STT oikaisi, Keskisuomalainen "täsmensi"
Elokuun 1. päivän pääkirjoituksessaan Keskisuomalainen väitti, että "Ruotsissa syntyvyys ei ole viime vuosina laskenut." Väite oli perätön, joten pyysin lehden toimitusta oikaisemaan virheen:
1.8. pääkirjoituksessa väitettiin, että ”Ruotsissa syntyvyys ei ole viime vuosina laskenut”. Väite oli perätön ja lukijoita harhaan johtavana olennainen asiavirhe (JO 20). Virhe on syytä korjata viipymättä, jotta Keskisuomalaisen lukijat saavat oikean kuvan siitä, miten syntyvyys on Ruotsissa viime vuosina kehittynyt.
Ruotsissa (aivan kuten Suomessakin) 2000-luvun syntyvyys oli kansainvälisissä vertailuissa yleisimmin käytetyllä syntyvyyden mittarilla eli kokonaishedelmällisyysluvulla (Total fertility rate) mitattuna huipussaan vuonna 2010. Kyseisen vuoden luku oli Ruotsissa 1,98. Vuonna 2015 vastaava luku oli enää 1,85 eli noin 6,6 prosenttia pienempi.
Yleinen syntyvyysluku (Crude birth rate, per 1000) vuonna 2010 oli 12,3 ja vuonna 2015 eli viisi vuotta myöhemmin enää 11,7. Tälläkin syntyvyyden mittarilla mitattu syntyvyys siis on viime vuosina laskenut Ruotsissa. Laskua oli viiden vuoden aikana noin 4,8 prosenttia.
Toimituksesta saamani tiedon mukaan pääkirjoituksen lähteenä oli STT:n 27.7. jakama juttu. Sen kantava teesi oli ollut, että Suomessa syntyvyys oli viime vuosina laskenut, mutta Ruotsissa ei.
Kuten aiemmasta postauksestani kävi ilmi, STT – Tilastokeskuksen asiantuntijaa kuultuaan – oikaisi reilusti virheensä: syntyvyys oli viime vuosina laskenut Ruotsissakin. Oikaisunsa STT lähetti lehdille maanantaina 1.8.
Keskisuomalaiselle virheen oikaiseminen osoittautui vähän vaikeaksi. Oikaisujen palstalla lehti ei julkaissut reilusti asiavirheen oikaisua vaan "täsmennyksen" 1.8. pääkirjoitukseen. 4.8. julkaistu "täsmennys" oli tällainen:
Pääkirjoituksessa ”Enemmän huomiota perhepolitiikkaan” (KSML 1.8.) kirjoitettiin, että Ruotsissa syntyvyys ei ole viime vuosina laskenut. Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n mukaan aivan viime vuosina (2010–15) syntyvyys kuitenkin on Ruotsissa hieman laskenut. Sitä vastoin hieman pidemmällä aikavälillä (2000–15) tarkasteltuna syntyvyys ei ole laskenut vaan ollut kasvussa.
Kirjoituksessa vertailukohtana käytetyssä Suomessa syntyvyys on laskenut sekä lyhyemmällä (2010–15) että pidemmällä (2000–15) aikavälillä tarkasteltuna. Esiin nostettu ero Ruotsin ja Suomen syntyvyyskehityksessä on todellinen, jos vertaillaan kokonaishedelmällisyyslukuja vuosituhannen vaihteesta alkaen.
Lehti siis myönsi, että "aivan viime vuosina" syntyvyys on vastoin 1.8. pääkirjoituksen väitettä Ruotsissa hieman laskenut. Mutta kun tarkastellaan asiaa "hieman pidemmällä aikavälillä", niin syntyvyys ei ole Ruotsissa laskenut, vaan se on ollut kasvussa.
Näin Keskisuomalaisen toimitus vakuutteli lukijoille, että oikeastaan lehti ei ollut perätöntä tietoa julkaissutkaan. Mutta miltäpä vakuuttelu näyttää, jos ulotamme tarkastelun ilkeästi vielä "hieman pidemmälle aikavälille"?
KOKONAISHEDELMÄLLISYYS
1960–2015
|
Ruotsi
|
Suomi
|
1960
|
2,17
|
2,71
|
1964
|
2,47
|
2,58
|
1973
|
1,87
|
1,50
|
1990
|
2,14
|
1,79
|
2000
|
1,55
|
1,73
|
2010
|
1,98
|
1,87
|
2015
|
1,85
|
1,65
|
Jos ulotamme "hieman pidemmän aikavälin" vuoteen 1990, syntyvyys on laskenut sekä Ruotsissa että Suomessa.
Kun ulotamme katseen vielä pitemmälle syntyvyyden esihistoriaan eli 1960-luvulle, kuva on aivan samanlainen. Syntyvyys on laskenut niin Ruotsissa kuin Suomessa.
Mutta asetelma muuttuukin hiukan, jos valitsemme tarkastelun lähtökohdaksi vuoden 1973, jolloin syntyvyys Suomessa oli alhaisimmillaan. Nyt syntyvyys näyttäisi aavistuksen laskeneen Ruotsissa, mutta nousseen Suomessa.
Mitä meidän pitäisi perhepolitiikasta ja Keskisuomalaisen suhtautumisesta virheen korjaamiseen tämän tiedon valossa ajatella?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti