"NEET-nuorilla ei ole mitään"

Ylen uutiset julkaisi sivuillaan 5.12.2017 Eero Mäntymaan näyttävän jutun Nuorisotutkimusseuran uunituoreesta raportista. "NEET-nuorilla ei ole mitään" -jutun voi lukea tästä.

Raporttia varten oli tutkittu nuorten syrjäytymisen syitä ja sitä, miltä syrjäytyminen nuorten itsensä mielestä tuntuu. Valtioneuvoston kanslian tilaaman raportin voi lukea tästä.

Mäntymaa kertoi jutussaan, että raporttiin haastateltiin etsivän nuorisotyön avulla 117 NEET-nuorta. NEET-nuoret tarkoittivat niitä 15-29-vuotiaita nuoria, "jotka ovat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella".

"Raporttiin saatuja syrjäytyneiden nuorten vastauksia verrattiin koko ikäluokan vastauksiin, jotka on kerätty vuosittaisista nuorisobarometreistä", Mäntymaa valisti lukijoita tutkimuksen asetelmasta.

Haastateltujen NEET-nuorten vastaukset olivat toimittajan mukaan "synkkää luettavaa". Heillä meni muita nuoria huonommin kaikilla elämän osa-alueilla.

Jutun grafiikka paljasti meille esimerkiksi sen, että "NEET-nuorista" peräti 24 % koki kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan vain melko löyhästi, erittäin löyhästi tai ei ollenkaan.

Kaikkien 15–29-vuotiaiden vastaava osuus oli grafiikan tietojen mukaan paljon pienempi, vain 9 %.
Tulokset olivat lievästi sanoen hätkähdyttäviä. Raporttia tehnyt tutkija korosti, että "huono-osaisuus on kokonaisvaltaista".

Näyte

Hätkähdyttävää ja yleisöä rankasti harhaan johtavaa oli se, että Mäntymaa esitti haastateltujen eli "syrjäytyneiden" NEET-nuorten kokemukset ikään kuin ne kuvaisivat kaikkien 15–29-vuotiaiden NEET-nuorten kokemuksia.

Raportissaan tutkijat totesivat, että "kerättyä aineistoa nimitetään otoksen sijaan näytteeksi". Näin meneteltiin siksi, että haastateltujen nuorten valinta perustui harkintaan eikä minkään sortin otantaan.

Tilastollisen todennäköisyyden merkityksessä aineiston ei ollut tarkoituskaan olla edustava suhteessa perusjoukkoon eli Suomessa asuviin NEET-nuoriin, tutkijat huomauttivat.

Ideana oli sen sijaan löytää kaikkein vaikeimmin tavoitettavia työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevia nuoria.

Niitä syrjäytyneitä nuoria, joita ei esimerkiksi Ohjaamojen palveluissa näy ja niitä otaksuttavasti huonosti voivia nuoria, joita mitkään survey-tutkimuksetkaan eivät tavoita.

Näitä vaikeimmin tavoitettavia nuoria, joita jäi lopulta pyydykseen 117, metsästi raporttiin jopa 50 etsivän armeija. Tästäkin näkee, että raportin haastateltaviksi ei tavoiteltu tyypillisiä NEET-nuoria, joiden mielipiteitä sitten verrattaisiin koko 15–29-vuotiaiden ikäluokkaan.

NEET-nuoret

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 15–29-vuotiaita NEET-nuoria noin 113 000. Miehiä heistä oli reilut 54 000 ja naisia runsaat 58 000.

15–29-vuotiaiden NEET- miesten osuus ikäluokan kaikista miehistä oli 10,8 %. NEET-naisten vastaava osuus oli 12,2 %.

Nämä luvut eivät tietenkään tarkoita sitä, että useampi kuin joka kymmenes 15–29-vuotiaista olisi syrjäytynyt. NEET-status ei tarkoita sitä, että nuori olisi välttämättä edes vaarassa syrjäytyä.

Esimerkiksi THL:n erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Matilda Wrede-Jäntti huomautti tästä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 16.3.2017 antamassaan lausunnossa:

"NEET-kategoria peittää alleen suhteellisen suuren joukon varsin tavallisia nuoria, joista ei ole mitään syytä olla huolissaan."

Nämä "varsin tavalliset nuoret" esimerkiksi pitävät välivuotta, lukevat pääsykokeisiin, odottavat opiskelujen tai armeijan alkamista, hoitavat lasta kotonaan tai touhuavat järjestöissä.

THL-blogissaan 24.8.2017 Matilda Wrede-Jäntti kehotti kiinnittämään huomiota NEET-kategorian kaikkien nuorten sijasta "riski-Neet"-nuoriin.

Hänen mielestään tukea tulisi antaa "NEET-joukon sisällä olevalle pienelle ryhmälle erityisen riskialttiita nuoria, joka koostuu noin viidestätuhannesta 17–18-vuotiaasta".

Näillä nuorilla on THL:n tutkimuksen mukaan suurin riski joutua kasautuviin ongelmiin, Wrede-Jäntti kirjoitti.

Kiinnostavasti hän huomautti tässä yhteydessä, että "tyttöjen luvut ovat tässä ryhmässä jopa hieman huolestuttavammat kuin poikien". 

Media on tähän asti keskittänyt huomionsa vain miespuolisiin NEET-nuoriin, jotka on tulkittu Ylen Eero Mäntymaan tapaan järjestään syrjäytyneiksi tai ainakin syrjäytymisvaarassa oleviksi.

Tätä kummallista ja harhaista tulkintaa muuten ovat kritisoineet myös elinkeinoelämää lähellä olevan Etlan tutkijat. "Neet-nuorten tulkinnassa korjattavaa" -muistio (päivätty 21.12.2016) on luettavissa tästä.

Harhaanjohtava tieto leviää kuin kulovalkea

Yle taisi saavuttaa harhaanjohtavan tiedon levittämisessä uutisvoiton: se ehti johtaa yleisöä harhaan kaiketi ensimmäisenä eli jo 5.12. aamupäivällä.

Hyvin nopeuskilvassa näytti pärjänneen myös Kansan Uutiset. Se julkaisi 5.12. iltapäivällä UP:n Mika Peltosen jutun "Nuorten huonovointisuus yllätti tutkijat". Jutun voi lukea tästä.

Tässä Kansan Uutistenkin julkaisemassa jutussa etsivän nuorisotyön aktivistien tavoittamien 117 NEET-nuoren kokemukset oli viritelty kuvaamaan NEET-kategorian kaikkien nuorten kokemuksia.

Illansuussa 5.12. "ainutlaatuinen tutkimus syrjäytymisestä" sai julkisuutta Helsingin Sanomien nettilehdessä. Jutun voi lukea tästä.

HS:n Marjo Valtavaaran juttukin yleisti 117 haastatellun kokeman huonovointisuuden työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten koko joukon kokemaksi huonovointisuudeksi.

Jutussa haastatellun tilastotutkija Sami Myllyniemen mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten huonovointisuus oli "syvää". "Syvyys jopa yllätti tutkijat", Valtavaara korosti.

Olen jokseenkin varma siitä, että Ylen, KU:n ja Hesarin tapaiset kuvaukset VN:n kanslian tilaamasta tutkimuksesta saavat jatkoa mediassa.

Media nyt vain on päättänyt, että nuorten NEET-status merkitsee järjestään syrjäytymistä tai ainakin syrjäytymisen vaarassa olemista. Viis tosiasioista.

30–50 miljardin euron korjausvelka rakennusten home- ja kosteusvaurioista? 

2. päivä toukokuuta 2013 eduskunnan tarkastusvaliokunta julkaisi näihin asti ahkerasti siteeratun mietintönsä rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Mietinnön (TrVM 1/2013) voi lukea tästä.

Tarkastusvaliokuntaa johti silloin Tuija Brax (vihr.). Nykyisistä kansanedustajista valiokuntaan kuuluivat keväällä 2013 ainakin Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Susanna Huovinen (sd.), Olli Immonen (ps.), Mika Lintilä (kesk.) ja Kari Tolvanen (kok.).

Valiokunnan yleisarvioon rakennusten kosteus- ja homeongelmista sisältyi hätkähdyttävä tieto jopa kymmenien miljardien eurojen korjausvelasta:

Keskiviikkona 22. toukokuuta 2013 tarkastusvaliokunnan mietintöä ja suosituksia puitiin eduskunnan täysistunnossa. Mietinnön esitteli valiokunnan puheenjohtaja Tuija Brax. Hän korosti, että kysymys on merkittävästä yhteiskunnallisesta ja kansanterveydellisestä ongelmasta:

Brax siis korosti ongelman kansanterveydellistä luonnetta, välitöntä korjaustarvetta ja kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuvien suomalaisten valtavan suurta määrää.

Kun hän sitten huomautti, että korjausvelan suuruus "tältä osin" oli "hyvin varovaisen", "hyvin konservatiivisen" arvion mukaan 30–50 miljardia euroa, kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että valiokunta informoi siitä jättimäisestä korjausvelasta, joka oli peräisin juuri rakennusten kosteus- ja homevaurioista.

Epäselväksi tämä ei jäänyt myöskään eduskuntakeskustelusta raportoineille toimittajille, esimerkiksi Helsingin Sanomien Teija Sutiselle. Näin hän kirjoitti HS:n nettilehdessä 23.5.2017:

"Tuija Braxin (vihr) johtama tarkastusvaliokunta arvioi, että korjausvelka home- ja kosteusvaurioista on 30–50 miljardia euroa. 'Valtion budjetin loppusumman verran', Sirkka-Liisa Anttila (kesk) totesi."

Sama hätkähdyttävä tieto rakennusten kosteus- ja homevaurioista peräisin olevasta 30–50 miljardin euron korjausvelasta uutisoitiin lukuisissa tiedotusvälineissä. Esimerkiksi Turun Sanomat julkaisi nettilehdessään 22.5.2013 TS–STT-uutisen, joka herätteli turkulaisia lukijoita tähän tapaan:

"Valiokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr) muistutti, että Suomessa 600 000–800 000 ihmistä altistuu joka päivä homeongelmille. Valiokunta päätyi varovaisessa arviossaan siihen, että nykyinen korjausvelka on 30–50 miljardia euroa. Näin paljon rahaa siis tarvitaan hometalojen korjauksiin."

Kuluneella viikollakin meitä on muistutettu huikeasta 30–50 miljardin euron korjausvelasta, jonka aiheuttajana ovat rakennusten home- ja kosteusvauriot. 

Kun eduskunta 28.11.2017 keskusteli hallituksen kaavailuista sisäilmäongelmien ratkaisemiseksi, Helsingin Sanomien Olli Pohjanpalo kirjoitti asiasta näin lehtensä nettisivuilla:

"YLEINEN arvio on, että home- ja kosteusvaurioille alistuu päivittäin jopa 800 000 ihmistä, joista suuri osa lapsia ja koululaisia. 

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan viime vaalikaudella tekemän mietinnön mukaan rakennusten korjausvelan arvioitiin olevan 30–50 miljardia euroa. Julkisten rakennusten, kuten päiväkotien, koulujen ja hoitolaitosten osuus tästä on viisi miljardia. 

Terveyshaittakustannukset ovat tarkastusvaliokunnan mukaan 450 miljoonaa euroa vuodessa." 

Jättibluffi?

Mistä eduskunnan tarkastusvaliokunta napsi arvionsa, että korjausvelka rakennusten kosteus- ja homevaurioista on huikeat 30–50 miljardia euroa?

Mistä luvut tulivat? Missä ovat laskelmat, jotka osoittavat kostean ja homeisen korjausvelan olevan jopa 30–50 miljardia euroa? Miksi juuri 30–50 miljardia?

Olen ihmetellyt, miksi tällaisia kriittisiä kysymyksiä ei ole keväästä 2013 lähtien lainkaan esitetty. Ihmettelyyn on lähinnä kaksi syytä.

Ensimmäinen syy on se, että siinä tutkimuksessa, jonka tarkastusvaliokunta teetti arvionsa taustaksi, ei esitetty mitään sen suuntaistakaan, että homeinen korjausvelka olisi jopa 30–50 miljardia euroa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012

Lokakuun 18. päivänä vuonna 2012 julkaistiin Työterveyslaitoksen tutkijoilta tilattu 205-sivuinen tutkimus "Rakennusten kosteus- ja homeongelmat". Tutkimuksen voi lukea tästä.

TTL:n tutkijoiden yhtenä tehtävänä oli arvioida merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys. Lisäksi tutkijoiden tuli muun muassa "arvioida kosteus- ja homevaurioiden taloudellinen merkitys".

Tutkimuksen sivulla 142 TTL:n tutkijat totesivat: "Vuosittain asuinrakennusten korjausrakentamisen arvo on 4,9 mrd. €, josta merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteinen poistaminen edustaisi 7–10 % lisäpanostusta."

Samalla sivulla julkaistiin Taulukko 24: "Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden arvioitu määrä asuntokannassa, niissä altistuvien määrä ja arvio korjauskustannuksista rajoittuen kosteusvaurioihin".

Taulukon mukaan kosteusvaurioiden korjauskulujen arvioitiin olevan asuinrakennuksissa 339–510 miljoonaa euroa. Kyse ei siis ollut mistään vähäpätöisistä korjauskustannuksista.

Sivun 143 Taulukossa 25 tutkijat esittivät vastaavan arvion kouluista, päiväkodeista, hoitolaitoksista ja toimistoista.

Kosteusvaurioihin rajoittuvien korjauskulujen arvioitiin olevan näissä rakennustyypeissä 863–1103 miljoonaa euroa. Kyse siis oli todella isoista korjauskustannuksista.

"Taulukkojen 24 ja 25 perusteella rakennuskannassa olevien merkittävien kosteusvaurioiden korjauskustannukset ovat 1,2 ja 1,6 mrd. €:n välillä", TTL:n tutkijat ynnäsivät.

Tutkimuksensa tiivistelmässä sivulla 13 TTL:n tutkijat totesivat: "Merkittävän kosteusvaurion aiheuttamat kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,2–1,6 mrd. €. Tämä on 0,3–0,4 % rakennuskannan kokonaisarvosta ja 5,6–7,5 % vuosittaisen talonrakentamisen arvosta."

Miksi juuri 30–50 miljardia euroa?

Toinen syy ihmetellä kriittisten kysymysten poissaoloa liittyy siihen, miksi tarkastusvaliokunta arvioi kostean ja homeisen korjausvelan olevan juuri 30–50 miljardia euroa. Luvut tuntuivat kovin tutuilta.

Miten sattuikin, valiokunnan arvioima korjausvelka kosteus- ja homevaurioista oli täsmälleen yhtä iso kuin se korjausvelka, josta rakennetun omaisuuden tilaa tutkinut ROTI-hanke oli tiedottanut jo vuodesta 2009 lähtien.

ROTI 2009 -julkaisun voi lukea tästä. Julkaisusta voi nähdä, että edellä olevan asetelman 30–50 miljardin euron korjausvelka ei suinkaan viitannut vain home- ja kosteusvaurioista tulleeseen korjausvelkaan:

Korjausvelka kosteus- ja homevaurioista sisältyy tietty arvioon rakennusten koko korjausvelasta, mutta ROTI-julkaisuista ei käy ilmi, kuinka iso osa korjausvelasta on homeista korjausvelkaa.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Uskooko joku, että meillä on sekä tarkastusvaliokunnan arvioima 30–50 miljardin korjausvelka kosteus- ja homevaurioista että ROTI-hankkeen laskennallinen 30–50 miljardin korjausvelka?

Rohkenen epäillä, että kyse on sittenkin jättibluffista. Eduskunnan valiokunta nappasi mietintöönsä muitta mutkitta ROTI-hankkeen 30–50 miljardin korjausvelan ja kauppasi sen sitten suomalaisille homeisena korjausvelkana.