Faktavahti

STT:n uutinen Kainuun Sanomissa 8.6.2016

Muutama päivä sitten lukuisat sanomalehdet ja Yle julkaisivat uutisen Trafin ja Liikenneviraston teettämästä tutkimuksesta "Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen".

Uutisen tieto liikennekuoleman hinnasta oli koko lailla hämmentävä. Se houkutti kysymään, miten ihmeessä yksi ainoa liikennekuolema voi maksaa jopa lähes 2,8 miljoonaa euroa.

Jättiluku sinänsä oli uutisoitu korrektisti. Uutinen välitti itse asiassa lähes sanatarkasti Trafin sivuilla julkaistun tutkimustiedon, jonka mukaan yksi liikennekuolema maksaa yhteiskunnalle noin 2,77 miljoonaa euroa.

Täydelliseksi arvoitukseksi STT:n uutinen kuitenkin jätti lukijalle sen, miksi liikennekuolema on niin julmetun hintava. Mikä siinä liikennekuolemassa maksaa yhteiskunnalle lähes 2,8 miljoonaa euroa?

Tutkimuksen tehnyt Juha Tervonen jakaa tieliikenneonnettomuudessa kuolleen 2,77 miljoonan euron yksikköarvon kahteen osaan: reaalitaloudellisiin kustannuksiin ja yksilön hyvinvoinnin menetykseen.

Reaalitaloudelliset kustannukset, noin 161 000 euroa, ovat pieneltä osin todellisia, muun muassa pelastustoimien, onnettomuustutkinnan ja ajoneuvovaurioiden kustannuksia.

Ylivoimaisesti suurin osa reaalitaloudellisista kustannuksista, noin 141 000 euroa, koostuu yksilön työpanoksen laskennallisista menetyksistä.

Voi pohtia, missä määrin yksilön työpanoksen laskennalliset menetykset tosiasiassa "maksavat" yhteiskunnalle. Pohdinta jääköön nyt, sillä reaalitaloudelliset kustannukset ovat vain mitätön osa liikenneonnettomuudessa kuolleen yksikköarvosta.

Yksilön hyvinvoinnin menetys 2,6 miljoonaa euroa

Noin 94 prosenttia eli 2,61 miljoonaa euroa tieliikenneonnettomuudessa kuolleen yksikköarvosta on tutkimuksen mukaan yksilön hyvinvoinnin menetystä.

Tieliikenteen kuolonuhri menettää kerralla koko hyvinvointinsa. Sen arvo rakentuu muun muassa yksilön ansioista ja kulutuksesta sekä terveyden ja olemassaolon arvostamisesta.

Menetyksessä siis on kyse paljolti siitä, minkä verran yksilö arvostaa terveyttään ja olemassaoloaan. Mutta sepä ei olekaan noin vain laskettavissa.

2,61 miljoonan euron luku onkin siksi johdettu tutkimuksista, joissa on kyselty ruotsalaisilta, minkä verran he haluaisivat maksaa liikenteen kuolemanriskin pienentämisestä. Meillä näitä tutkimuksia ei ole tehty.

Maksuhalukkuuskyselyjen vastaajilta kysytään esimerkiksi: "Olisitko valmis maksamaan x € tämän suuruisesta riskin pienentämisestä?"

Näissä kyselyissä udellaan usein verraten pienistä summista riskien pienentämiseksi. "Kuitenkin populaatiotasolla ja onnettomuusriskin muutokseen suhteuttaen elämän menetyksen estämiselle saadaan lopputuloksena suhteellisen merkittävä arvo", Juha Tervonen huomauttaa.

Hän havainnollistaa asiaa esimerkiksi näin: "Jos 10 000 asukkaan yhteisön jäsenet ovat jokainen valmiita maksamaan keskimäärin 100 € yhden kuoleman vähentämisestä, muodostuu elämän arvoksi yksi miljoona euroa."

"Maksaako" yksi liikennekuolema siis lähes 2,8 miljoonaa euroa?

Tutkimuksen lähempi tarkastelu osoitti, että vain murto-osa liikennekuoleman hinnasta rakentui sellaisista kustannuksista, joiden kattamiseksi kansalaiset joutuvat oikeasti kaivamaan kuvettaan.

Liikennekuoleman huikea arvo perustui käytännössä lähes kokonaan siihen, paljonko kyselyihin vastanneet ovat sanoneet olevansa valmiita maksamaan kuolemanriskin pienentämisestä.

Niinpä pelkään pahoin, että useimmat STT:n uutisen lukijat tulivat johdetuiksi harhaan. He eivät tienneet liikennekuoleman arvon perustuneen lähes tyystin pelkkiin arvostuksiin, joita ei ylipäätään ole mahdollista hinnoitella.