnyttävät eurooppalaisittain paljon."

KOMMENTTI

HS siis väitti, että Ruotsissa syntyvyys ei ollut ollut laskusuunnassa. Väite oli perätön, mittasipa syntyvyyttä sitten yleisen syntyvyysluvun tai kokonaishedelmällisyysluvun avulla. Ruotsin tilastoviraston (SCB) mukaan yleinen syntyvyysluku vuonna 2010 oli 12,3, mutta vuonna 2015 enää 11,7. Laskua siis oli 4,8 prosenttia. Vuoden 2010 kokonaishedelmällisyysluku Ruotsissa oli 1,98, mutta vuonna 2015 enää 1,85, joten laskua syntyvyydessä oli tällä mittarilla mitaten 6,6 prosenttia. Koska Helsingin Sanomat jätti korjauspyynnöstä huolimatta virheen korjaamatta, tein Julkisen sanan neuvostolle kantelun.  JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päätti 8.9.2016, ettei neuvosto ota kantelua käsiteltäväksi, "koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen". Perättömän tiedon levittämisestä HS:n lukijoille JSN:n puheenjohtaja ei välittänyt eikä tulkinnut, oliko virhe Journalistin ohjeiden tarkoittamalla tavalla olennainen ja korjausta vaativa. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Karjalainen oikaisi nyt puheena olevan virheen lukijoiden oikeuksia arvostavalla tavalla. Myös STT:n toimitus julkaisi oikaisun; STT oli uutisoinut syntyvyydestä, vaikka tarkoitus oli kertoa syntyneiden lasten määrästä. Olen kertonut tapauksesta Faktavahdissa 27.7.2016 ja 3.8.2016. Postaukset voi lukea tästä ja tästä.

Oikaisu Helsingin Sanomissa 18.12.2015:

"Torstaina 17. joulukuuta sivulla A 30 kirjoitettiin virheellisesti, että kalasääski Ukko söisi Gabonissa liemiryömijöitä. Kalasuvun nimi on liejuryömijät."


17.12. jutussa Petja Pelli kertoi, miten Ukon matkaa oli seurattu Kainuun muikkuapajilta Länsi-Afrikan Gaboniin linnun selässä olevan satelliittilähettimen avulla.             

Lähtöpäivä oli ollut 11.9., ja perillä Gabonissa Ukko oli 9.11. Apajia riitti sielläkin. Jutussa haastateltu biologi tiesi, että "Gabonissa on valtavan monipuolinen kalalajikoostumus, muun muassa liemiryömijöitä".

Virheellistä tietoa syntyvyyden muutoksen suunnasta Ruotsissa ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.

STT oikaisi, Keskisuomalainen "täsmensi"

Elokuun 1. päivän pääkirjoituksessaan Keskisuomalainen väitti, että "Ruotsissa syntyvyys ei ole viime vuosina laskenut." Väite oli perätön, joten pyysin lehden toimitusta oikaisemaan virheen:

1.8. pääkirjoituksessa väitettiin, että ”Ruotsissa syntyvyys ei ole viime vuosina laskenut”. Väite oli perätön ja lukijoita harhaan johtavana olennainen asiavirhe (JO 20). Virhe on syytä korjata viipymättä, jotta Keskisuomalaisen lukijat saavat oikean kuvan siitä, miten syntyvyys on Ruotsissa viime vuosina kehittynyt.

Ruotsissa (aivan kuten Suomessakin) 2000-luvun syntyvyys oli kansainvälisissä vertailuissa yleisimmin käytetyllä syntyvyyden mittarilla eli kokonaishedelmällisyysluvulla (Total fertility rate) mitattuna huipussaan vuonna 2010. Kyseisen vuoden luku oli Ruotsissa 1,98. Vuonna 2015 vastaava luku oli enää 1,85 eli noin 6,6 prosenttia pienempi.

Yleinen syntyvyysluku (Crude birth rate, per 1000) vuonna 2010 oli 12,3 ja vuonna 2015 eli viisi vuotta myöhemmin enää 11,7. Tälläkin syntyvyyden mittarilla mitattu syntyvyys siis on viime vuosina laskenut Ruotsissa. Laskua oli viiden vuoden aikana noin 4,8 prosenttia. 

Toimituksesta saamani tiedon mukaan pääkirjoituksen lähteenä oli STT:n 27.7. jakama juttu. Sen kantava teesi oli ollut, että Suomessa syntyvyys oli viime vuosina laskenut, mutta Ruotsissa ei.

Kuten aiemmasta postauksestani kävi ilmi, STT – Tilastokeskuksen asiantuntijaa kuultuaan – oikaisi reilusti virheensä: syntyvyys oli viime vuosina laskenut Ruotsissakin. Oikaisunsa STT lähetti lehdille maanantaina 1.8.

Keskisuomalaiselle virheen oikaiseminen osoittautui vähän vaikeaksi. Oikaisujen palstalla lehti ei julkaissut reilusti asiavirheen oikaisua vaan "täsmennyksen" 1.8. pääkirjoitukseen. 4.8. julkaistu "täsmennys" oli tällainen:

Pääkirjoituksessa ”Enemmän huomiota perhepolitiikkaan” (KSML 1.8.) kirjoitettiin, että Ruotsissa syntyvyys ei ole viime vuosina laskenut. Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n mukaan aivan viime vuosina (2010–15) syntyvyys kuitenkin on Ruotsissa hieman laskenut. Sitä vastoin hieman pidemmällä aikavälillä (2000–15) tarkasteltuna syntyvyys ei ole laskenut vaan ollut kasvussa. 

Kirjoituksessa vertailukohtana käytetyssä Suomessa syntyvyys on laskenut sekä lyhyemmällä (2010–15) että pidemmällä (2000–15) aikavälillä tarkasteltuna. Esiin nostettu ero Ruotsin ja Suomen syntyvyyskehityksessä on todellinen, jos vertaillaan kokonaishedelmällisyyslukuja vuosituhannen vaihteesta alkaen.

Lehti siis myönsi, että "aivan viime vuosina" syntyvyys on vastoin 1.8. pääkirjoituksen väitettä Ruotsissa hieman laskenut. Mutta kun tarkastellaan asiaa "hieman pidemmällä aikavälillä", niin syntyvyys ei ole Ruotsissa laskenut, vaan se on ollut kasvussa.

Näin Keskisuomalaisen toimitus vakuutteli lukijoille, että oikeastaan lehti ei ollut perätöntä tietoa julkaissutkaan. Mutta miltäpä vakuuttelu näyttää, jos ulotamme tarkastelun ilkeästi vielä "hieman pidemmälle aikavälille"?

KOKONAISHEDELMÄLLISYYS 1960–2015

	Ruotsi	Suomi
1960	2,17	2,71
1964	2,47	2,58
1973	1,87	1,50
1990	2,14	1,79
2000	1,55	1,73
2010	1,98	1,87
2015	1,85	1,65

Jos ulotamme "hieman pidemmän aikavälin" vuoteen 1990, syntyvyys on laskenut sekä Ruotsissa että Suomessa. 

Kun ulotamme katseen vielä pitemmälle syntyvyyden esihistoriaan eli 1960-luvulle, kuva on aivan samanlainen. Syntyvyys on laskenut niin Ruotsissa kuin Suomessa.

Mutta asetelma muuttuukin hiukan, jos valitsemme tarkastelun lähtökohdaksi vuoden 1973, jolloin syntyvyys Suomessa oli alhaisimmillaan. Nyt syntyvyys näyttäisi aavistuksen laskeneen Ruotsissa, mutta nousseen Suomessa.

Mitä meidän pitäisi perhepolitiikasta ja Keskisuomalaisen suhtautumisesta virheen korjaamiseen tämän tiedon valossa ajatella?