Faktavahti

Oikaisun asiavirheiden oikaiseminen jäi tekemättä

Kasvatustieteen professori Juha Hakala ilmaisi äskettäin Lännen Median useissa lehdissä huolensa alkoholilakiin kaavailtujen muutosten kenties tuhoisista seurauksista. Hänen kolumninsa julkaistiin ainakin Keskipohjanmaassa, Ilkassa, Pohjalaisessa ja Kalevassa.

Hakala pelkäsi käyvän niin kuin kävi 1960-luvun lopussa, kun keskiolut vapautettiin Alkosta ruokakauppoihin: alkoholin kulutus kasvaa julmetusti. Huolensa ilmaistuaan hän esitti alkoholin kulutuksen kasvusta tällaisen väitteen:

”Vielä 1968 alkoholin keskikulutus oli ollut henkeä kohden 2,9 litraa vuodessa. Vuoden päästä se oli jo yli 5 litraa ja on nyt 11,2 litraa – siis 100-prosenttisena alkoholina.”

Kun olin reklamoinut Hakalan esittämien tilastolukujen virheellisyydestä, Ilkka julkaisi alkoholin kulutuksen muutosta kuvaavista tilastotiedoista tällaisen oikaisun:

27.5.2016

"Kolumnissa mainitusta alkoholin kokonaiskulutuksesta on olemassa monenlaisia tilastoja. Professori Hakalan käyttämien tilastojen luvut olivat 2,9 litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohti vuonna 1968 (Kuusi 2003: Viinistä vapautta. Alkoholi, hallinta ja identiteetti 1960-luvun Suomessa) ja 11,2 litraa vuonna 2014 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016). THL:n vuonna 2010 julkaiseman Suomi juo -teoksen mukaan kokonaiskulutus oli 3,6 litraa vuonna 1968 ja Päihdetilastollisen vuosikirjan 2015 mukaan 9,3 litraa vuonna 2014."

Oikaisussaan Ilkka siis väitti lukijoilleen, että molemmat Hakalan käyttämät tilastoluvut kuvasivat asukasta kohti laskettua alkoholin kokonaiskulutusta. Oikeasti kumpikaan luku ei kuvannut asukasta kohti laskettua alkoholin kokonaiskulutusta.

• Vuoden 1968 luku – 2,9 litraa absoluuttista alkoholia – kuvasi ainoastaan tilastoitua kulutusta asukasta kohti. Tilastoimaton alkoholin kulutus ei lukuun sisältynyt, joten se ei kuvannut kokonaiskulutusta. 
• Vuoden 2014 lukuun – 11,2 litraa absoluuttista alkoholia – sitä vastoin sisältyi sekä tilastoitu että tilastoimaton kulutus. Näin ollen se kuvasi kokonaiskulutusta, mutta sitäpä ei ollut laskettu asukasta kohti vaan vain 15-vuotiaita ja sitä vanhempia kohti.

Oikaisussa ja Hakalan kolumnissa käytetyt alkoholin kulutuksen rajua kasvua kuvaavat luvut siis olivat peräisin kahdesta eri tilastosta, jotka kuvasivat eri asioita. Lukijoille tästä ei kerrottu mitään.

Koska oikaisu sisälsi perättömiä väitteitä ja liioitteli härskisti alkoholin kulutuksen kasvua – 2,9 litraa vastaava vertailukelpoinen vuoden 2014 luku oli 7,3 litraa eikä 11,2 litraa – pyysin Ilkan toimitusta oikaisemaan oikaisua.

Oikaisupyyntöön vastasi Lännen Media Oy:n päätoimittaja Matti Posio. Hän ilmoitti, että uusia oikaisuja ei Hakalan kolumnista enää julkaista:

”Viitaten Ilkka-lehden välittämään pyyntöönne korjata pyynnöstänne laadittua oikaisua, joka käsitteli alkoholinkulutuksen vaikutuksia kommentoinutta professori Juha Hakalan kolumnia, olemme päätyneet ratkaisuun, ettei uusia oikaisuja tästä kolumnista enää julkaista.”

Ellei "olemme päätyneet" -ilmaisu ollut "majesteetin monikko", Posio teki päätöksen yhdessä jonkun muun, kenties Ilkan päätoimittajan kanssa. Päätöstä on syytä parilla sanalla kommentoida.

Professori Juha Hakalan ja Ilkan oikaisun kirjoittajan voi hyväntahtoisesti ajatella vain tupeksineen tilastolukujen käytössä. 

Oikaisun oikaisun julkaisematta jättäneet sen sijaan olivat vääristellystä vertailusta tietoisia. He siis petkuttivat lukijoita tarkoituksella. Eikä vain Ilkan lukijoita, vaan myös Pohjalaisen ja Kalevan lukijoita; oikaisu julkaistiin näissäkin Lännen Media Oy:n lehdissä.

Tein oikaisun asiavirheiden korjaamatta jättämisestä kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Tällainen kantelu korjauspyyntöineen oli:

Julkisen sanan neuvosto

Eteläranta 10

00130 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Ilkan verkkolehdessä 27.5.2016 julkaistu ”Oikaisu” professori Juha Hakalan kolumnin virheellisistä, alkoholin kulutuksen muutosta kuvaavista tilastotiedoista. Julkaistun oikaisun nettisoite on http://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/oikaisu-1.2057185 (tarkistettu 31.5.).

Kantelun perusteet

Kasvatustieteen professori Juha Hakalan kolumni alkoholin kulutuksen kasvusta ja alkoholin haittakustannuksista julkaistiin ainakin Keskipohjanmaassa (ks. 30.5. kantelu Keskipohjanmaan ”oikaisusta”), Ilkassa, Pohjalaisessa ja Kalevassa.

Kolumnissaan Hakala ilmaisi huolensa siitä, että nyt tekeillä olevien alkoholipoliittisten päätösten seurauksena käy pitkälle samoin kuin vuonna 1969, jolloin keskiolut vapautettiin ruokakauppoihin. Huolensa ilmaistuaan Hakala esitti alkoholin kulutuksen rajusta kasvusta tällaisen väitteen:

”Vielä 1968 alkoholin keskikulutus oli ollut henkeä kohden 2,9 litraa vuodessa. Vuoden päästä se oli jo yli 5 litraa ja on nyt 11,2 litraa – siis 100-prosenttisena alkoholina.”

Kantelun kohteena olevassa oikaisussa korostettiin aluksi, että ”kolumnissa mainitusta alkoholin kokonaiskulutuksesta on olemassa monenlaisia tilastoja”. Sen jälkeen toistettiin Hakalan käyttämät tilastoluvut ja mainittiin lukujen vakuudeksi niiden lähteet. Valitettavasti oikaisun kirjoittaja oli sortunut vääristelyyn.

Hakalan käyttämä vuoden 1968 tilastoluku ei ensiksikään kuvannut alkoholin kokonaiskulutusta. 2,9 litraa absoluuttialkoholia asukasta kohti kuvasi ainoastaan tilastoitua eli rekisteröityä kulutusta. Tämä käy ilmi useista luotettavista lähteistä, mm. Alkoholitutkimussäätiön toimintakertomuksesta vuosilta 1968–1972 (s. 3).

Vertailukelpoinen tilastoluku ”nyt” (vuonna 2014) on Päihdetilastollisen vuosikirjan 2015 mukaan (s. 104) 7,3 litraa absoluuttialkoholia asukasta kohti eikä suinkaan 11,2 litraa. Oikaisussa käytetty vuoden 2014 kulutusluku oli siis peräti puolet eli 53 % suurempi kuin vertailukelpoinen luku.

Edellä mainitusta tilastollisesta vuosikirjasta käy ilmi, että tilastoluku 11,2 litraa absoluuttialkoholia sisälsi sekä tilastoidun että tilastoimattoman kulutuksen. Kaiken lisäksi tilastolukua ei ollut laskettu vuoden 1968 tapaan asukasta kohti vaan ainoastaan 15-vuotiaita ja sitä vanhempia kohti.

Ilkassa, Kalevassa ja Pohjalaisessa julkaistun identtisen oikaisun kirjoittaja siis kuvasi alkoholin kokonaiskulutuksen muutosta vuosina 1968–2014 käyttämällä kahden eri perustein laaditun tilaston lukuja. Lukijoille tästä ei mainittu sanaakaan.

30.5.2016 lähetin Ilkan toimitukselle oikaisun olennaista virhettä koskevan korjauspyynnön. Sen teksti on kantelun kuittauksen perässä.

Korjauspyynnöstä kävivät ilmi alkoholin kokonaiskulutuksen muutosta kuvaavat THL:n oikeat tilastoluvut. Siitä kävi ilmi myös se, miksi oikaisussa ja professori Hakalan kolumnissa käytetyt luvut johtivat lukijoita pahasti harhaan.

Tänään iltapäivällä korjauspyyntööni vastasi Lännen Media Oy:n päätoimittaja Matti Posio. Hän ilmoitti, ettei uusia oikaisuja Hakalan kolumnista enää julkaista:

”Viitaten Ilkka-lehden välittämään pyyntöönne korjata pyynnöstänne laadittua oikaisua, joka käsitteli alkoholinkulutuksen vaikutuksia kommentoinutta professori Juha Hakalan kolumnia, olemme päätyneet ratkaisuun, ettei uusia oikaisuja tästä kolumnista enää julkaista.”

Jättämällä perättömän väitteen ja vääristelevän tilastovertailun sisältäneen oikaisun oikaisematta Ilkka petkutti tahallaan lukijoita ja rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Kalevassa julkaistun oikaisun osoite on http://www.kaleva.fi/oikaisut/oikaisu/728895/. Pohjalaisen oikaisun osoite on http://www.pohjalainen.fi/uutiset/kotimaa/oikaisu-1.2057184.

Alkoholitutkimussäätiön kertomuksen osoite on http://www.alkoholitutkimussaatio.fi/core/wp-content/uploads/2016/04/Toimintakertomus-1968-1972.pdf.  

Helsingissä 31.5.2016

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

30. toukokuuta 2016 11.48

Markku Lehtola

Vastaanottaja: satu.takala@ilkka.fi

Kopio: toimitus@ilkka.fi

27.5. julkaistun oikaisun (prof. Hakalan perättömät tiedot) virhettä koskeva korjauspyyntö

Hei,

professori Juha Hakalan levittämä perätön ja absurdi tieto alkoholin haittakustannuksista tuli hyvinkin asiallisesti oikaistuksi, mistä lämpimästi kiittelen. Oikaisun toinen, alkoholin kulutusta koskeva osa johtaa kuitenkin lukijoita pahasti harhaan. Oikaisu sisältää olennaisen virheen, joten oikaisua on syytä oikaista (JO 20).

Professori Hakalan luku vuoden 1968 kulutuksesta, 2,9 litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohti, koski vain tilastoitua kulutusta. Vastaava tilastoitu kulutus asukasta kohti vuonna 2014 oli ”vain” 7,3 litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohti (Päihdetilastollinen vuosikirja 2015, s. 104).

Oikaisussa mainittu Hakalan luku, 11,2 litraa absoluuttista alkoholia vuonna 2014, kuvasi ensinnäkin tilastoidun ja tilastoimattoman kulutuksen yhteenlaskettua määrää. Toiseksi luku ei kuvannut alkoholin kulutusta asukasta kohti laskettuna vaan vain 15 vuotta täyttäneitä ja sitä varttuneempia kohti laskettuna.

Professori Juha Hakalan tekemä vertailu alkoholin kulutuksesta vuonna 1968 ja vuonna 2014 johti näin ollen lukijoita harhaan kahdellakin tavalla. Lopputulos onnettomasta vertailusta oli se, että professori Hakala tuli liioitelleeksi valtavasti alkoholin kulutuksen kasvua ja johtaneeksi Ilkan lukijoita harhaan.

Oikaisussa mainitut THL:n luvut – 3,6 litraa vuonna 1968 ja 9,3 litraa vuonna 2014 – sisältävät sekä tilastoidun että tilastoimattoman kulutuksen. Molemmat luvut on myös laskettu asukasta kohti, joten nämä luvut ovat ne, jotka kertovat oikein alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta vuodesta 1968 vuoteen 2014.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola [at] gmail.com