Talouden lähihistorian kadonneet vuodet
Mihin ovat kadonneet vuodet 2010 ja 2011, eikö niitä elettykään? Tämä kysymys herää tuon tuosta, kun silmäilee toimittajien kuvauksia Suomen talouden lähihistoriasta.
Eilen tätä hämmentävää kysymystä joutui pohtimaan, kun luki Marko Junkkarin ja Tommi Niemisen "Oi nouse, Suomi, nosta korkealle" -juttua Helsingin Sanomista.
BKT:n 0,5 prosentin kasvu vuonna 2015 ja 1,6 prosentin kasvu alkuvuonna 2016 innosti toimittajat hehkuttamaan: "Taloudessa on siis tapahtunut käänne."
Entäpä vuodet 2010 ja 2011? Vuonna 2010 BKT:n volyymi kasvoi 3,0 prosenttia. Vuonna 2011 talous kasvoi lähes samaan tahtiin eli 2,6 prosenttia. Viennin kasvuluvut olivat noina vuosina 6,2 ja 2,0 prosenttia.
Professori Riitta Hjerppe on laskenut, että vuosina 1860–2009 BKT kasvoi vuosittain keskimäärin 2,9 prosenttia. Lähihistorian kadonneina vuosina talous siis kasvoi pitkän ajan reipasta vauhtia.
Miksi HS:n toimittajat eivät tätä faktaa noteeranneet? Onko vuosien 2010–2011 kasvussa kenties jotain vikaa, jotain tämän päivän poliittisiin ja ideologisiin tarinoihin sopimatonta?
Faktavahdista vuosien 2010 ja 2011 arvoitus on mitä kiehtovin. Miten talous ja vienti saattoivat kasvaa noina vuosina hyvää kyytiä, vaikka kustannuskilpailukyky oli juuri vuosina 2008–2009 onnistuttu pilaamaan?
Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat 3,6 prosenttia vuonna 2008 ja 4,3 prosenttia vuonna 2009. Miksi talous tästä huolimatta kasvoi ja vienti veti vuosina 2010–2011?
Miksi vuosien 2010–2011 rapsakka kasvu ei kelvannut HS:n toimittajille käänteeksi, jolle sitten kävi niin kuin kävi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti