Faktavahti

"NEET-nuorilla ei ole mitään"

Ylen uutiset julkaisi sivuillaan 5.12.2017 Eero Mäntymaan näyttävän jutun Nuorisotutkimusseuran uunituoreesta raportista. "NEET-nuorilla ei ole mitään" -jutun voi lukea tästä.

Raporttia varten oli tutkittu nuorten syrjäytymisen syitä ja sitä, miltä syrjäytyminen nuorten itsensä mielestä tuntuu. Valtioneuvoston kanslian tilaaman raportin voi lukea tästä.

Mäntymaa kertoi jutussaan, että raporttiin haastateltiin etsivän nuorisotyön avulla 117 NEET-nuorta. NEET-nuoret tarkoittivat niitä 15-29-vuotiaita nuoria, "jotka ovat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella".

"Raporttiin saatuja syrjäytyneiden nuorten vastauksia verrattiin koko ikäluokan vastauksiin, jotka on kerätty vuosittaisista nuorisobarometreistä", Mäntymaa valisti lukijoita tutkimuksen asetelmasta.

Haastateltujen NEET-nuorten vastaukset olivat toimittajan mukaan "synkkää luettavaa". Heillä meni muita nuoria huonommin kaikilla elämän osa-alueilla.

Jutun grafiikka paljasti meille esimerkiksi sen, että "NEET-nuorista" peräti 24 % koki kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan vain melko löyhästi, erittäin löyhästi tai ei ollenkaan.

Kaikkien 15–29-vuotiaiden vastaava osuus oli grafiikan tietojen mukaan paljon pienempi, vain 9 %.
Tulokset olivat lievästi sanoen hätkähdyttäviä. Raporttia tehnyt tutkija korosti, että "huono-osaisuus on kokonaisvaltaista".

Näyte

Hätkähdyttävää ja yleisöä rankasti harhaan johtavaa oli se, että Mäntymaa esitti haastateltujen eli "syrjäytyneiden" NEET-nuorten kokemukset ikään kuin ne kuvaisivat kaikkien 15–29-vuotiaiden NEET-nuorten kokemuksia.

Raportissaan tutkijat totesivat, että "kerättyä aineistoa nimitetään otoksen sijaan näytteeksi". Näin meneteltiin siksi, että haastateltujen nuorten valinta perustui harkintaan eikä minkään sortin otantaan.

Tilastollisen todennäköisyyden merkityksessä aineiston ei ollut tarkoituskaan olla edustava suhteessa perusjoukkoon eli Suomessa asuviin NEET-nuoriin, tutkijat huomauttivat.

Ideana oli sen sijaan löytää kaikkein vaikeimmin tavoitettavia työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevia nuoria.

Niitä syrjäytyneitä nuoria, joita ei esimerkiksi Ohjaamojen palveluissa näy ja niitä otaksuttavasti huonosti voivia nuoria, joita mitkään survey-tutkimuksetkaan eivät tavoita.

Näitä vaikeimmin tavoitettavia nuoria, joita jäi lopulta pyydykseen 117, metsästi raporttiin jopa 50 etsivän armeija. Tästäkin näkee, että raportin haastateltaviksi ei tavoiteltu tyypillisiä NEET-nuoria, joiden mielipiteitä sitten verrattaisiin koko 15–29-vuotiaiden ikäluokkaan.

NEET-nuoret

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 15–29-vuotiaita NEET-nuoria noin 113 000. Miehiä heistä oli reilut 54 000 ja naisia runsaat 58 000.

15–29-vuotiaiden NEET- miesten osuus ikäluokan kaikista miehistä oli 10,8 %. NEET-naisten vastaava osuus oli 12,2 %.

Nämä luvut eivät tietenkään tarkoita sitä, että useampi kuin joka kymmenes 15–29-vuotiaista olisi syrjäytynyt. NEET-status ei tarkoita sitä, että nuori olisi välttämättä edes vaarassa syrjäytyä.

Esimerkiksi THL:n erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Matilda Wrede-Jäntti huomautti tästä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 16.3.2017 antamassaan lausunnossa:

"NEET-kategoria peittää alleen suhteellisen suuren joukon varsin tavallisia nuoria, joista ei ole mitään syytä olla huolissaan."

Nämä "varsin tavalliset nuoret" esimerkiksi pitävät välivuotta, lukevat pääsykokeisiin, odottavat opiskelujen tai armeijan alkamista, hoitavat lasta kotonaan tai touhuavat järjestöissä.

THL-blogissaan 24.8.2017 Matilda Wrede-Jäntti kehotti kiinnittämään huomiota NEET-kategorian kaikkien nuorten sijasta "riski-Neet"-nuoriin.

Hänen mielestään tukea tulisi antaa "NEET-joukon sisällä olevalle pienelle ryhmälle erityisen riskialttiita nuoria, joka koostuu noin viidestätuhannesta 17–18-vuotiaasta".

Näillä nuorilla on THL:n tutkimuksen mukaan suurin riski joutua kasautuviin ongelmiin, Wrede-Jäntti kirjoitti.

Kiinnostavasti hän huomautti tässä yhteydessä, että "tyttöjen luvut ovat tässä ryhmässä jopa hieman huolestuttavammat kuin poikien". 

Media on tähän asti keskittänyt huomionsa vain miespuolisiin NEET-nuoriin, jotka on tulkittu Ylen Eero Mäntymaan tapaan järjestään syrjäytyneiksi tai ainakin syrjäytymisvaarassa oleviksi.

Tätä kummallista ja harhaista tulkintaa muuten ovat kritisoineet myös elinkeinoelämää lähellä olevan Etlan tutkijat. "Neet-nuorten tulkinnassa korjattavaa" -muistio (päivätty 21.12.2016) on luettavissa tästä.

Harhaanjohtava tieto leviää kuin kulovalkea

Yle taisi saavuttaa harhaanjohtavan tiedon levittämisessä uutisvoiton: se ehti johtaa yleisöä harhaan kaiketi ensimmäisenä eli jo 5.12. aamupäivällä.

Hyvin nopeuskilvassa näytti pärjänneen myös Kansan Uutiset. Se julkaisi 5.12. iltapäivällä UP:n Mika Peltosen jutun "Nuorten huonovointisuus yllätti tutkijat". Jutun voi lukea tästä.

Tässä Kansan Uutistenkin julkaisemassa jutussa etsivän nuorisotyön aktivistien tavoittamien 117 NEET-nuoren kokemukset oli viritelty kuvaamaan NEET-kategorian kaikkien nuorten kokemuksia.

Illansuussa 5.12. "ainutlaatuinen tutkimus syrjäytymisestä" sai julkisuutta Helsingin Sanomien nettilehdessä. Jutun voi lukea tästä.

HS:n Marjo Valtavaaran juttukin yleisti 117 haastatellun kokeman huonovointisuuden työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten koko joukon kokemaksi huonovointisuudeksi.

Jutussa haastatellun tilastotutkija Sami Myllyniemen mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten huonovointisuus oli "syvää". "Syvyys jopa yllätti tutkijat", Valtavaara korosti.

Olen jokseenkin varma siitä, että Ylen, KU:n ja Hesarin tapaiset kuvaukset VN:n kanslian tilaamasta tutkimuksesta saavat jatkoa mediassa.

Media nyt vain on päättänyt, että nuorten NEET-status merkitsee järjestään syrjäytymistä tai ainakin syrjäytymisen vaarassa olemista. Viis tosiasioista.