Faktavahti

Ilkka jätti oikaisematta väärinkäsityksensä

 – JSN ei piitannut siitä

Joulukuun 2. päivänä 2017 Seinäjoella ilmestyvä Ilkka julkaisi pääkirjoituksen "Tuloerot ja poliittiset jakolinjat pudottavat yhteisestä veneestä". Pääkirjoituksen voi lukea tästä.

Kirjoittaja viittasi Ylen uutisten 1.12. julkaisemaan juttuun (sen voi lukea tästä), jossa professori Juho Saari oli todennut, että suomalaiset eivät enää koe olevansa samassa veneessä.

Jakolinjoja syntyy tulotasojen ja poliittisten kantojen mukaan, Ilkan kirjoittaja huomautti ja esitti sitten tällaisen väitteen suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunteesta:

"Yhteenkuuluvuus on vähäisintä heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien joukossa. Mitä enemmän oikealla he ovat poliittisella kartalla, sitä vahvempi on tunne yhteisestä veneestä putoamisesta."

Ylen uutisjutussa professori Saari oli arvioinut suomalaisten samassa veneessä olemisen kokemista tähän tapaan:

"Ehkä lyhyesti sanottuna vähän keskiluokkaisempi väki kokee olevansa enemmän samassa veneessä. Mitä heikommassa asemassa ollaan, sitä vähemmän yhteenkuuluvuutta koetaan. Ja mitä enemmän ollaan oikealla, sitä useampi näin kokee, ja mitä enemmän vasemmalla, sitä vähemmän tätä käsitystä jaetaan."

Vuonna 2017 ilmestyneessä "Sosiaaliturvariippuvuus"-teoksessa Juho Saari ruoti nyt puheena olevaa samassa veneessä olemisen kokemista sivuilla 56–57. Teoksen voi lukea tästä.

Edellisenä vuonna tehdyn kyselyn tuloksiin viitaten Saari huomautti, että suomalaisilla on vahvat mielipiteet väitteestä, jonka mukaan "Suomalaiset ovat samassa veneessä":

"Kokoomuksen, RKP:n, Suomen Keskustan ja Perussuomalaisten äänestäjät kannattavat väitettä ja muut puolueet vastaavasti suhtautuvat siihen varauksellisesti."

Oli helppo nähdä, että Ilkan pääkirjoituksen kirjoittaja oli sortunut väärinkäsitykseen ja kääntänyt asiat päälaelleen.

Tosiasiassa: mitä enemmän oikealla suomalaiset ovat poliittisella kartalla, sitä useammalla on tunne yhteisessä veneessä olemisesta, ei siitä putoamisesta.

Koska Ilkan toimitus ei suostunut korjaamaan noloon väärinkäsitykseen perustunutta virhettään, tein JSN:lle kantelun olennaisen virheen korjaamatta jättämisestä. Kantelu on postauksen lopussa.

No, tämäkin kantelu törmäsi Ilkan lukijoiden iloksi JSN:n minulle jo puolitoista vuotta sitten antamaan porttikieltoon.

Puheenjohtaja Elina Grundström päätti 19.12.2017, että neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, "koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa".

Koska porttikiellon peruste on luonteeltaan "tekninen", saamme tietää nytkin vain sen, että median itsesääntelyä pyörittävä JSN ei piitannut vähääkään siitä, julkaisiko Ilkka vääriä vai oikeita tietoja.

Ilkan toimitus tietysti paljasti piittaamattomuutensa lehden lukijoista jo siinä vaiheessa, kun päätti jättää korjaamatta asiavirheen, joka johti lukijoita pahemman kerran harhaan.

"Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin – – ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta."

(Ilkan päätoimittaja Satu Takala päätoimittajien "Luotettavan median puolesta" -manifestissa 1.3.2016)

––––––––––––––––––

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Ilkka-lehden pääkirjoitus ”Tuloerot ja poliittiset jakolinjat pudottavat yhteisestä veneestä” 2.12.2017. Pääkirjoituksen osoite Ilkan nettilehdessä on https://www.ilkka.fi/mielipide/pääkirjoitus/pääkirjoitus-tuloerot-ja-poliittiset-jakolinjat-pudottavat-yhteisestä-veneestä-1.2469214 (tarkistettu 9.12.2017).

Kantelun perusteet

Kirjoittaja kertoi professori Juho Saaren todenneen (Yle 1.12.), että suomalaiset eivät enää koe olevansa samassa veneessä ja että jakolinjoja syntyy tulotasojen ja poliittisten kantojen mukaan.

Todettuaan, että yhteenkuuluvuus on vähäisintä heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien joukossa, kirjoittaja väitti:

”Mitä enemmän oikealla he ovat poliittisella kartalla, sitä vahvempi on tunne yhteisestä veneestä putoamisesta.”

Väite oli perätön ja johti lukijoita pahasti harhaan. Tosiasiassa on niin, että mitä enemmän oikealla suomalaiset ovat, sitä useammalla on tunne samassa veneessä olemisesta.

Juuri näin professori Juho Saari oli todennut siinä Ylen nettisivujen 1.12. jutussa, johon Ilkan pääkirjoituksen kirjoittaja viittasi. Jutun osoite netissä on https://yle.fi/uutiset/3-9957293.   

Myös ”Sosiaaliturvariippuvuus”-teoksessaan (2017, 56–57) Juho Saari toteaa tehdyn kyselyn tuloksiin viitaten Kokoomuksen, RKP:n, Keskustan ja Perussuomalaisten äänestäjien kannattavan väitettä, että suomalaiset ovat samassa veneessä. Muiden puolueiden äänestäjät suhtautuvat väitteeseen sen sijaan varauksellisesti.

Heti 2.12. aamulla lähetin Ilkan toimitukselle olennaisen asiavirheen korjausta koskevan pyynnön. Se on kantelun lopussa.

3.12. uudistin korjauspyyntöni ja muistutin siitä, mitä professori Juho Saari oli kirjoittanut asiasta Sosiaaliturvariippuvuus-teoksessaan.

Ilkan toimitus ei reagoinut korjauspyyntöihin millään tavalla eikä myöskään korjannut pahaa asiavirhettä. Jättämällä olennaisen virheen korjaamatta lehti rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.

Helsingissä 9.12.2017

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

Korjauspyyntö

2. joulukuuta 2017 klo 4.38

Markku Lehtola

”Tuloerot ja poliittiset jakolinjat pudottavat yhteisestä veneestä” -pääkirjoituksen (Ilkan nettilehti 2.12.) virhettä koskeva korjauspyyntö

Vastaanottaja: satu.takala@ilkka.fi

Kopio: maiju.lemettinen@ilkka.fi, toimitus@ilkka.fi

Hei,

pääkirjoituksessa todetaan professori Juho Saaren ajatuksiin (Yle 1.12.) viitaten, että suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt ja että jakolinjoja syntyy tulotasojen ja poliittisten kantojen mukaan.

Tässä yhteydessä kirjoittaja esittää väitteen: ”Yhteenkuuluvuus on vähäisintä heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien joukossa. Mitä enemmän oikealla he ovat poliittisella kartalla, sitä vahvempi on tunne yhteisestä veneestä putoamisesta.”

Ylen 1.12. jutussa professori Saari päinvastoin toteaa, että mitä enemmän ollaan oikealla, sitä useampi kokee yhteenkuuluvuutta. Kirjoittaja oli siten kääntänyt Saaren ajatuksen ylösalaisin ja väitti, että oikeistolaisilla on vahvempi tunne yhteisestä veneestä putoamisesta.

Olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com