Faktavahti

Onko hyvän journalistisen tavan mukaista korjata asiavirhe pelkällä "vastaväitteellä"?

Helsingin Sanomat julkaisi 1.8. pääkirjoituksessaan väitteen, että "Suomen yliopistoväki vaikenee Turkin puhdistuksista". Yliopistoväkeä loukkaava tieto oli yksiselitteisesti perätön. 

Yliopistoväki ei ollut suinkaan vaiennut, vaan sekä yliopistojen että opiskelijoiden etujärjestöt olivat julkisuudessa tuominneet Turkin puhdistukset.

Korjauspyynnöstä huolimatta Helsingin Sanomat ei oikaissut ilmiselvää ja olennaista asiavirhettään. Sen sijasta lehti julkaisi "vastaväitteenä" Suomen yliopistot UNIFI ry:n edustajien kirjoituksen, jossa kiistettiin lehden väite.

Jos perätön tieto korjataan julkaisemalla sitä koskeva "vastaväite", virhe jää yleisön näkövinkkelistä tosiasiassa korjaamatta. Yleisö saa tiedon väitteestä ja vastaväitteestä, mutta ei siitä, mikä asiassa on totta. 

Yleisön kannalta on tärkeää, että asiavirheet korjataan tavalla, jota Julkisen sanan neuvosto on Journalistin ohjeissaan tiedotusvälineiltä edellyttänyt. 

Koska Hesari jätti olennaisen asiavirheen tosiasiassa korjaamatta, lähetin JSN:lle kantelun virheen korjaamatta jättämisestä. Julkaisen eilen lähetetyn kantelun tekstin tässä postauksessa.

-----------------------------

Julkisen sanan neuvosto

Eteläranta 10

00130 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Helsingin Sanomien nettilehdessä 1.8.2016 julkaistu pääkirjoitus ”Suomen yliopistoväki vaikenee Turkin puhdistuksista”. Kirjoituksen osoite on: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1469935196706 (tarkistettu 20.9.).

Kantelun perusteet

Pääkirjoituksensa otsikossa Helsingin Sanomat väitti, että ”Suomen yliopistoväki vaikenee Turkin puhdistuksista”. Tieto yliopistoväen vaikenemisesta oli perätön ja johti lehden lukijoita harhaan. Perätön ja yliopistoväkeä loukkaava väite oli olennainen asiavirhe (JO 20), joten lehden tuli korjata se viipymättä.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ry oli julkaissut sivuillaan jo 21.7.2016 Turkin puhdistukset tuomitsevan kannanoton ”SYL: Suomen tuomittava jyrkästi koulutuksen ja tutkimuksen polkeminen Turkissa”. Kannanoton osoite on: http://www.syl.fi/2016/07/21/syl-suomen-tuomittava-jyrkasti-koulutuksen-ja-tutkimuksen-polkeminen-turkissa/?lan=finnish.

Myös Suomen yliopistot UNIFI ry oli julkaissut samoihin aikoihin eli heti Turkin puhdistusten alettua vastaavan kannanoton, jossa tuomittiin yliopistoväen kohtelu Turkissa. ”UNIFI condemns the forced resignation of university deans and calls for academic freedom in Turkey” -julkilausuman osoite on: http://www.unifi.fi/tiedotteet/turkish-academics/.

Kannanotot osoittivat Helsingin Sanomien laiminlyöneen faktantarkistuksen: yliopistoväki ei suinkaan ollut vaiennut Turkin puhdistuksista. Niinpä pyysin lehden toimitusta korjaamaan olennaisen virheensä. 1.8. lähetetyn korjauspyynnön teksti on kantelun kuittauksen perässä.

Mitään korjausta Helsingin Sanomat ei julkaissut. Sen sijaan lehti julkaisi 2.8.2016 UNIFI ry:n ”VASTAVÄITTEEN”. ”Suomen yliopistoväki ei vaikene” -vastaväitteen osoite on: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1470022084761.

Journalistin ohjeiden 20. kohta kertoo, millä tavalla olennainen virhe hyvän journalistisen tavan mukaisesti tulee korjata: ”yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu”.

Tätä vaatimusta Helsingin Sanomien menettely ei täyttänyt, ja siksi lukijat saivatkin lehdestään tiedon vain väitteestä ja vastaväitteestä, mutta ei siitä, mikä asiassa oli totta. Jättämällä olennaisen virheen näin tosiasiassa korjaamatta lehti rikkoi hyvää journalistista tapaa.

Jotta yleisön oikeuksia räikeästi loukkaava menettely – olennaisen virheen ”oikaiseminen” pelkällä vastaväitteellä – ei yleisty, JSN:n tulee antaa Helsingin Sanomille huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa niissä on ollut kyse olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä (JO 20).

Jokaisen noista karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tulkitsematta lainkaan hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin yksittäisen kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

Puheenjohtajan karsintaratkaisut perusteluineen ovat olleet hyvin erikoisia, eivätkä ne ole voineet millään tavalla edistää hyvää journalistista tapaa.

Jotta tämä kantelu saisi osakseen hyvää journalistista tapaa edistävän kohtelun median itsesääntelyssä, kantelun tarkoitusta ja luonnetta on syytä valaista vähän lähemmin.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kanteluiden perusteella”.  

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline tosiasiassa jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Tekemällä tästä kantelusta JSN:n kotisivuilla ja tiedotusvälineessä julkaistavan langettavan päätöksen neuvosto voi parhaiten toimia neuvostolle asetetun tehtävän mukaisesti ja tukea median yleisölle tosi tärkeää hyvää journalistista tapaa.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tietää neuvoston pitävän hyvän journalistisen tavan mukaisena sitä, että tiedotusväline korjaa olennaisen virheen julkaisemalla pelkän vastaväitteen.

Kaikille tätä kantelua lukeville on uskoakseni päivänselvää, että kyse on yhdestä yksittäisestä kantelusta eikä mistään ”massakantelemisesta”.

Jos JSN:n puheenjohtaja alkaa karsia asiavirheen korjaamista koskevia kanteluja niiden määrän perusteella, se synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta jopa absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Helsingissä 20.9.2016

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

1. elokuuta 2016 15.24

Markku Lehtola

Vastaanottaja: kaius.niemi@hs.fi

Kopio: matti.kalliokoski@hs.fi, hs.paakirjoitus@hs.fi

”Suomen yliopistoväki vaikenee Turkin puhdistuksista” -pääkirjoituksen (1.8.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö

Hei,

Suomen yliopistot UNIFI ry julkaisi jo 22.7.2016 selkeäsanaisen julkilausuman, jossa se tuomitsi yliopistoväen kohtelun Turkissa. Julkilausuman otsikko kuului: ”UNIFI CONDEMNS THE FORCED RESIGNATION OF UNIVERSITY DEANS AND CALLS FOR ACADEMIC FREEDOM IN TURKEY”.

UNIFI ry:n julkilausuman nettiosoite on http://www.unifi.fi/tiedotteet/turkish-academics/. Julkilausumasta kertovaa uutista en onnistunut Helsingin Sanomista löytämään.

Yli viikko sitten julkaistusta UNIFI ry:n kannanotosta huolimatta Helsingin Sanomat väitti tänään yliopistoväkeä syyttävässä pääkirjoituksessaan, että ”yliopistoväki vaikenee”. Väite oli perätön ja olennainen asiavirhe (JO 20), joka on Helsingin Sanomien lukijoiden iloksi syytä oikaista viipymättä.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola [at] gmail.com