Faktavahti

"Yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta"

Julkisen sanan neuvosto antoi Ilta-Sanomille 7.3.2018 huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta (JO 20). Langettava päätös 6710/SL/17 oli tärkeä ja tervetullut. Sen voi lukea tästä.

"Vastuullisen journalismin" ideaalia julistava JSN-media on sivuuttanut ratkaisun vähin äänin. Siksi vain harvat suomalaiset tietävät tuosta yleisön oikeuksia arvostavasta linjauksesta.

Niinpä kerron tapauksesta blogissani. Pohdin samalla, onko JSN:n julkaisema päätös linjassa sen kanssa, mitä on tapahtunut yleisöä huijaavan, kulissien takaisen ei-julkisen itsesääntelyn puolella.

"Julkisen sanan neuvoston mukaan myös tyyliltään vapaammissa kirjoituksissa esitettyjen tietojen tulee pitää paikkansa. Vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta."

Siis vaikka tekstit ovat tyyliltään "vapaampia", esitettyjen tietojen tulee pitää paikkansa. Yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta, JSN korosti.

Perätöntä, oikaisematta jätettyä tietoa sisältänyt kirjoitus oli Iltiksen kovanaamaksi tiedetyn Timo Haapalan käsialaa. IS:n nettisivuilla 1.11.2017 julkaistun kirjoituksen voi lukea tästä.

Kirjoituksen korjaamatta jätetyt perättömät väitteet on esitelty JSN:n päätöksessä hyvin, joten niitä ei ole aihetta tässä toistaa. JSN:n arvioita faktaväitteistä en myöskään toista.

Muutama sana on kuitenkin syytä kirjoittaa siitä tavasta, jolla kantelun kohteena ollut iltapäivälehti kuvasi Timo Haapalan kommenttikirjoituksen tyylilajia.

Vastaavan päätoimittajan Tapio Sadeojan mukaan kirjoitus on "luonteeltaan pakinanomainen teksti ja sen tyylilajiksi on tarkoituksella valittu hyperbola".

"Hyperbola" tarkoitti rajun liioittelevaa ilmaisua. Se oli tuttu tehokeino, jolla voi korostaa tekstin keskeistä ajatusta.

"Liioittelevia esimerkkejä ja kielikuvia käytetään runsaasti niin arkikielessä, pakinoissa kuin poliittisessa puheessakin", päätoimittaja puolusti lehtensä kovista.

JSN:n jäsenten enemmistöön moinen puolustus ei purrut. Tekstin pakinanomainen, hyperbolaa viljelevä tyylilaji ei oikeuta levittämään perättömiä tietoja. Yleisölle ei saa välittyä väärää kuvaa käsitellystä asiasta, JSN linjasi äänin 9–4.

Päteekö linjaus myös yleisöltä pimitetyssä "itsesääntelyssä"?

Keväällä 2016 julkaistussa Kulissien takana -raportissa on kymmeniä esimerkkejä, joissa yleisölle välittyi virheellinen kuva asiasta sen takia, että mediat jättivät asiavirheensä korjaamatta. Raportin voi lukea tästä.

Yksi yleisöltä pimitetyistä tapauksista (s. 24–25) koski Kalle Isokallion, Iltalehden kolumnistin perätöntä väitettä, että tulonsiirtojen "osuus" bkt:stä oli 22 prosenttia.

Isokallio johti kansantalouden tilinpitoon perehtymättömiä lukijoita pahemman kerran harhaan uskotellessaan tuolla "osuus"-ilmaisulla, että tulonsiirrot sisältyivät bkt:hen.

JSN:n silloista puheenjohtajaa Risto Uimosta ei häirinnyt pätkääkään se, että yleisölle välittyi virheellinen kuva asiasta. Hän karsi kantelun ja perusteli ratkaisuaan näin jännästi:

"Kolumni on mielipidekirjoitus, jossa voi kärjistää ja tulkita tilastotietoja niin, että ne tukevat kirjoittajan kantaa."

Toisessa yleisöltä pimitetyssä tapauksessa (s. 33–34) kolumni oli tiukan asiatyylinen. Yhtä kaikki yleisölle välittyi kuitenkin virheellinen kuva asiasta. Näin siksi, että lehti jätti korjaamatta pahan virheen ja JSN:n puheenjohtaja karsi kantelun.

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Kimmo Pietinen ruoti terveysperusteista verotusta ja totesi, että nyt hallitukselle tarjoutuu ihan uusi terveysperusteisten verojen kohde:

"Maailman terveysjärjestö WHO nosti äskettäin makkaran ja pekonin samaan syöpävaarallisuusluokkaan kuin tupakan, alkoholin ja asbestin."

Oikeasti WHO ei luokitellut makkaraa ja pekonia syöpäriskiltään yhtä vaaralliseksi kuin tupakkaa, alkoholia ja asbestia. HS:n Kimmo Pietinen oli sortunut väärinkäsitykseen.

WHO:n ratkaisussa oli kyse vain syöpäriskiä koskevasta tieteellisestä näytöstä: tieteellinen näyttö makkaran syöpävaarallisuudesta oli samaa luokkaa kuin näyttö tupakan syöpävaarallisuudesta.

Näin Maailman terveysjärjestö WHO kertoi tästä asiasta Q&A-palstoillaan:

"Processed meat was classified as carcinogenic to humans (Group 1). Tobacco smoking and asbestos are also both classified as carcinogenic to humans (Group 1). Does it mean that consumption of processed meat is as carcinogenic as tobacco smoking and asbestos?

No, processed meat has been classified in the same category as causes of cancer such as tobacco smoking and asbestos (IARC Group 1, carcinogenic to humans), but this does NOT mean that they are all equally dangerous. The IARC classifications describe the strength of the scientific evidence about an agent being a cause of cancer, rather than assessing the level of risk."

Oikaisematta jätetyn perättömän väitteen takia yleisölle jäi käsitellystä asiasta totta kai aivan väärä kuva.

Se ei kuitenkaan häirinnyt JSN:n puheenjohtajaksi tullutta Elina Grundströmiä. Tammikuussa 2016 hän karsi kantelun. Hänen mielestään kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä:

"Kolumnissa on oikeus rajata ja kärjistää siinä käsiteltyjä asioita."

Tämä kulissien takana päätetty hyvän journalistisen tavan "linjaus" oli peräisin siltä ajalta, jolloin minulle ei vielä ollut annettu porttikieltoa median itsesääntelyyn. En tiedä, miten yleisöltä pimitetyssä "itsesääntelyssä" nyt "linjataan" hyvää journalistista tapaa.