Faktavahti

Ilta-Sanomat jätti pahan virheen korjaamatta – JSN:n puheenjohtaja ei nytkään piitannut

Maaliskuun 1. päivänä 2016 päätoimittajat julkaisivat tunnetun manifestinsa "Luotettavan median puolesta". Siinä päätoimittajat julistivat sitoutuneensa oikeisiin tietoihin perustuvaan journalismiin.

Yksi paljon julkisuutta saaneen päätoimittajamanifestin allekirjoittajista oli Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja:

"Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta."

Vain reilu vuosi sen jälkeen, kun Sadeoja oli näyttävästi sitoutunut oikeisiin tietoihin perustuvaan journalismiin, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala levitti hänen lehdessään perätöntä tietoa. Sadeoja tuskin enää silloin muisti juhlavaa julistustaan.

Maaliskuu 12. päivänä 2017 IS:n nettilehdessä klo 16.34 julkaistussa kirjoituksessa Timo Haapala kommentoi EK:n puheenjohtajan, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan haastattelua.

Sittemmin suurta kohua herättänyt, Teemu Luukan tekemä haastattelu oli julkaistu samana aamuna Helsingin Sanomissa.

Pisteliäässä kirjoituksessaan Iltiksen erikoistoimittaja huomautti Elisan Mattilan olevan taustaltaan "äärimmäisen huono henkilö" puhumaan yhtään mitään kenenkään palkkamaltista. Tässä yhteydessä Haapala väitti:

"Elisa maksaa hänelle vuodessa 1,5 miljoonaa euroa eli 70 kertaa enemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin."

Jakolasku – 1 500 000 ÷ 70 – paljasti uteliaalle lukijalle Haapalan väittävän, että palkansaaja saa vuodessa keskimäärin vain noin 21 430 euroa. Tällainen väite oli tietty silkkaa hölynpölyä.

Tieto Elisan Veli-Matti Mattilan 1,5 miljoonan euron vuosiansioista oli vuodelta 2015. Sinä vuonna palkansaajien vuosiansioiden mediaani oli Tilastokeskuksen mukaan noin 37 000 euroa ja keskiarvo noin 41 600 euroa.

Miten ihmeessä Ilta-Sanomien erikoistoimittaja oli sortunut levittämään noin pahoin pielessä olevaa tietoa?

Selitys oli kaiketi se, että hän oli tyystin unohtanut Journalistin ohjeiden 10. kohdan vaatimuksen: "Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu."

Aivan ilmeisesti oli käynyt niin, että IS:n Timo Haapala oli luottanut sokeasti HS:n Teemu Luukan alkuperäisen jutun tietoihin.

Huomaamatta Haapalalta oli jäänyt, että Teemu Luukka oli pyynnöstäni jo oikaissut haastattelunsa virheellisen tiedon. Luukka oli julkaissut itse asiassa kaksikin oikaisua jo useita tunteja ennen IS:n kirjoituksen ilmestymistä:

Keskivertotulonsaaja ansaitsee paljon vähemmän kuin keskivertopalkansaaja. Näin siitä syystä, että tulonsaajiin kuuluu palkansaajien lisäksi muun muassa iso joukko pienituloisia eläkeläisiä ja työttömyyspäivärahan saajia.

Tilastokeskuksen mukaan (Veronalaiset tulot 2015, s. 11) vuonna 2015 tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot eli tyypilliset tulot olivat noin 23 510 euroa vuodessa.

Jakolasku – 1 660 000 ÷ 23 510 – osoittaa, että Elisan Mattila todella ansaitsi vuonna 2015 noin 70 kertaa enemmän kuin tyypillinen tulonsaaja.

"Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa"

Päätoimittajien manifestissa Tapio Sadeoja oli julistanut vastaavansa toimituksensa tekemien virheiden korjaamisesta. Lisäksi hän oli julistanut jalosti:

"Eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian tehtävä on vaikeinakin aikoina kirkas."

No, manifestit ovat manifesteja ja toimitusten arkiset ratkaisut aivan jotain muuta. Ilta-Sanomat ei oikaissut erikoistoimittajansa kirjoituksen räikeää virhettä.

Koska IS päätoimittajansa julistuksista huolimatta jätti korjaamatta olennaisen asiavirheen, kantelin virheen korjaamatta jättämisestä Julkisen sanan neuvostoon. Kantelun voi lukea tästä.

Fataali virhe on yhä korjaamatta. Vielä nytkin Timo Haapala uskottelee juttuunsa törmääville netin surffaajille, että Elisa maksaa Veli-Matti Mattilalle "1,5 miljoonaa euroa eli 70 kertaa enemmän kuin palkansaaja saa keskimäärin".

Pari päivää sitten sain Julkisen sanan neuvoston hallintosihteeriltä tiedon, että puheenjohtaja Elina Grundström oli 22.5.2017 päättänyt karsia kantelun.

Porttikiellosta kielivä perustelu oli nytkin luonteeltaan "tekninen" eli tämä: "Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa."

JSN:n puheenjohtaja ei tässäkään tapauksessa piitannut vähääkään siitä, että Ilta-Sanomat levitti ja levittää yhä perätöntä tietoa palkansaajien vuosiansioista.

Näin median aito itsesääntely käytännössä vaalii hyvää journalistista tapaa, ja itsesääntelyn tasosta piittaamaton median yleisökin saa mitä tilaa.