Faktavahti

Hesari ruokki lukijoitaan sianruokakyselyllä

Maan ykköslehti Helsingin Sanomat uutisoi 6.9.2017 paperilehtensä näyttävässä kokosivun jutussa kansainvälisen InterNations-verkoston verkkokyselystä. HS:n nettilehdessäkin kyselystä kerrottiin. Toimittaja Ossi Mansikan nettijutun voi lukea tästä.

Uutisjutun mukaan kysely osoitti muun muassa sen, että Suomi koetaan väliaikaisesti ulkomailla asuvien "ekspattien" keskuudessa vaikeaksi paikaksi asettua.

Printtijutun faktalodjussa Ossi Mansikka kertoi, että InterNations-verkoston nettikyselyyn vastasi helmi-maaliskuussa 12 519 ihmistä ympäri maailmaa. Samalla hän kuitenkin muistutti, että "kysely ei ollut akateeminen".

Jutun tekstistä kävi ilmi, että Suomessa asuvista ulkomaalaisista kyselyyn oli vastannut 95 henkilöä. "Otoksen suppeuden vuoksi tuloksia kannattaa pitää suuntaa antavina", toimittaja opasti.

Jäljempänä hän totesi, että "kokonaisuutena kyselyn tulokset antavat kuitenkin kuvan siitä, mitä ulkomaalaiset pitävät mielekkäinä asuinmaissaan".

Meitä lukijoita siis varoitettiin siitä, että kysely ei ollut "akateeminen" ja että "otos" oli niin suppea, että tuloksia kannattaa pitää vain suuntaa antavina.

Tilastokeskuksen mukaan "otos" tarkoittaa jollain satunnaismenetelmällä suuremmasta perusjoukosta valittua alkioiden joukkoa. Oliko Hesarin uutisoiman nettikyselyn vastaajat valittu näin eli jollain satunnaismenetelmällä?

"The Expat Insider 2017 survey was conducted by InterNations. Running from 20 February through 8 March 2017, the online survey was promoted through the InterNations website, newsletter, and the company's social media profiles."

Tähän tapaan kyselyn tekijät kuvasivat tapaa, jolla vastaajat oli "valittu". Kuvauksesta käy ilmi, että mahdollisuutta vastata kyselyyn mainostettiin InterNationsin nettisivuilla, uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa.

Nettikysely siis oli tyypillinen self-selected opinion poll (SLOP), jossa mainonnan kautta tai muutoin kyselystä tiedon saaneet itse hakeutuivat vastaajiksi.

Niinpä vastaajien joukko ei ollutkaan minkään sortin otos vaan vain itsevalikoitunut näyte. Sellaiseen perustuvia tuloksia ei voi millään todennäköisyydellä yleistää koskemaan koko perusjoukkoa, tässä tapauksessa ekspatteja.

Maan ykköslehden näyttävästi uutisoima kysely siis oli pelkkä SLOP. Se oli sianruokakysely, jonka päästävät sivuilleen lähdekritiikistä ja yleisöstä piittaamattomat tiedotusvälineet.

"Slop"-sanalla on muitakin merkityksiä kuin 'sianruoka', esimerkiksi 'roska', 'sotku', 'likavesi' ja 'litku'. Olen mieltynyt tässä surveyn asiayhteydessä sianruoka-merkitykseen.

Se kuvaa osuvasti sitä, kuinka lähdekritiikistä piittaamattomat toimittajat ja mediat pitävät yleisöjään ikään kuin sikoina tai ainakin pikku possuina, joille sopii syöttää mitä moskaa hyvänsä.

Sika röhkii röh röh röh,
sekä sanoo höh höh höh.
Pitääkö karsinassa,
olla kärsimässä?
Täällä liejussa kyykkiä,
muut kun pesevät pyykkiä.

(T. Väätäinen. Naurulokki lastenrunosivut. Maatilan eläimiä. Sika)

Lisää informaatiota sianruokakyselyistä voi lukea aiemmista Faktavahdin postauksista, vaikkapa tästä, tästä ja tästä.