STTK tutki, ja taas toimittajat uskoivat
Puolen miljoonan toimihenkilön STTK julistaa monen muun ay-järjestön tapaan vastustavansa hallituksen esitystä, joka helpottaisi henkilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä.
Maanantaina 27.8.2018 STTK julkaisi Aula Research Oy:llä teetetyn "kansalaiskyselyn" tulokset. Ne näyttivät tukevan vahvasti ay-järjestön edunvalvonnan linjaa.
"STTK:n teettämän kansalaiskyselyn perusteella selkeä enemmistö suomalaisista suhtautuu kielteisesti siihen, että työntekijöiden työsuhdeturvaa heikennettäisiin työllistymisen edistämiseksi."
Jokseenkin tai erittäin kielteisesti työntekijöiden työsuhdeturvan heikentämiseen työllistymisen lisäämiseksi ilmoitti suhtautuvansa peräti 65 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Tiedotteen liitteenä oli kyselystä kertova Aula Research Oy:n laatima muutaman slaidin mittainen taustainfo. Sen mukaan kyselyyn vastasi yhteensä 2 107 iältään 18–75-vuotiasta henkilöä ympäri Suomen.
"Otos edustaa mannersuomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna", Aula Research totesi ja ilmoitti, että kysely toteutettiin 30.7.–19.8.2018 "sähköisenä kyselynä".
Mitään muuta tietoa STTK:n tiedote ja Aula Researchin taustainfo eivät tarjonneet kyselyn ulkoisesta luotettavuudesta eli sen tulosten yleistettävyydestä 18–75-vuotiaisiin suomalaisiin.
Mediassa tämä ajankohtaiseen poliittiseen kiistaan liittyvä etujärjestön teettämä kysely ylitti uutiskynnykset heittämällä. Yllä oleva otsikko koristi Karjalaisen julkaisemaa STT:n uutista. Uutisen voi lukea tästä.
STT:n uutinen julkaistiin sisällöltään käytännössä samanlaisena lisäksi muun muassa Kalevassa, Taloussanomissa ja Turun Sanomissa.
Omat uutisensa STTK:n kyselystä julkaisivat ainakin Vantaan Sanomat, Demokraatti, Kansan Uutiset, Helsingin Sanomat ja Verkkouutiset. Kokoomuksen Verkkouutiset otsikoi 27.8. uutisensa tähän tapaan:
Yhteistä kaikkien lehtien uutisille oli se, että niissä kerrottiin kyselyn tekotapa liki sanatarkasti STTK:n tiedotteen tekstiä toistaen. Verkkouutisten lukijat saivat tekotavasta tällaisen tiedon:
"STTK:n Aula Researchilla teettämään sähköiseen kansalaistutkimukseen vastasi yhteensä 2 107 iältään 18-75-vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Kysely toteutettiin heinäkuun lopun ja elokuun puolivälin aikana."
Julkaistujen uutisten toimittajia ei näyttänyt kiinnostaneen yhtään se, oliko etujärjestön kysely kiistellystä poliittisesta asiasta tehty sillä tavalla, että tulokset voitiin jollain todennäköisyydellä yleistää "suomalaisiin" ja "kansaan".
SLOP
Minussa STTK:n ja Aula Researchin tarjoama tieto kyselyn tekotavasta herätti epäilyjä kyselyn ulkoisesta luotettavuudesta. Siksi kysäisin tutkimuksen tekijöiltä, miten vastaajat tämänkertaiseen kyselyyn hankittiin.
Kävi ilmi, että tutkimuksen metodi oli nyt sama kuin STTK:n 27.4.2017 julkaisemassa kyselyssä, jonka teemana oli silloin ajankohtainen ja kiistelty työaika.
Kansalaisia lähestyttiin nytkin sähköisellä kutsulla kyselyyn. Kyselykutsu lähetettiin sähköpostitse ensinnäkin kaikille Aula Researchin oman kansalaispaneelin jäsenille.
Lisäksi vastaajia hankittiin lähettämällä sähköpostitse kyselykutsu Aulan yhteistyökumppanin useiden eri vastaajapaneelien jäsenille. Näin minulle kerrottiin.
STTK:n kyselystä tällä "sähköisellä" tavalla tiedon saaneista vastaajapaneelien jäsenistä halukkaat sitten hakeutuivat vastaajiksi.
Niinpä vastaajien joukosta ei voinutkaan rakentua minkään sortin otosta. Vastaajien joukko oli pelkkä itsevalikoitunut näyte, ja siksi kysely oli luonteeltaan self-selected opinion poll eli SLOP.
Dosentti Kimmo Vehkalahti huomauttaa Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät -kirjassaan (Tammi, 2008, s. 43), että aineistoista käytetään usein sanaa "otos", vaikka tiedonkeruussa ei olisikaan kyse otannasta.
Lisäksi hän toteaa: "Jokaisella perusjoukkoon kuuluvalla tulee olla sama todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Muussa tapauksessa otos ei edusta perusjoukkoa."
Yllä kerrotut tiedot siitä, miten vastaajat kyselyyn haalittiin, osoittavat, ettei kaikilla 18–75-vuotiailla suomalaisilla ollut alkuunkaan samaa todennäköisyyttä tulla valituksi otokseen.
Esimerkiksi minä kuulun ilmiselvästi perusjoukkoon eli 18–75-vuotiaisiin suomalaisiin, mutta todennäköisyyteni tulla valituksi otokseen oli pyöreä 0, koska en ole minkään edellä mainitun paneelin jäsen enkä saanut mitään tietoa koko kyselystä.
Koska vastaajia ei valittu kyselyyn minkäänlaisen satunnaisotannan avulla, STTK etujärjestönä johti yleisöä harhaan, kun väitti kyselyn osoittavan, että "selkeä enemmistö suomalaisista" torjuu työsuhdeturvan heikentämisen.
STTK:n auliina apupoikina ja -tyttöinä yleisön kusetuksessa ahersivat "vastuullista journalismia" tuottavat toimittajat. Heidän otteissaan ei tälläkään kertaa ollut häivääkään kriittisyyttä.
Tämän postauksen otsikon "taas" viittasi siihen, että STTK onnistui nytkin saamaan toimittajat joukolla mukaan härskiin kusetukseensa.
Surullisen tarinan toimittajien viimekertaisesta STTK-limbosta voi lukea 28.4.2017 julkaistusta Faktavahdin postauksesta "STTK tutki ja toimittajat uskoivat".
Vaikka 28.4.2017 postaus on surullinen tarina, se kannattaa ehdottomasti lukea. Teksti tarjoaa lisäinfoa tämän päivän epistolan sanoman sisäistämiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti