Faktavahti

Nuorten miesten syrjäytymisen räikeä liioittelu jatkuu

Puolilta päivin 15.9.2016 kehittyneiden teollisuusmaiden järjestö OECD julkaisi noin 500-sivuisen raporttinsa "Education at a Glance 2016". Se sisälsi tosi tärkeää tietoa ja analyysia koulutuksesta.

Yksi raportin tärkeistä teemoista oli nuorten siirtyminen koulutuksesta työelämään. Raportin laatijat kysyivät muun muassa, "where are the 15–29 year-olds?".

Tästä teemasta uutisoi meillä näyttävästi ja kaiketi ensimmäisenä heti raportin julkitulon jälkeen Helsingin Sanomien nettilehti. Marjukka Liitenin jutun otsikko oli raju, se taatusti herätti lukijat:

Liiten tiesi, että "syrjässä olevien nuorten osuus on noussut" ja "etenkin nuorten miesten joutilaisuus on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa".

Vertailussa kiinnittyi jutun mukaan huomio siihen, että "vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa niin, että se oli vuonna 2015 jo yli viidennes".

Opetushallituksen edustaja pohti Liitenin jutussa syitä surkeisiin lukuihin: "Kyllähän nuorten pahoinvointi ja syrjäytymisuhka ovat pitkään olleet tiedossa. Jotain on varmaan tehty väärin."

Pian Hesarin ulostulon jälkeen useammatkin maakuntalehdet julkaisivat aina niin luotettavan STT:n uutisen: "Yhä useampi nuori mies vailla työtä ja koulutusta". STT:n toimittaja tiesi kertoa seuraavaa:

"Yli viidennes suomalaisista nuorista miehistä on vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella, selviää koulutusta vertailevasta OECD:n Education at a Glance -julkaisusta. Syrjäytyminen on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2005, jolloin koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella oli hieman yli 12 prosenttia nuorista miehistä."

Myöhemmin iltapäivällä 15.9.2016 Ylen uutisetkin välitti tietoa OECD:n koulutusvertailun "karusta faktasta". Terhi Toivosen ja Riikka Valtosen mukaan raportti oli "hälyttävää luettavaa suomalaisten nuorten miesten kohdalla".

Vertailusta selvisi, että "viidennes nuorista miehistämme kuului niin sanottuun NEET-ryhmään (not in employment, education or training), eli he eivät opiskelleet, mutta eivät myöskään olleet työelämässä tai edes hakeneet töitä".

Tähän tapaan on hälyttävää luettavaa karusta faktasta sittemminkin meille tarjottu, näihin päiviin asti. Etelä-Suomen Sanomat esimerkiksi kirjoitti asiasta 21.4.2017 pääkirjoituksessaan näin:

"OECD:n viime syksynä julkistaman vertailun mukaan peräti runsas viidennes suomalaista 20–24-vuotiaista miehistä oli ilman työtä ja koulutuksen ulkopuolella. Määrä oli lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa kohoten selvästi yli läntisten teollisuusmaiden keskiarvon. Nuorten suomalaisnaisten syrjäytyneisyys on kasvanut samaan aikaan paljon hitaammin."

Näin media on loihtinut meille kuvan 20–24-vuotiaista nuorista miehistä: useampi kuin joka viides heistä on koulutuksen ulkopuolella ja vailla työtä, siis työttömänä. He ovat joutilaita ja syrjäytyneitä.

Kuva on karu ja hälyttävä, mutta onko se tosi? Tällaisen kuvanko OECD:n kohuttu raportti oikeasti piirsi?

Raportin mukaan 20–24-vuotiaiden NEET-miesten (Not in Education, Employment, or Training) osuus ikäluokan kaikista miehistä oli Suomessa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 21,1 prosenttia.

Nuoria NEET-miehiä siis oli OECD:n raportin mukaan yli viidennes kaikista ikäluokan nuorista miehistä, mutta on hyvä tietää, että vuoden 1. neljänneksen lukua ehkä selitti satunnaisvaihtelu.

Tilastokeskuksen käyttämä, koko vuotta koskeva "vakaampi" vuosikeskiarvo osoitti, että 20–24-vuotiaiden miesten NEET-aste 2015 oli 4,5 prosenttiyksikköä alempi eli "vain" 16,6 prosenttia.

Tämän tiedon sivuuttamisesta ei kuitenkaan ole syytä kritisoida kovin tylysti niitä toimittajia, jotka uutisoivat OECD:n raportista tuoreeltaan. Tietoa oli raportista vähän vaikea havaita.

Mutta raportissa oli sellainen helposti havaittava tärkeä tieto, jonka sivuuttaminen kieli kehnosta journalismista. Tieto löytyi sivun 351 kuvasta:

Kuvasta voi nähdä, että suomalaisista 20–24-vuotiaista NEET-miehistä vain vähän yli puolet oli vuonna 2015 (sen ensimmäisellä neljänneksellä) vailla työtä eli työttömänä.

Ikäluokan kaikista nuorista miehistä työttömien NEET-miesten osuus oli vain 12–13 prosenttia. Media oli julistanut, että yli 20 prosenttia nuorista miehistä oli ollut vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella.

Median kohujutut siis olivat menneet pahasti metsään. Perätöntä oli myös uskottelu nuorten NEET-miesten joutilaisuudesta ja syrjäytymisestä.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larja muistutti muutama päivä "hälyttävien" uutisten jälkeen, että kaikki NEET-nuoret eivät suinkaan ole syrjäytyneitä:

"Joukkoon mahtuu paljon välivuoden pitäjiä, pääsykokeisiin lukijoita, perhevapailla olijoita ja niitä, joille osuu hieman pidempi loma esimerkiksi armeijan päättymisen ja opiskelun aloittamisen välillä."

Etlan tutkijat selvittivät syrjäytymiskohun noustua NEET-ilmiötä vuoden 2013 lopun aineistoja käyttäen. Muistio on kiinnostava ja lukemisen arvoinen. Sen pitäisi avautua luettavaksi tästä.

Tutkijat päätyivät tällaiseen johtopäätökseen: "Keskusteluissa on unohdettu, että neetiksi luokiteltu nuori ei ole automaattisesti syrjäytynyt tai edes syrjäytymisvaarassa. Tällaisessa tilanteessa olevien määrä ikäluokassa on uskottavammin 10 % luokkaa tai hieman sitä pienempi."

"Hälyttävä luettava" OECD:n koulutusvertailun "karusta faktasta" oli siis kaikkea muuta kuin faktaa. Se oli tosiasiassa nuorten miesten syrjäytymisen räikeää liioittelua.

Tässä kohtaa on syytä muistuttaa vielä siitäkin, että Tilastokeskuksen mukaan 20–24-vuotiaiden NEET-miesten osuus ikäluokan nuorista miehistä vuonna 2016 oli enää 14,8 prosenttia.

Siitäkin tekee mieli muistuttaa, että Tilastokeskuksen tietojen mukaan 20–24-vuotiaiden NEET-naisten osuus ikäluokan nuorista naisista vuonna 2016 oli 13,4 prosenttia.

Jostain ihmeen syystä mediaa ei ole ollenkaan kiinnostanut nuorten NEET-naisten tilanne, vaikka heidän NEET-asteensa on lähes sama kuin nuorten miesten NEET-aste.

"Hälyttävää luettavaa" joka viidennen nuoren miehen syrjäytymisestä saamme taatusti jatkossakin. Hesarin, Ylen ja STT:n lanseeraama "totuus" elää varmasti, koska medialla on taipumus viitata jo julkaistuihin juttuihin, tarkistamatta, pitävätkö niiden faktat kutinsa.